Uusperheen perinnönjako
Uusperhe mutkistaa perinnönjakoa:
- Perintöoikeudelliset säännökset on laadittu silmällä pitäen tilannetta, missä kaksi naimatonta henkilöä solmii keskenään avioliiton, joka päätyy toisen kuolemaan.
- Tämä ei usein vastaa todellisuutta, koska avioliittoja solmivat myös eronneet, lesket tai henkilöt, jotka eivät ole olleet naimisissa, mutta joilla on lapsia.
Niin sanotuissa uusperheissä tärkeintä on selvittää itselleen, ketkä ovat lähimmät perilliseni, miten avio-oikeus tai sen puuttuminen vaikuttaa pesänjakoon ja mitkä ovat lesken oikeudet. Muista ottaa huomioon myös ne eri vaihtoehdot, joiden toteutuminen jää riippumaan siitä, missä järjestyksessä kuollaan.
Lesken asemaan vaikuttaa se, minkälainen siviilisääty hänen puolisollaan oli heidän solmiessaan avioliiton. Oliko puoliso naimaton, eronnut vai leski. Lesken lakimääräinen oikeus ensiksi kuolleen puolison jälkeen on erilainen riippuen siitä, oliko ensiksi kuolleella lapsia tai näiden jälkeläisiä ja oliko ensiksi kuollut puoliso laatinut testamentin hänen vai jonkun muun hyväksi. Lesken kannalta keskeistä on se, oliko puolisoilla avio-oikeus.
Uusperheissä on usein puolisisaruksia. Naimattomana ja lapsettomana kuolleen henkilön lähimmät perilliset ovat sisarukset sen jälkeen, kun vanhemmat ovat kuolleet. Tällöin täyssisarusten ja puolisisarusten oikeus perintöön on erilainen.
Tässä artikkelissa tuodaan esille joitakin seikkoja, joilla voi olla merkitystä perinnönjaossa. Lukijan on muistettava vielä, ettei avoleskeä oikeusjärjestelmämme tunne lainkaan. Jos avioliitto on jäänyt jostain syystä solmimatta, ei avoleskellä ole lesken oikeuksia, koska perittävä ei ollut kuollessaan naimisissa.
Lapset ovat lähimmät perilliset
Jos sinulla on lapsia, ovat he lähimmät perillisesi. Rintaperillisen asemaan ei vaikuta se, onko hän perittävän ja eloon jääneen lesken yhteinen lapsi tai esimerkiksi avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi. Jos lähin rintaperillinen ei ole elossa, hänen sijaansa tulevat hänen jälkeläisensä eli lastenlapset.
Miten uusperheen perintö jakautuu?
Kallen perheessä on kolmenlaisia lapsia. Liisa on aikaisemmasta avoliitosta ja lapsen isyys on aikanaan vahvistettu. Aapo ja Anne ovat puolison Marin kanssa yhteisiä lapsia ja Janne vaimon aikaisemmasta avioliitosta. Kallen kuollessa häneltä jäävä perintö menee yhtä suurin osuuksin Liisalle, Aapolle ja Annelle.
Perintöoikeus on myös toisinpäin: vanhemmat perivät, jos perittävällä ei ollut lapsia tai puolisoa. Alaikäisen lähimmät perilliset ovat aina hänen vanhempansa, koska vasta täysi-ikäinen voi käytännössä tehdä testamentin. Vanhemman oikeuteen periä lapsensa ei vaikuta se, miten lapsen huolto on järjestetty.
Leski perii, jos ei lapsia
Leski perii, jos puolisolla ei ole lapsia tai näiden jälkeläisiä. Lesken oikeus periä lapseton puolisonsa ei kuitenkaan kokonaan syrjäytä ensiksi kuolleen omia sukulaisia perinnöstä. Kun leski kuolee, on ensiksi kuolleen ns. toisen parantelin perillisillä oikeus saada pesästä lesken puolisoltaan perimä osuus. Näitä toissijaisia perillisiä ovat vanhemmat, sisarukset tai näiden jälkeläiset. Jos lesken kuoltua elossa ei ole ensiksi kuolleen toisen parantelin mukaisia perillisiä, lesken perilliset saavat koko perinnön. Testamentilla voidaan syrjäyttää toissijaisten perillisten oikeus perintöön lesken kuoltua.
Jos leski perii testamentin nojalla puolisonsa, jolla on lapsia, ei lesken kuoltua ensiksi kuolleen rintaperillisillä ole oikeutta perintöön, ellei ensiksi kuolleen testamentissa ole toissijaista määräystä.
Sisarpuolen oikeus perintöön on erilainen
Jos perittävällä on ollut sisar- tai velipuolia, joiden kanssa hän on elänyt samassa perheessä, lainmukainen perimysjärjestys ei välttämättä vastaa perittävän tahtoa.
Jos vainajalta ei jää rintaperillistä eikä puolisoa, vanhemmat perivät. Kuolleen vanhemman sijaan tulevat perittävän veljet tai sisaret, ja puolisisarukset perivät tällöin sen osuuden, mikä olisi tullut heidän äidilleen tai isälleen.
Miten puolisot perivät?
Edellä mainitun esimerkkiperheen Aapo kuolee myöhemmin eikä hänellä ollut lapsia, puolisoa eikä testamenttia ollut tehty. Puolet perinnöstä eli yhden neljäsosan kumpikin saa sisarpuoli Liisa ja täyssisar Anne, jotka tulevat aikaisemmin kuolleen isän Kallen sijaan. Toinen puolikas menee elossa olevalle äidille Marille.
Jos äiti olisi kuollut ennen poikaansa Aapoa, osuus olisi mennyt puoliksi velipuolelle Jannelle ja täyssisarelle Annelle, yksi neljäsosa kummallekin. Annen osuus olisi ollut tuolloin kokonaisuudessaan puolet pesästä.
Avioehtosopimus rajaa avio-oikeutta
Jos perittävä oli kuollessaan naimisissa ennen kuin tiedetään, mikä on perintö, täytyy tehdä ositus lesken kanssa. Perinnön suuruuteen vaikuttaa olennaisesti se, onko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen vai ei. Avio-oikeudella tai sen puuttumisella on merkitystä vasta avioliiton päätyttyä.
Puolisot voivat sopia avio-ehtosopimuksella avio-oikeuden laajuudesta
Avioehtosopimuksessa avio-oikeus voidaan poistaa joko molemminpuolisesti tai yksipuolisesti tai rajata vain tiettyihin omaisuusesineisiin. Sopimuksessa voidaan rajata vain perintönä tai lahjana saatu omaisuus avio-oikeuden ulkopuolelle. Puolisoilla voi olla avio-oikeudesta vapaata omaisuutta myös, jos hän on saanut omaisuutta perintönä tai lahjana ja perittävä on testamentissa tai lahjanantaja lahjakirjassa määrännyt, ettei omaisuuden saajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta omaisuuteen.
Tiivistäen voidaan todeta, että jos puolisoilla on avio-oikeus kaikkeen toisen omaisuuteen, enemmän omistava joutuu osituksessa luovuttamaan toiselle tasinkoerän, jolloin avio-oikeuden alaisen omaisuuden epäsuhta heidän välillään tasoittuu.
Miten tasinko vaikuttaa?
Jos edellisen esimerkin mukaisessa Kallen perheessä avio-oikeuden alainen omaisuuden säästö on 100 000 euroa ja vaimo Mari omistaa siitä 20 000 euroa, hän saa osituksessa tasinkoa 30 000 euroa. Tasinkona saatuun omaisuuteen on leskellä täysi omistusoikeus. Kallelta jää perinnöksi osituksen jälkeen 50 000 euron suuruinen perintö, jonka jakavat hänen kolme lastaan Liisa, Aapo ja Anne. Marin kuoltua hänen omaisuutensa, johon kuuluu tasinkona saatu omaisuus, jaetaan hänen kolmen lapsensa Aapon, Annen ja Jannen kesken.
Avioehto ei sulje pois perintöoikeutta
Avioehtosopimuksella ei ole käytännössä merkitystä silloin, jos kaikki omaisuus, esimerkiksi asunto ja kesämökki omistetaan yhdessä ja puolisot ovat tällöin yhtä varakkaita. Omaisuus jaetaan tuolloin puoliksi lesken ja ensiksi kuolleen perillisten kesken.
Mikäli avioehtosopimuksessa on sovittu, ettei kummallakaan puolisoista ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, ensiksi kuolleen omaisuus menee kokonaisuudessaan hänen perillisilleen ja leski pitää omansa. Tällöin on tehtävä omaisuuden erottelu.
Leskellä ei ole avio-oikeutta
Jos Kallella ja Marilla olisi ollut avioehtosopimus, joka sulkee puolison avio-oikeuden kokonaan pois, Kallen omaisuus 80 000 euroa olisi mennyt hänen kuollessaan kokonaisuudessaan Liisalle, Aapolle ja Annelle. Jos Liisa olisi isänsä kuoltua alaikäinen, hänen omaisuutensa edunvalvojana eli holhoojana olisi Kallen entinen avopuoliso, Liisan äiti Kirsti.
On tärkeä tietää myös, mihin avioehtosopimuksella ei voi vaikuttaa. Avioehto vaikuttaa vain osituksessa; sillä ei ole vaikutusta lesken asumisoikeuteen.
Usein luullaan myös, että avioehtosopimus sulkee perintöoikeuden pois. Näin ei asia ole. Lesken perintöoikeuteen ei vaikuta se, onko hänellä avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen vai ei. Jos leski perii testamentin nojalla tai hän on lain mukaan lähin perillinen siinä tapauksessa ettei ensiksi kuolleelta jäänyt rintaperillisiä, hän saa perintönä avio-oikeudesta vapaankin omaisuuden.
Avioehtosopimus vaikuttaa tällöin vasta lesken kuoltua. Tässä vaiheessa tehdään pesänjako lesken perillisten ja ensiksi kuolleen toissijaisten perillisten kesken. Avioehto vaikuttaa lesken kuoltua hänen pesänsä jakamisen suhdelukuun. Eli siihen, mikä osuus menee leskelle ja mikä osuus ensiksi kuolleen perillisille.
Vain leskellä oikeus olla luovuttamatta tasinkoa
Ennen perinnönjakoa toimitetaan ositus, josta selviää ensiksi kuolleen jäämistö. Jos perittävä on varakkaampi, leski saa tasinkoa pesältä. Jos leski on puolisoista varakkaampi, hänen ei tarvitse luovuttaa tasinkoa ensiksi kuolleen pesään.
Jos Mari olisi kuollut ennen Kallea, Kalle olisi voinut kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa vaimonsa perillisille Jannelle ja heidän yhteisille lapsilleen Aapolle ja Annelle. Tämä oikeus on vain leskellä. Jos ositus tehdään vasta leskenkin kuoltua, eivät hänen rintaperillisensä voi vedota tähän oikeuteen. Tällöin varakkaamman puolison omaisuutta siirtyy osituksen kautta toisen puolison pesään ja hänen perillistensä osuus kasvaa.
Asumisoikeus ei pääty lesken avioiduttua
Leskellä on oikeus pitää jäämistö jakamattomana hallinnassaan, mutta rintaperillinen voi vaatia jakoa. Lesken suoja supistuu tällöin koskemaan vain jäämistöön kuuluvaa puolisoiden yhteistä kotia ja asuinirtaimistoa. Rintaperilliset ovat mainitun omaisuuden omistajia, mutta lesken käyttöoikeus rajoittaa tuota oikeutta koko lesken elämän ajan. Asumisoikeus voi lakata vain, jos leski saa omistukseensa kodikseen sopivan asunnon vaikkapa perintönä. Asumisoikeus ei lakkaa edes silloin, jos leski solmii uuden avioliiton.
Lesken kanssa avioituneella ei ole enää puolison kuoltua oikeutta jäädä asuntoon asumaan. Esimerkkiperheen Mari jää leskeksi ja asunto oli kokonaan Kallen omistuksessa Mari solmii uuden avioliiton Antin kanssa ja hän kuolee muutaman vuoden kuluttua. Antti ei voi jäädä enää asumaan Kallen lasten omistamaan asuntoon eikä Mari voi testamentissa määrätä asunnosta .
Päivi Kaari
Tutkimuksen lähde: www.veronmaksajat.fi, Suomen uusperheellisten liitto ry.
|
