Avioehtosopimus pähkinänkuoressa
Omistusoikeus avioliitossa
- Aviopuolison ennen avioliittoa hankkima omaisuus ja avioliiton aikana hankittu omaisuus kuuluu hänelle.
- Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen.
- Omaisuuden omistaa se, joka on sen saanut tai hankkinut.
- Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä.
Avio-oikeus ja sen toteuttaminen
- Kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen.
- Avio-oikeus toteutetaan osituksessa avioliiton päättyessä (avioero tai toisen puolison kuolema).
- Osituksessa puolisolla on oikeus saada puolet kummankin puolison omaisuuden säästöjen yhteenlasketusta arvosta.
- Osituksessa tehdään omaisuuden tasajako, joka toteutuu siten, että varakkaampi puoliso maksaa tasinkoa vähemmän omistavalle.
- Varakkaampi puoliso luovuttaa tasinkona niin paljon omaisuutta vähemmän omistavalle, että kummankin puolison omaisuuden säästö on yhtä suuri.
- Edellä mainitusta periaatteesta voidaan poiketa silloin, kun puoliso on kuollut. Tällöin varakkaammalla leskellä ei ole velvollisuutta maksaa tasinkoa kuolleen puolison perillisille (ns. lesken tasinkoprivilegi).
Avioehtosopimus
Puolisot voivat poiketa em. periaatteista solmimalla avioehtosopimuksen.
Milloin avioehtosopimus voidaan tehdä ja kuka sen voi tehdä?
- Avioehtosopimuksen tekeminen edellyttää molempien puolisoiden suostumusta.
- Avioehto voidaan tehdä avioliiton aikana tai sen voivat tehdä kihlakumppanit ennen avioliiton solmimista, jolloin avioehto tulee voimaan avioliiton solmimisesta.
Avioehtosopimuksen sisältö
Avioehtosopimus voi olla sisällöltään monenlainen. Avioehtosopimuksessa voidaan määrätä, että
- kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen puolison omaisuuteen, olevaan tai tulevaan
- kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison tiettyyn omaisuuteen (esim. mahdollisesti tulevat perinnöt)
- vain toisen puolison omaisuus tai osa siitä suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle
- että puolisolla on avio-oikeus sellaiseen omaisuuteen, johon hänellä aikaisemmin tehdyn avioehtosopimuksen perusteella ei olisi oikeutta.
- avioehtosopimus on voimassa vain avioeron yhteydessä suoritettavassa osituksessa, ei kuolemantapauksen yhteydessä
Vaikutus
Avioehtosopimuksen vaikutuksia:
- Varakkaamman puolison ei tarvitse avioliiton päättyessä luovuttaa omaisuutta vähemmän omistavalle.
- Myöskään varakkaamman puolison kuollessa ensin leski ei saa tasinkoa.
- Jos vainaja oli lapseton, puoliso kuitenkin perii hänet kaikissa tilanteissa, mikäli testamenttia ei ole.
- Avioehtosopimus kannattaa tehdä, jos halutaan, ettei esim. perintönä saatua omaisuutta tai toisen puolison omistamaa liikeyritystä haluta jakaa.
- Puoliso ei vastaa yrittäjäpuolisonsa yrityksen veloista, ellei ole vastuuseen erikseen sitoutunut. Siten avioehtosopimusta ei tarvitse tehdä velkavastuun välttämiseksi, koska puoliso ei muutenkaan vastaa veloista.
Muotomääräykset
- Avioehtosopimus täytyy tehdä kirjallisena.
- Avioehtosopimus on päivättävä.
- Kummankin puolison täytyy allekirjoittaa se.
- Kahden esteettömän (esteetön henkilö on mm. täyttänyt viisitoista (15) vuotta, ei ole lähisukulainen, entinen/nykyinen puoliso, kihlattu tai asianosaisen ottovanhempi- tai lapsi.) todistajan täytyy todistaa se oikeaksi.
- Avioehtosopimus tulee voimaan, kun se toimitetaan maistraatille rekisteröitäväksi.
- Mikäli sopimus ei ole muodollisesti oikein täytetty, on se pätemätön.
Avio-oikeuden palauttaminen
- Avioehtosopimus peruutetaan tekemällä uusi avioehtosopimus, jossa sovitaan avio-oikeuden palauttamisesta.
Avioehtosopimuksen sovittelu
Avioehtosopimusta voidaan sovitella osituksessa, mikäli
- ositus johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen
- toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua
Sovittelua harkittaessa otetaan erityisesti huomioon
- avioliiton kestoaika
- puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi
- muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat
Ositusta soviteltaessa voidaan määrätä, että omaisuus, johon toisella puolisolla ei avioehtosopimuksen nojalla ole avio-oikeutta, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus.
Sovittelua koskeva vaatimus voidaan tehdä osituksessa tai sen jälkeen. Osituksen jälkeen tehtävässä vaatimuksessa on noudatettava, mitä osituksen moitteesta ja osituksen pätemättömäksi julistamisesta on voimassa.
Lahjanantajan ja testamentintekijän määräykset
Myös omaisuutta antava henkilö voi antaa sitovia määräyksiä koskien puolisoiden avio-oikeutta. Lahjanantaja voi määrätä lahjakirjassa ja testamentin tekijä testamentissa, että lahjan ja perinnön saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison lahjana tai perintönä saamaan omaisuuteen.
Voiko sopimuksen laatia itse?
Kyllä voi, aivan kuten itselleen voi tehdä vaikkapa umpisuolen leikkauksen. Täysin eri asia on, kannattaako tässä säästää turhaan. Avioehtosopimus saattaa olla varsin monimutkainen sopimus. Avioehtosopimuksen tekemistä harkittaessa onkin aiheellista kääntyä asianajajan, valtion oikeusaputoimiston taikka muun asiantuntevan lakimiehen puoleen.
Mitä sopimuksen laatiminen asianajajan kanssa maksaa?
Yksityiset asianajajat ottavat palkkioksi kymmenistä muutamaan sataan euroon, tilanteesta riippuen. Perussopimuksen saa jo n. sadalla eurolla.
Mistä lomakkeet?
- Maistraateista tai maistraattien nettisivulta.
- Lomake.fi -palvelusta.
Mitä liitteitä?
- Hakemus
- Alkuperäinen avioehtosopimus ja jäljennös (mikäli aikaisemmin on jo tehty toinen avioehtosopimus)
- Mahdolliset muut liitteet
|
