Kuohuviinejä alueittain

Kuohuviinejä Uudesta maailmasta

Uuden maailman kuohuviinien laatutaso on noussut merkittävästi viime vuosina. Aikaisemmin monissa maissa kuohuviinejä valmistettiin vain paikallista käyttöä varten. Viinit tehtiin vaatimattomista massaviinien rypäleistä, ja maultaan viinit ovat etupäässä makeahkoja. Valmistusmenetelmänä saatettiin käyttää yksioikoisesti viinin hiilihapottamista. Nykyisin Uuden maailman viinimaissa halutaan nostaa laatutasoa. Kuohuviinejä tehdään perinteisistä kuohuviinilajikkeista esimerkiksi Pinot Noir-, Chardonnay- tai Riesling -rypäleistä. Viinit valmistetaan yhä useammin laadukkaamman tuloksen aikaansaavalla pullokäymismenetelmällä, ja viinien makeutusaste on siirtynyt entistä enemmän kuivemmalle puolelle.

Vanhan maailman osaamistaitoa on siirtynyt uusille viinialueille “lentävien viininvalmistajien”, viinin valmistukseen erikoistuneiden konsulttien, myötä. Monet eurooppalaiset viinitalot ovat perustaneet tytäryhtiöitään Uuden maailman maihin, ja tuotantoon on otettu puna- ja valkoviinien valmistuksen ohella myös kuohuviinejä. Erittäin innokkaita tytäryhtiöiden perustajia ovat olleet monet samppanjatalot. Varsinkin Kaliforniassa merkittävä osa laatukuohuviinien valmistuksesta on nimekkäiden samppanjatalojen hallinnassa. Uuden maailman kuohuviineissä on usein omaleimaisuutta ja ainutlaatuisuutta, mitä muualta ei löydy.

Laatukuohuviinejä Ranskasta

Ranskassa tehdään paljon muutakin kuin vain samppanjaa. Kuohuviinien alkuperämerkintöjä on yli 50. Nimekkäimmät kuohuviinit valmistetaan Alsacessa, Bourgognessa, Limoux’n alueella Etelä-Ranskassa ja Loiressa. Myös Juran kuohuviinejä arvostetaan. Tänä keväänä Alkolle tulee myyntiin mielenkiintoisia uusia ranskalaisia alkuperämerkinnällä varustettuja kuohuviinejä.

Crémant d’Alsace tehdään useimmiten Pinot Blanc -rypäleestä. Mutta valmistukseen käytetään myös Pinot Gris-, Pinot Noir-, Auxerrois-, Chardonnay- ja Riesling -rypäleitä. Alueen säädösten mukaan viinin toisen käymisen on tapahduttava pulloissa, ja viiniä tulee kypsyttää sakan päällä vähintään 9 kuukautta.

Loiren alueen tunnetuimmat kuohuviinit tehdään Anjou-Saumurin, Tourainen ja Vouvran alueilla. Useimmiten valmistukseen käytetään melko aromaattista Chenin Blanc -rypälettä, mutta muita alueelle tyypillisiä, myös tummia lajikkeita saa käyttää. Alkuperämerkinnällä varustetut Loiren kuohuviinit ovat yleensä perinteisellä pullokäymismenetelmällä valmistettuja.

Bourgognen crémant -alkuperämerkintä on vuodelta 1975. Crémant -kuohuviinien valmistuksessa saa käyttää kaikkia alueen rypälelajikkeita. Tyypillisimpiä ovat Chardonnay- ja Pinot Noir -rypäleistä valmistetut kuohuviinit. Eniten kuohuviinejä tuotetaan Yonnen, Mercureyn ja Mâconnais’n alueilla. Crémant -merkinnän käyttö edellyttää aina, että kuohuviini on tehty perinteisellä pullokäymismenetelmällä.

Limoux on Alkon hinnaston uusi aluevaltaus. Limoux on saanut nimensä pienen samannimisen kaupungin mukaan, joka sijaitsee Pyreneitten juurella Languedoc-Roussillonissa. Alue on perinteisesti ollut tunnettu valkoviineistään, jotka alkoivat luonnollisesti käydä keväällä toiseen kertaan. Nykyisin runsas puolet alueen kuohuviinituotannosta on crémant -merkinnällä varustettua. Limoux’n kuohuviinit valmistetaan yleisimmin kirpeän hedelmäisestä Mauzac -rypäleestä, jota paikallisesti kutsutaan Blanquette -nimellä. Nykyisin valmistuksessa on ryhdytty käyttämään myös Chardonnay- ja Chenin Blanc -rypäleitä.

Juran alueella Ranskan vuoristoisella itärajalla Savoijin maakunnan pohjoispuolella tehdään laadukkaita kuohuviinejä. Crémant du Jura -merkintään ovat oikeutettuja Côtes du Juran, Arbois’n ja L’Etoilen alueitten perinteisellä pullokäymismenetelmällä varustetut viinit. Sallitut lajikkeet ovat Chardonnay, Pinot Gris, Pinot Noir, Savagnin ja Trousseau.

Erikoismerkinnät kertovat laadusta

Espanja tuottaa maailman toiseksi eniten pullokäymismenetelmällä valmistettuja viinejä. Lähes kaikki cava -alkuperämerkinnän omaavat viinit tulevat Katalonian maakunnasta, jossa kuohuviiniteollisuuden keskus on Penedésin alueella sijaitseva Sant Sadurní d’Anoian kaupunki. Cavojen valmistuksessa perinteiset rypäleet ovat paikalliset omat lajikkeet Macabéo, Xarel.lo ja Parellada. Mutta viime aikoina on ryhdytty käyttämään myös muita lajikkeita, mm. Chardonnay- ja Pinot Noir -rypälettä. Monilla espanjalaisilla kuohuviininvalmistajilla on tuotannossaan vakiolaatujen lisäksi vuosikertamerkinnällä varustettuja tai tavallisia paremmista viinieristä tehtyjä kuohuviinejä. Myös luomukuohuviinejä tuotetaan.

Italiassa on yli 100 kuohuviinien alkuperämerkintää. Tämä ei kuitenkaan ole takuu, että viini olisi tehty perinteisellä pullokäymismenetelmällä. 1995 Lombardian maakunnassa sijaitseva Franciacortan viinialue nostettiin ainoana perinteistä menetelmää käyttävänä kuohuviinin valmistusalueena parhaimpaan DOCC-luokkaan. Franciacortan viinit on tehty Chardonnay-, Pinot Bianco ja Pinot Nero -lajikkeista.

Saksassa valmistetaan hyvin paljon kuohuviinejä muualta tuoduista perusviineistä. Saksalaisten kuohuviinien parhaimmistoa edustavat määrätyltä laatuviinialueelta tulevat kuohuviinit (Deutscher Sekt bA), joista suurin osa on tehty pullokäymis- tai samppanjamenetelmällä. Huippuviinien etiketeissä on usein mainittu käytetty rypälelajike ja miltä tarhalta perusviini on saatu. Nämä viinit ovat täysin kuivia eli brut -merkinnällä varustettuja.

Itävallassa kuohuviinejä tehdään kaikilla viinialueilla. Laatukuohuviinien lajikkeina käytetään usein arvolajikkeita, Grüner Veltliner- tai Riesling -rypäleitä. Laatukuohuviinejä valmistetaan sekä perinteisellä pullokäymismenetelmällä että tankeissa.

Unkarin kuohuviinin valmistuksella on pitkät perinteet takanaan. Opit haettiin Champagnen alueelta jo 1800-luvun lopulla. Viinien tuotanto on kasvanut viime vuosina, ja vientiin menee merkittävä osa viineistä. Parhaimmat kuohuviinit on valmistettu perinteisellä pullokäymismenetelmällä.

Luxenburgissa kuohuviini on suosittua juomaa, ja lähes jokaisella on oma suosikkimerkkinsä. Valmistuksessa käytetään usein perinteistä pullokäymismenetelmää.

Roseekuohuviinissä on tyyliä

Vaaleanpunaiset kuplivat kuohuviinit ovat tyylikkäitä erikoisuuksia, joita monet kuohuviinitalot ovat viime aikoina ottaneet tuotantoonsa samalla, kun tumman Pinot Noir -rypäleen käyttö perusviinin lajikkeena on yleistynyt. Roseekuohuviinit valmistetaan joko antamalla valmistukseen käytettyjen tummien rypäleiden kuorien olla mukana käymisen alkuvaiheessa tai lisäämällä kuohuviiniksi käytettävään perusvalkoviiniin hiukan punaviiniä. Tumman rypäleen käyttö valmistuksessa antaa aromaattista täyteläisyyttä, joten nämä viinit sopivat mainiosti paitsi maljajuomiksi myös ateriointijuomiksi.

Oman lukunsa muodostavat punaviinipohjalle valmistetut kuohuviinit. Tällainen on esimerkiksi Australian oma erikoisuus tummista rypäleistä valmistettu punainen kuohuviini. Syvän tummanpunainen Shiraz-, Cabernet Sauvignon- tai Merlot -lajikkeista valmistettu täyteläisen makuinen kuohuviini sopii hyvin jopa voimallisten liharuokien kanssa.

Jälkiruokaviineiksi rusinaisia Muskat-kuohuviinejä

Rusinaisen kukkeasta muskatrypäleestä tehdään paljon kuohuviinejä, jotka useimmiten ovat makeita maultansa. Ne sopivat hyvin jälkiruokaviineiksi monenlaisten hedelmäjälkiruokalajien tai tuoreiden mansikoiden kanssa. Hedelmäsalaatin tai hyytelöityjen marjojen kanssa liemeen voi myös kaataa tilkkasen muskatkuohuviiniä. Simaisen makunsa vuoksi ne ovat myös maittavia vappujuomia.

Italian kuuluisin muskatkuohuviini tulee Astin alueelta Piemontesta. Astin kuohuviinit ovat tehty omalla yhteen käymiskertaan perustuvalla tankkikäymismenetelmällä. Clairette de Die -viiniä saadaan Rhônen alueelta Dien kaupungin lähistöltä Drômejoen laaksosta. Alkon hinnaston tällä alkuperämerkinnällä varustettu viini on rusinaisen makea muskatrypäleestä valmistettu kuohuviini. Myös Uudessa maailmassa valmistetaan laadukkaita muskatviinejä.

Hedelmäkuohuviinit suomalaisia erikoisuuksia

Hedelmäkuohuviinit ovat perinteisesti suosittuja suomalaisia juhlajuomia. Niillä on totuttu juhlistamaan niin kotoisia perhejuhlia kuin merkittäviä valtiollisia tilaisuuksia. Ulkomaalaisille vieraille ne ovat erikoisuuksia, joita ei muualta löydy. Suomalaiset hedelmäkuohuviinit valmistetaan pääasiassa herukoista cuve close -menetelmällä eli tankkikäymismenetelmällä. Pohjoista eksotiikkaa kotimaisiin kuohuviineihin tuo hienoarominen lakan lisäys. Kotimaisista kuohuviineistä löytyy myös alkoholiton vaihtoehto, joka on aina syytä muistaa kuohuviinitarjoilua isommalle vierasjoukolle järjestettäessä.

Täydellisen luettelon Suomessa myynnissä olevista kuohuviineistä ja samppanjoista hintoineen ja tuotetietoineen löydät osoitteesta www.alko.fi

Artikkelin teksti ja kuvat: Alko Oy