Riisin heittäminen

Riisin heittäminen morsiusparin päälle vihiltä tullessa, johon nykyisissä tapaoppaissa viitataan vanhana tapana, ei Suomessa ole kovin vanha. Siihen viitataan kyllä vuonna 1933 ilmestyneessä Morsiamen kirjassa. Kyseessä on 1900-luvulla kansainväliseksi tullut tapa, joka on lähtöisin Englannista. Meikäläisissä vanhoissa talonpoikaishäissä ripottelivat paikoitellen anoppi tai appivanhemmat jyviä ja leivänmurusia, kun morsian saapui häätaloon. Tarkoitus oli sama kuin riisin heittämiselläkin: hedelmällisyyden ja vaurauden varmistaminen. Monissa maissa häätapoihin on kuulunut siementen tai kuivien hedelmien heittely morsiamen, sulhasen tai häävieraiden päälle. Vanhassa Kreikassa morsianta heiteltiin taateleilla, viikunoilla ja pikkurahoilla, vanhassa Roomassa sulhanen sirotti pähkinöitä väkijoukkoon ja slaavilaisissa maissa heiteltiin siemeniä tai humaloita vihkiparin ylle.

Ei vanhoissa brittihäissäkään morsiamen niskaan heitelty riisiä vaan vehnänjyviä tai leivänmuruja, Skotlannissa ohranjyviä, Irlannissa kaurakakun muruja. Mutta vuodelta 1874 Englannista on jo varhainen merkintä morsiamesta, joka "poistui aviomiehineen onnellisena ja säteilevänä, kun riisiä ja vanhoja kenkiä sateli heidän peräänsä".

Vuonna 1883 jo paheksutaan törkeää uutta tapaa heitellä kourakaupalla riisiä hääseurueen ylle itse kirkossa. Vuosisadan lopulla tapa oli niin yleinen, että vuonna 1927 ilmestynyt englantilainen etikettikirja nyrpisteleekin: "Nykyään ei heitellä konfetteja, riisiä tai vastaavaa kirkon ovella. Se jääköön alempien kansanluokkien tavaksi." Olisivatkohan englantilaiset oppineet riisin heittelyn Intiassa, jossa riisillä on tärkeä osa hindujen häärituaaleissa?

Teksti: Terttu Kaivola