Koristelu

Entisajan häissä morsiusneidot valaisivat talvella kynttilöillä vihittävää paria ja morsianta tämän näyttäytyessä ulkona odottavalle uteliaitten joukolle. Kattoon oli ripustettu kynttiläkruunuja ja himmeleitä. Talvella häätuvan lattialle on voitu ripotella havuja ja kesähäissä tupa koristettiin lehtipuiden oksilla ja lattialle ripotetuilla lehdillä. Tällaisia havu- ja lehväkoristeita käytettiin muissakin juhlissa kuin häissä. Varsinaisia hääkoristeita on Länsi- ja Etelä-Suomessa käytetty runsaammin kuin maan itäosissa.

1900-luvulle asti on häitä varten punottu köynnöksiä katajan- tai kuusenoksista, katinlieosta, puolukanvarvuista, kukista tai saniaisista. Niitä on ripustettu katonrajaan ja talon ulkoseinälle. Köynnöksestä on voitu kirjailla nuorenparin nimikirjaimet ja onnittelulause seinälle. Savupirttiaikana mustuneen savutuvan seinät on voitu häitä varten piiluta valkoisiksi. Joskus häätuvan seinät on päällystetty päreilla. Ylellinen läntinen häätapa oli peittää häähuoneiden seinät ja katto naulaamalla niihin lakanoita, joiden päälle kiinnitettiin koreita hapsuhuiveja, ryijyjä, tekokukkia, peilejä, tauluja, valokuvia ym. Hääparille saatettiin antaa onnittelutaulu, johon oli kauniisti kirjoitettu heidän nimensä ja onnittelu sekä maalattu kukkasia ja ornamentteja.

Kotona vihittäessä vihkipaikan yläpuolelle tehtiin "morsiantaivas" suurista huiveista, joitten hapsut riippuivat alaspäin. Hääpöydän yläpuolelle morsiusparin kohdalle voitiin rakentaa toinen morsiantaivas tai ripustaa seppele. Hääparin yllä on voitu myös vihittäessä pitää teltaa, tellaa eli telttaa, suurta silkkihuivia, jota telturit eli morsiustytöt ja -pojat kannattelivat reunoista. Teltaa käytettiin Keski-Pohjanmaalla vielä 1910-luvulla. Morsiantaivas ja telta jäljittelevät kirkoissa käytettyjä vihkikatoksia. Vihkipaikalla lattialle on pantu ryijy ja sen päälle vihkipallit tai tyynyillä ja liinoilla peitetyt jakkarat, joille vihkipari polvistui.

Pihamaalle pystytettiin hääkoristeeksi koivuja ja lehtimaja kuten juhannuksenakin. Länsi-Suomessa on käytetty hääsalkoja, kokonaan tai osaksi karsittuja kuusenrunkoja, jotka ehkä koristettiin köynnöksillä tai kangas- ja paperisuikaleilla. Hääsalot saattoivat olla juhannussalon näköisiä. Pystytettiin myös lipputankoja, joissa liehui kirjavia lippuja, maan itsenäistyttyä Suomen lippu. Häätaloon tulijoita tervehti latvoistaan yhteen taivutetuista puunrungoista rakennettu kunniaportti, jonka yläosa oli koristeltu köynnöksillä. Herrasväen häissäkin käytettiin maalla kunniaportteja ja hääsalkoja.

Nykyään voidaan häätalon ovenpieliin pihalle sytyttää tervapadat. Entisaikaan paikoitellen sytytettiin tielle tai tien viereen tulia, esimerkiksi olkilyhteitä palamaan. Ahvenanmaalla oli tapana kantaa lippuja hääkulkueen edessä.

Teksti: Terttu Kaivola