Rukoushetki avioliittoon vihkimisen vuosipäivänä eli “valojen uusiminen”

Ulkomailta kantautuu ajoittain uutisia, joissa pidempään naimisissa ollut hääpari on ‘uusinut valansa’, ‘mennyt uudelleen naimisiin’ tai ‘järjestänyt uudet häät’. Pari ei ole kuitenkaan välillä eronnut, eli he eivät avioidu saman kumppanin kanssa uudelleen eron jälkeen.

Suomessa tilaisuus tunnetaan nimellä ‘rukoushetki avioliittoon vihkimisen vuosipäivänä’. Suomessa ei vannota valoja eikä paria vihitä uudelleen, eikä rukoushetken viettämisellä ole mitään juridista merkitystä.

Rukoushetkessä kiitetään yhteisestä eletystä ajasta ja pyydetään siunausta tuleville yhteisille vuosille sekä sitoudutaan entistä tiiviimmin avioliittoon.

Rukoushetken historia Suomessa

Rukoushetken viettäminen on meillä Suomessa melko uusi asia. Tapaan tutustui Saksassa Helsingin Mellunkylän seurakunnan kirkkoherra Pentti Miettinen, joka toimi uuden Kirkollisten toimitusten kirjan käsikirjakomitean sihteerinä. Hänen ehdotuksestaan rukoushetken viettäminen otettiin mukaan uuteen käsikirjaan ja on ollut koekäytössä nyt muutaman vuoden ajan. Virallisesti käytäntö astuu voimaan uuden käsikirjan myötä ensimmäisenä adventtina 2004.

Milloin rukoushetkeä voidaan viettää?

Rukoushetki voidaan viettää avioliittoon vihkimisen vuosipäivänä tai muulloinkin avioparin sitä toivoessa. Hyviä hetkiä ovat esimerkiksi hopea- ja kultahääpäivät sekä muut tasalukuhääpäivät. Myös mahdollisten parisuhdekriisien selvittyä voi rukoushetken viettäminen olla paikallaan. Aineistoa voidaan käyttää muokattuna myös esimerkiksi avioliittoleirillä.

Missä rukoushetkeä voidaan viettää?

Rukoushetki voidaan pitää kotona, kirkossa tai muualla soveliaassa paikassa. Tilaisuus voi olla järjestelyjen puolelta aivan niin koruton tai runsas, kun aviopari vain haluaa ja järjestää.

Kuka rukoushetken pitää?

Rukoushetken johtaa pappi, muu seurakunnan työntekijä tai seurakuntalainen. Tilaisuutta järjesteltäessä kannattaa ottaa yhteyttä oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon.

Rukoushetken kulku pääpiirteissään

1. Virsi/vihkilaulu

2. Johdantosanat

3. Psalmi

4. Raamatunluku

5. Virsi/vihkilaulu

6. Rukousjakso

Siunaus

7. Kiitosvirsi

8. Päätösmusiikki

Tarkempi selvitys rukoushetken kulusta täällä.