Materiaalit ja pinnoitteet

Teksti: TUKES
Kuvat: Kihlasormukset.com

Jalometallit ovat puhtaina käytettyinä yleensä liian pehmeitä, joten niitä seostetaan muilla metalleilla. Seosaineita käytetään myös, jotta jalometalliin saadaan haluttu värisävy, sen työstöominaisuudet paranevat ja kustannukset alenevat.

Jalometalliesineitä voidaan myös pinnoittaa eri syistä: värin parantamiseksi, koristekuvioiden tai kivien tuomiseksi paremmin esille, tummumisen estämiseksi jne. Hopeointi tai kultaus ei kuitenkaan lisää esineen rahallista arvoa eikä pelkkä jalometallipäällyste tee esineestä jalometallituotetta.

Keltakulta

Kultaan seostetaan pääasiassa kuparia ja hopeaa. Seosaineiden suhteita muuttamalla kullan sävyä voidaan vaihdella vihertävästä punertavaan. Etelä- ja Keski-Euroopassa arvostetaan vaaleampaa keltaista sävyä ja Venäjällä punaisempaa kuin Suomessa. Joskus “väärän” värinen kulta pinnoitetaan halutun värisellä kultauksella. Käytössä tämä kuluu pois ja alta paljastuu alkuperäinen väri, tämä saattaa aiheuttaa joskus ongelmia koruja korjattaessa.

Valkokulta

Valkokultaa ei löydy luonnosta, vaan sen väri on saatu lisäämällä keltakultaan nikkeli- tai palladiumpitoista seosainetta. Nikkelivalkokultaiset esineet on yleensä rodinoitu päältä värin parantamiseksi ja nikkelin liukenemisen estämiseksi. Nikkelidirektiivi rajoittaa nykyisin nikkelin käyttöä mm. koruissa.

Platina

Platinaa käytetään useimmiten melkein puhtaana. Platina muistuttaa väriltään valkokultaa, mutta on käytössä tätä kestävämpää. Platina ei kaipaa pinnoitteita

Muita keltaisia metalleja

Kuparin erottaa hyvin punaisen värin vuoksi kullasta, mutta erilaiset kupariseokset saattavat värinsä puolesta harhauttaa jopa kultasepän.

Keltainen metalli saattaa olla esim:

• messinkiä, joka on kuparin ja sinkin seos.
• pronssia, jossa on kuparin lisäksi pääasiassa joko tinaa tai lyijyä.
• kultadupleeta, jossa epäjalon metallin päälle on kiinnitetty ohut kultakerros.

Hopea

Hopeassa käytetään seosaineena kuparia. Normaali hopeaseos ei sisällä nikkeliä, mutta joskus esineitä on niklattu päältä, jotta ne eivät tummuisi. Nykyisin tummumisen estämiseksi varsinkin riipusketjuja rodinoidaan. Yleisimmin hopeaesineet pinnoitetaan puhtaalla hopealla.

Muita valkoisia tai vaaleita metalleja

Palladium on platinaryhmän metalli, jota käytetään toistaiseksi melko vähän koruissa. Palladium ei ole Suomessa leimattavan jalometallin asemassa. Titaani on käytössä kellonkuorissa ja vähäisessä määrin myös koruissa, tällöin yleensä värjättynä. Tina on pehmeä metalli, josta tehdään jonkun verran pinssejä ja muita koruja, enimmäkseen tuoppeja, kynttilänjalkoja tms. Alpakka eli vanhalta nimeltään uushopea ei sekään ole jalometalli, vaan kuparin, nikkelin ja sinkin seos. Alpakkaesineet hopeoidaan, sillä alpakka maistuu pahalta (lusikat) ja hopeoinnilla saadaan esineelle kauniimpi väri.

Metallien tutkituttaminen

Jalometallit eivät maistu eivätkä haise miltään. Muilta osin metallin tunnistaminen ilman tarkempia testejä voi olla hyvinkin hankalaa. Metallilaboratoriot ja tarkastuslaitokset tekevät analyyseja myös yksityisasiakkaiden esineistä. Osalla menetelmistä saadaan likimääräinen arvio jalometallin määrästä ja osalla menetelmistä tarkemmat määrät jopa kaikista materiaalin metalleista. Tarkempia menetelmiä varten esineestä joudutaan ottamaan pala ja kaikissa analyyseissä joudutaan ainakin poistamaan pinnoitteet pieneltä alueelta. Esineen mahdollisen korjauttamisen kustannukset jäävät korun omistajan hoidettaviksi.