Hääkakkuopas
Teksti & kuvat: naimisiin.info
Hääkakku on ainoa ruokapöydän anti, joka ilmaisee, että kyseessä on nimenomaan häät. Muutenhan häiden ja muiden perhejuhlien tarjoilu ei eroa toisistaan. Hääkakku on yleistynyt vasta toisen maailmansodan jälkeen, vaikka täytekakkuja ruvettiin kyllä leipomaan 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 1933 ilmestynyt Morsiamen kirja puhuu jo nimenomaan hääkakusta. Lue lisää hääkakkuperinteistä >
Suomalaiset hääkakut
Yleisin hääkakun muoto Suomessa on monikerroksinen kakku, joka on hyvin usein kermakakku tai sitten marsipaanipäällysteinen. Suomalaiset hääparit panostavat hääkakkuun yllättävän vähän, ainakin huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi brittiläiset tai amerikkalaiset hääparit. Moni suomalainen hääpari ottaa hääkakkunsa samalta pitopalvelulta kuin muunkin häiden ruokailun ja vaikka tällaiset kakut ovat aivan varmasti maistuvia, niin kovin persoonattomiksi ne tahtovat jäädä. Monissa maissa hyvin yleiset, nimenomaan hääkakkuihin erikoistuneet leipurit ovat meillä tuiki harvinaisia, mm. jokainen Naimisiin.infon hääpalveluosastolla mukana ollut hääkakkukonditoria on lopettanut toimintansa vuosien varrella. Tämä on erittäin sääli ja rohkaisemmekin kaikkia hääpareja satsaamaan oikeaan, persoonalliseen hääkakkuun ja unohtamaan tosielämän ankeuttajien ja perisuomalaisten latistajien “ei ketään kiinnosta millanen joku hääkakku on” -nillitykset. Sillä kuten todettua, hääkakku todellakin on hääpöydän ainoa anti, joka ilmaisee, että kyseessä on nimenomaan häät.
|
Uusia tuulia
Perinteisten mansikkakermakakkujen lisäksi ovat viime vuosina yleistyneet onneksi myös monet muut maut. Harmi kyllä, useimmin näitä on saatavilla vain suurimmissa kaupungeissa, mutta valinnan varaa on: paahdettu valkosuklaa-vadelmakakku, mustaherukka-suklaakakku, suklaamoussekakku, passion-vadelmakakku, mansikka-jogurttikakku jne.
Tällä hetkellä suurinta muotia on tarjoilla ‘naked’ -mallista kakkua eli kakkua, josta perinteinen kerma/marsipaanikuorrutus puuttuu ja kaikki kakun kerrokset ovat selkeästi näkyvillä.
Perinteisen kakuun sijaan voi tarjota myös hääleivoksia tai -kuppikakkuja tai vaikkapa hääkakkutikkareita, joista saa helposti hyvin persoonallisia ja ikimuistoisia.
Halutessanne voitte myös suunnitella aivan omanlaisenne hääkakun ja teettää sen myös alan ammattioppilaitoksella oppilastyönä. Yksi tälläinen oppilaitos on Tampereen Tredu, jonka oppilaiden tekemiä huikeita taidonnäytteitä löydätte täältä >
Näin hääkakku leikataan
Oli hääkakku millainen tahansa, niin sen aloittaa aina hääpari. Monikerroksisessa kakussa ylin kerros jätetään koskematta ja kakku aloitetaan joko toisesta tai alimmaisesta kerroksesta. Ylin kerros jätetään hääparille seuraavaksi aamuksi.
Yhdysvalloissa hääpari aloittaa ylimmästä kerroksesta ja häävieraat seuraavasta. Briteissä taas ylin kerros jätetään koskematta ja se syödään vasta vuoden kuluttua häistä. Tämä on mahdollista siksi, koska heidän hääkakkunsa ovat kuorrutettuja kuivakakkuja ja ne säilyvät mainiosti pakastettuna vuoden ajan.
Tapoja ja ‘leikkejä’
Kakkua leikatessa on yleistä, että hääpari leikkaa ensimmäisen palansa yhdessä, pitäen yhdessä kiinni kakkulapiosta. Kakunpala voidaan sitten syödä yhdessä samalta lautaselta tai imelämmässä versiossa, toinen toistaan syöttäen.
Ennen on hyvin yleisesti kakun leikkaamisen yhteydessä ollut tapana se, että tulevan avioliiton ‘herruudesta’ on kilpailtu sillä, kumpi ensin ehtii polkaista jalallaan toisen jalan päälle. Toinen yhtä ‘hauska’ tapa on se, että se joka ohjaa kakkulapiota, määrää avioliitossa kaapin paikan.
Nämä tavat ovat omalla nostalgisella tavallaan hellyttäviä, mutta nämä lienevät yksiä niistä monista ‘hauskoista’ häätavoista, jotka voitaneen jättää sinne historian hämärään. Kaikki kun tietävät kuitenkin, että nainen tulee määräämään kaikesta.
Sen takia ei välttämättä kannata pilata 200,- hintaisia morsiamen silkkikenkiä ja/tai sulhasen käsin tehtyjä lakeerikenkiä inhottavilla tahroilla joita ei saa puhdistettua, eikä sohia kakkulapiolla holtittomasti ympäri hääkakkua.
Mutta jokainen toki tyylillään :)
|