Jalometallituotteiden leimat

Teksti: TUKES
Kuvat: TUKES ja Timantit.com

Jalometallituotteiden leimauksista on annettu määräyksiä Suomessa jo 1400-luvulla. Aluksi tuotteisiin vaadittiin tekijän nimileima, sen jälkeen vuosileima ja myöhemmin myös paikkakuntaleima. Vanhoissa esineissä saattaa olla myös sahalaitakuvio, joka on ammattikunnan vanhimman, oltermannin, merkki esineen tarkastamisesta. Nykyiset merkitsemistavat ovat pääosin peräisin vuodelta 1810. Leimojen avulla ostaja voi varmistua esineen alkuperästä ja jalometallipitoisuudesta.

Täydellisessä suomalaisessa leimasarjassa voi olla viisi leimaa: nimileima, pitoisuusleima, tarkastusleima, vuosileima ja paikkakuntaleima. Kaikki leimat eivät kuitenkaan ole pakollisia. Painorajat (1 g kulta tai platina ja 10 g hopea) ylittävässä tuotteessa on oltava vähintään 2 leimaa: rekisteröity nimileima ja pitoisuusleima tai tarkastusleima ja pitoisuusleima.

Nimileima

Nimileima on pakollinen leima, joka yksilöi jalometallituotteesta vastaavan valmistajan, maahantuojan tai myyjän. Nimileima voi olla iso kirjain tai niiden yhdistelmä. Ennen v. 2001 hyväksyttiin myös kuvioita nimileimoiksi. Nimileimat rekisteröidään Turvatekniikan keskuksessa (TUKES).

Sähköinen nimileimarekisteri >

Tarkastusleima

Jalometallituotteen tarkastuttaminen ja tarkastusleimauttaminen ovat nykyään vapaaehtoisia. Suomalainen tarkastusleima eli "kruunuleima" on tae pitoisuuden ja muiden lakisääteisten asioiden tarkistamisesta sekä siitä, että valmistaja tai maahantuoja on rekisteröity TUKESissa. Suomalaisessa tarkastusleimassa on kruunun kuva sydämen muotoisella pohjalla, jossa näkyy myös aaltomaisia kuvioita. Aikaisemmin soikea pohjamuoto kertoi tuotteen olevan tuontitavaraa.

Nykyään tarkastusleimalla voi korvata myös rekisteröidyn nimileiman. Painorajat (1 g kulta tai platina ja 10 g hopea) ylittävässä tuotteessa on oltava vähintään 2 leimaa: rekisteröity nimileima ja pitoisuusleima tai tarkastusleima ja pitoisuusleima.

Paikkakuntaleima

Vapaaehtoisen paikkakuntaleiman avulla voidaan kätevästi osoittaa valmistuspaikka-
kunnan lisäksi se, että jalometallituote on valmistettu Suomessa. Ennen paikkakunta-
leima kertoi tarkastuspaikan.

Pitoisuusleimat

Pitoisuusleima on pakollinen leima, joka kertoo esineessä käytetystä jalometallista ja sen suhteellisesta määrästä. Soikea pohjamuoto tarkoittaa kultaa, suorakaide hopeaa ja salmiakin muotoinen pohja platinaa. Ilman pohjamuotoa olisi vaikeaa erottaa toisistaan esimerkiksi kullattua hopeaa ja kultaa. Numerot tarkoittavat jalometallin vähimmäismäärää tuhannesosina eli promilleina (‰). Esim. 585 tarkoittaa 585 promillea eli 58,5 %:a. Mitä tahansa numeroita eli pitoisuuksia ei kuitenkaan voida käyttää. Suomessa sallittuja pitoisuuksia kullalle ovat 375, 585, 750, 916 ja  999, hopealle 800, 830, 925 ja 999 sekä platinalle 850, 900, 950 ja 999.

Kullan pitoisuudesta käytetään puhekielessä myös nimitystä karaatti. Karaatti ei kuitenkaan ole Suomen lainsäädännön mukainen kullan pitoisuuden mitta, vaan kultatuotteissa tulee ilmaista pitoisuus massan tuhannesosina. Karaatti tarkoittaa 24-osia, esim. 14 karaattia = 14/24 = 583,33 ‰, eli tasan 14 karaattinen kultatuote on alipitoinen, jos siinä on 585-leima . Muilla metalleilla ei ole virallista merkitsemistapaa, vaan ne voidaan ilmoittaa esim. lyhentein tai nimin, kuten Pd (=palladium), metal (=mikä tahansa metalli) tai tina.

Vuosileima

Vuosileima kertoo valmistus- tai maahantuontivuoden. Esim. B9=2003. Vuosileiman käyttö on vapaaehtoista.

Vuosileima-avain >

Ulkomaiset leimat

Suomessa hyväksytään myös joitakin ulkomaisia jalometallituotteiden leimoja. Tärkeimmät niistä ovat Wienin sopimuksen eli ns. CCM-leimat (CCM = Common Control Mark). Wienin -sopimuksessa on mukana 11 jäsenmaata (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Irlanti, Iso-Britannia, Alankomaat, Itävalta, Sveitsi, Portugali ja Tsekin tasavalta). CCM-leimatut tuotteet voivat tulla Suomen markkinoille sellaisenaan. Toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa leimatut jalometallituotteet hyväksytään Suomessa, jos kuluttajat saavat leimojen perusteella vastaavat tiedot kuin suomalaisista leimoista (vähintään vastuutahon rekisteröidyn nimileiman avulla ja pitoisuuden massan tuhannesosina).

Brittiläinen (Lontoon) CCM-leimasarja

Ruotsalainen leimasarja

Leimauksesta vapautetut tuotteet

Aivan kaikkea myyntiin tulevaa tavaraa ei tarvitse leimata. Tavallisimmat leimauksesta vapautetut tuotteet ovat alle 1 gramman painoiset kulta- ja platinaesineet ja alle 10 gramman painoiset hopeaesineet. Leimaamattominakin näiden tuotteiden tulee täyttää asetuksen vaatimukset. Jos em. painorajat alittavaan tuotteeseen merkitään pitoisuusleima, siinä tulee myös olla rekisteröity nimileima. Vähintään 50-vuotiaat esineet on vapautettu leimauksesta, samoin kuin erilaiset tieteen  tai taiteen tekemiseen tarkoitetut laitteet, esim. hopeiset soittimet. Materiaaleja ei myöskään tarvitse leimata.