Vihkikirkon valinta

Tavallisimmin kirkollisen vihkimisen paikaksi valitaan kirkko, kappeli tai jokin muu seurakunnan tila. Vihkiminen on mahdollista myös kodissa, kodin pihapiirissä tai vaikkapa luonnossa. Ketään pappia ei voida kuitenkaan pakottaa tai velvoittaa vihkimään muualla kuin kirkossa, mutta keskustelemalla järjestelyistä päästään varmasti sopuun.

Kotiseurakunnan vihkikirkko on yleensä maksuton

Oman seurakunnan (eli siis sen seurakunnan, missä joko sulhanen tai morsian tai joskus heidän vanhempansa ovat kirjoilla) kirkossa tapahtuva vihkiminen on pääsääntöisesti maksuton, ainoastaan joissakin tapauksissa kohtuulliset, esimerkiksi siivouksesta tai talvella lämmityksestä aiheutuvat kulut voidaan katsoa aiheellisiksi korvattaviksi kuluiksi.

Vieraan seurakunnan kirkon käyttö voi maksaa

Mikäli vihkipari haluaa vihittäväksi muualla kuin oman seurakuntansa kirkossa, voi kirkon käytöstä joutua maksamaan. Mikäli maksu on, niin se on suuruudeltaan muutamasta kymmenestä muutamaan sataan euroon. Mahdollisesta maksusta päätetään seurakuntakohtaisesti ja varmuuden asiasta saa soittamalla ko. kirkkoherranvirastoon. Jotkut kirkot ovat niin suosittuja vihkikirkkoina, että ulkopaikkakuntalaiset eivät voi varata niitä lainkaan.

Sesonkiaikoina varaa kirkko ajoissa

Kesä, nykyään varsinkin heinä- ja elokuu, ovat suosituimmat hääkuukaudet ja lauantai on ylivoimaisesti suosituin viikonpäivä vihkimisille. Lisäksi esim. lauantaille osuva ystävänpäivä tai jotkut erikoiset tai helposti muistettavat päivämäärät voivat olla erittäin suosittuja hääpäiviä. Myös jotkut kellonajat ovat suositumpia kuin toiset, esimerkiksi klo 13 on suositumpi kuin klo 19 jne. Kirkoistakin jotkut kirkot ovat muita suositumpia vihkikirkkoja sijaintinsa, kokonsa, tunnelmansa tai vaikkapa perinteidensä takia.

Mitä tärkeämpää on saada juuri tietty kirkko, tiettynä kellonlyömänä tiettynä päivänä, sitä nopeampi täytyy olla. Ne kaikista suosituimpien päivien suosituimmat ajat menevät yleensä välittömästi niiden tultua ‘jakoon’. Sesonkiaikoina vihkimisiä voidaan järjestää  jopa puolen tunnin välein.

‘Kirkossa kuin kirkossa on yleensä jokaisena lauantaina joku vapaa aika. Jonot johtuvat osaksi siitä, että halutaan jokin tietty kellonaika. Jos kellonajalla ei ole väliä, ei kirkon varaamisessa tarvitse pitää mitään kiirettä. Meillä Mikaelinkirkossa (Turku) ei ole kuin elokuussa niin täyttä, että vapaita aikoja ei tahdo löytyä’, toteaa mm. Turun Mikaelinseurakunnan kanttori Marko Hakanpää Naimisiin.infon keskustelufoorumilla.

Milloin kirkon voi varata?

Kirkkojen varauskäytäntö vaihtelee suuresti seurakunnittain ja aina kannattaa varmistaa asia juuri siitä seurakunnasta, minkä kirkossa on aikomus vihille astella. Hyvin usein vihkiaikoja aletaan antamaan tasan vuotta ennen vihkipäivää, joissakin seurakunnissa taas aikoja aletaan antamaan koko seuraavalle vuodelle tiettynä päivämääränä, joissakin taas vasta vuodenvaihteen jälkeen ja joissakin seurakunnissa ei ole mitään rajoituksia. Jotkus seurakunnat antavat etusijan oman seurakunnan jäsenille ja heille varataan parhaat ajat, muihin seurakuntiin kuuluvat kihlaparit voivat varata jäljelle jääneitä aikoja vaikka vasta puoli vuotta myöhemmin. Aivan kaikkiin kirkkoihin ei mieluusti oteta lainkaan ulkopaikkakuntalaisia vihkipareja.

Kirkon varaamisen muistilista

Seuraavana lista asioista, jotka kannattaa selvittää kirkkoa varatessa tai ainakin riittävän ajoissa ennen vihkimistä. Listan pituudesta ei kannata olla huolissaan, kyllä kirkkoherranvirastossa osataan neuvoa ja esitellä vaihtoehtoja. Osa seuraavista asioista sovitaan suoraan papin tai kanttorin kanssa ja ne ovat merkittyjä *-merkillä. Mikäli kirkko varataan vaikkapa vuotta ennen hääpäivää, niin tällöin ei ole vielä tiedossa pappien ja kanttorien palveluvuorolistoja, joten heidän kanssaan voi asioista sopia myöhemmin heidät tapaamalla tai ottamalla yhteyttä puhelimella tai sähköpostilla.

• hääpäivä
• kellonaika
• koska seuraava pari vihitään, jotta ehtii lähteä pihalta jaloista pois
• maksaako kirkko ja jos maksaa niin mitä ja koska maksu suoritetaan
• kuulutukset (luetaanko ja jos luetaan, niin missä kirkoissa ja koska)
• pappi seurakunnasta/oma
• kanttori seurakunnasta/oma
• vihkikeskustelun (papin kanssa) ajankohta, ‘kirkkoharjoitukset’ *
• koristelu (onko edes sallittua ja jos on, niin koska saa tulla koristelemaan)
• vihkikaava*
• häämarssit*
• mahdollinen muu esitys kirkossa*
• vihkiraamattu (saadaan useimmiten morsiamen kotiseurakunnalta)
• saako kirkon edustalla heittää riisiä/viljaa/terälehtiä

Kihlaparin valitsemat sukunimet ilmoitetaan papille ennen vihkimistä, mutta usein se kysytään jo vihkikeskustelun yhteydessä.