Jump to content
Naimisiin.info

Haaveiluketju


Illuusian.unelma

Recommended Posts

Guest ellinoora

Voih ihania tarinoita teillä kaikilla! Täälläkin yksi haaveilija ilmoittautuu :)

Ollaan seurusteltu nyt reilu 2 vuotta ja asuttu yhdessä melkein koko aika, kaikki tapahtui niin nopeasti ja "luonnostaan", oikestaan heti ensitapaamisella alettiin jo seurustelemaankin. Kaikki on ollut ihan erilaista kuin aina ennen, sitä vaan tuntee että toinen on se oikea, voi olla kokonaan oma itsensä ja luottaa toiseen täysin. :girl_in_love:

Naimisiinmenosta ollaan kyllä puhuttu ajatuksen tasolla ja mieskin on sanonut että haluaa naimisiin kanssani, mutta kun mitään ei kuulu! Hän on muusikkko ja kirjoitti kappaleenkin minusta missä sanoi että haluaa vanheta kanssani jne muuta ihanaa, mutta hermostuttaa tämä odotteleminen :girl_haha:

Hänellä on aika paljon velkaa että luulen sen olevan hidastava tekijä tässä asiassa, koska opiskelen ja rahat ovat muutenkin nyt tiukoilla, saati sitten mitään häitä alkaa järjestämään. Olen kyllä sanonut että kun en halua 2 sormusta, niin kihlat voivat olla tosi yksinkertaisetkin, mitkä sitten korvataan vihkillä kun sen aika tulee, että itse kihlojen ei tarvitsisi kauheasti maksaa.. Ja naimisiinkin voitaisiin mennä vasta sitten kun sitä rahaa löytyy. HAluaisin vain sen "virallisen lupauksen" siitä loppuelämästä ja tavallaan merkin muillekin ihmisille että (kun tuota ikäeroakin on, ja epäilijöitä riitti varsinkin alussa) tässä ollaan tosissaan.

Olen myös uskonnollisesta perheestä joten minulle naimisiinmeno on tärkeää, en halua olla loppuelämääni "susiparina".

Että tällaista, haluaisin sen virallisen luvan alkaa haaveilemaan, nyt pitää vähän mieheltä salassa lukea näitä sivuja ja katssoa hääohjelmia vain kun hän on poissa kotoa :girl_haha:

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Minä olen tässä topicissa ja vähän muissakin vuodattanut haaveitani ja purkanut odottamisen tuskaani. Yhteiseloa takana nyt päivää/kahta yli 6 vuotta. Kosin itse n. 1,5 vuotta sitten, jolloin avomies ei ottanut minua tosissaan (lähinnä kai koki painostuksena). Nyt huhtikuussa mies lipsautti, että elokuussa voisi mennä naimisiin, mutta taisi yllättää lipsautuksella itsensäkin, joten asia jäi (en halunnut painostaa). Nyt sitten meidän 6-vuotispäivästä tuli SE päivä, eli mies kysyi oma-aloitteisesti, menisinkö hänen kanssaan naimisiin :give_heart: ja minunhan ei tarvinnut vastausta kauaa miettiä. Kosinta tapahtui Emäsalon rantakallioilla vieretyksin makoillessa, meren loiskeessa ja syysauringon lämmittäessä ihanasti kasvoja. Taisihan siinä yksi kyynelkin vierähtää, onnesta tai kirkkaasta auringonpaisteesta ;).

Hassu mieheni sitten vielä kysyi, että eihän meidän nyt tarvitse erikseen mennä kihloihin, johon minä häntä valistamaan, että nyt ollaan kihloissa vaikka sormuksia ei hankinta ja kaikille ilmoitetaan suoraan hääpäivä (kihlauksesta ei siis erikseen ketään infota).

Nyt siis haaveilut sikseen ja tositoimiin! Kuten etukäteen vähän uumoilinkin, meillä ei häitä suunnitella vuoden tai kahden päähän. Tällä hetkellä suunnitelmissa, mikäli sopiva juhlapaikka vaan löytyy, häät loka-marraskuun vaihteeseen :gpari: . Hommaa tietenkin helpottaa se, että vieraita tulee olemaan tod. näk. vain 18.

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Toivon ja uskon, että meillä tanssitaan häitä ensi vuonna. Seurustelua takana hieman yli 3 vuotta ja yhdessäkin on asuttu lähes koko aika. Musta tuntuu, et miehelläkin saattaisi ehkä olla samanlaiset haaveet mielessä, mutta toivon, ettei se liikaa aikailis kihlojen kaa, et löydettäis viel joku paikka, jossa häitä juhliakin. Oon jo meinannut lähetellä kyselyjä juhlapaikkoihin, mutta vielä olen mieleni malttanut. :) Periaatteessa olen miestä jo kerran kosinutkin, tai niin mies minun puheeni käsitti. Totesin vain, että ei tätä minään kosintana voida pitää, jos sanon, että haluan kanssasi naimisiin, enkä näe mitään syytä enää odottaa. No mies ilmeisesti tarvii vielä harkinta-aikaa itselleen.

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Nyt löytyi mun unelmieni "häät": http://www.uniquetour.fi/pdf/2012_Vihkiminen_Seychellit_StAnne+Silhouette_10_laaja.pdf

Eli mieluusti skippaisin kaiken sukulaisten kanssa hössötyksen, ja karkaisin miehen kanssa kahdestaan yhdistetylle hää- ja vihkimislomalle. Harmi, että ovat noin tutkasen kalliita! Niin, ja tosin ei se mieskään ole kosinut vielä :grin:

Link to comment
Share on other sites

Nyt löytyi mun unelmieni "häät": http://www.uniquetou...te_10_laaja.pdf

Eli mieluusti skippaisin kaiken sukulaisten kanssa hössötyksen, ja karkaisin miehen kanssa kahdestaan yhdistetylle hää- ja vihkimislomalle. Harmi, että ovat noin tutkasen kalliita! Niin, ja tosin ei se mieskään ole kosinut vielä :grin:

On kyllä aikasta ihanan oloinen paikka :wub: Toki on hintakin :D Tuolla rahalla jo järjestäisi aika isot kemut, ilman kompromissejä, mutta olisihan tuo helppoa, kun tarttisi vain mennä itse paikanpäälle eikä tarvitsisi hoitaa mitään järjestelyjä.

Link to comment
Share on other sites

Joo, kyllä minäkin luulen, että jos me joskus tuohon vaiheeseen päästään, niin tyydytään köyhän miehen versioon tuosta. Eli piipahdus maistraatissa ihan vain Suomessa ja pariksi viikoksi Thaimaahan häämatkalle. Ihanaa se olisi sekin.

Loistava suunnitelma tämäkin. Itse myös haluaisin matkalle heti häiden jälkeen, olisi mukavaa kun voisi 1-2 viikkoa olla vain ihan rauhassa.

Nim. merk. loman tarpeessa.

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...
Guest inkkarityttö

Oi joi, puhuttiin jo (taas) kullan kans kihlautumisesta ja siitä että milloin ehkä mennään naimisiin..! Sano että se jo tietää suunnilleen milloin kosii!! :girl_in_love: Puhuttiin vähän niin ollaan aika samoilla kannoilla aikataulun kans, joten on mullakin joku haju siitä milloin se tapahtuu. :girl_haha: Ja arvatkaa kenen aika kuluu hyyyyvin hitaasti? Piti tulla taas tänne pitkästä aikaa haaveilemaan, vaikka edellisestä kerrasta onkin jo aikaa. Niin kauan että tunnukset on jo unohtuneet. :wacko: Ja Illuusian.unelma, lueskelin tuota sinun juttua, ois kyllä aika ihana tollanen! Mutta sietää tohon hintaan ollakkii... Tosin taidamme päätyä "tavallisiin" häihin silti. Sitten joskus, huokaus. :girl_sigh:

Link to comment
Share on other sites

On kyllä aikasta ihanan oloinen paikka :wub: Toki on hintakin :D Tuolla rahalla jo järjestäisi aika isot kemut, ilman kompromissejä, mutta olisihan tuo helppoa, kun tarttisi vain mennä itse paikanpäälle eikä tarvitsisi hoitaa mitään järjestelyjä.

Minusta tuossa paketissa piilee riskejä. Musiikki on nauhoite, saisiko sen valita itse? Minkälainen ja minkätasoinen kampaus ja meikki? Mikä kylpylähoito?? Millainen hääkimppu? Kun minusta vaikuttaa pelkästään tuo nettibrosyyri lukemalla, että kaikki palvelut, jotka pakettiin sisältyvät, ovat kaikille pareille samanlaiset. Tuskin niitä hääparin toiveiden mukaan juurikaan räätälöitäisiin. Voin tietysti olla myös ilonpilaaja ja ennakkoluuloinen :girl_sigh:

Ja toisaalta, tämähän on haaveiluketju :girl_pinkglassesf:

Link to comment
Share on other sites

On kyllä aikasta ihanan oloinen paikka :wub: Toki on hintakin :D Tuolla rahalla jo järjestäisi aika isot kemut, ilman kompromissejä, mutta olisihan tuo helppoa, kun tarttisi vain mennä itse paikanpäälle eikä tarvitsisi hoitaa mitään järjestelyjä.

Minusta tuossa paketissa piilee riskejä. Musiikki on nauhoite, saisiko sen valita itse? Minkälainen ja minkätasoinen kampaus ja meikki? Mikä kylpylähoito?? Millainen hääkimppu? Kun minusta vaikuttaa pelkästään tuo nettibrosyyri lukemalla, että kaikki palvelut, jotka pakettiin sisältyvät, ovat kaikille pareille samanlaiset. Tuskin niitä hääparin toiveiden mukaan juurikaan räätälöitäisiin. Voin tietysti olla myös ilonpilaaja ja ennakkoluuloinen :girl_sigh:

Ja toisaalta, tämähän on haaveiluketju :girl_pinkglassesf:

No joo, kyllä tuossa pitäisi saada esim. valita kukat yms. Kuvittelisin tuohon hintaan kuitenkin kuuluvan jo melko yksilöllistäkin hääsuunnittelua. Toisaalta, minulle tuollaiset yksityiskohdat eivät ole kovin tärkeitä, sillä näen pieleen menneissä asioissa herkästi niiden koomiset puolet. Moni "ei niin putkeen mennyt" -juttu on myöhemmin loistava tarina. Voisin hyvin kuvitella, että esim. surkea musiikki saisi avokkini ja minun huumorintajun herätettyä ja toisi tilaisuuteen enemmänkin hilpeyttä kuin mielipahaa.

Link to comment
Share on other sites

On noita toki halvempiakin vaihtoehtoja olemassa: http://www.finnmatkat.fi/Lomavalikoima/Haamatkat/Haat-Thaimaassa/ Tosin tuossa tuntuu helpoin vaihtoehto olevan maistraattivihkiminen kotimaassa ennen lähtöä, ja Thaimaassa vain seremoniallinen vihkiminen. Mietin vain, että tuntuisiko tuo sitten enemmän pelleilyltä kuin oikeilta häiltä, kun ei oikeasti vihitä eikä häävieraitakaan ole. Mut joo, minä taas menen asioiden edelle, kosintaakaan ei ole vielä kuulunut, ja tämä hurja suunnittelee rantahäitä :-P

Link to comment
Share on other sites

<p>Mä haaveilen siitä, että mies myöntäis, että musta tulis sille hyvä vaimo :D Puitteilla ei olis niin väliä. Tahtoisin kuitenkin vihkimisen kirkossa. Oon ollut naimisissa aiemmin ja silloin mentiin maistraatissa, vaikka se tuntui musta vähän "väärältä".

Muokattu: , käyttäjä: Jennna
Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Ah, ollaan jo käyty kattomassa sormuksia ja taitaapa valintakin olla jo selvä... :-X   Ukkeli saa sitten tilata ne milloin haluaa ja kosia. Ei kuulemma malttais millään itekkään oottaa (vielä vähän aikaa kuitenkin on pakko). Oon niin fiiliksissä ja tekis mieli mennä julistamaan kaikille, muttakun ei voi! Onneks saa sentään täällä iloita.. :girl_sigh:

Link to comment
Share on other sites

^ Kuulostaa hyvälle.Nyt et ole enää kovin kaukana rouviintumisesta :girl_in_love: 

 

Minäkin hyppään tänne. Yhteiseloa takana 6 vuotta ja rapiat josta n. 4 vuotta ollaan yhdessä asuttu. Asunto ostettiin tossa 3 vuotta sitten ja meillä myös yksi lapsi. Kovasti olen jo vuoden päivät kosintaa odotellut,mutta tuntuu olevan turhaa. Mies melkein 7 vuotta minua vanhempi,mutta itellä tuntuu silti olevan kovempi ikäkriisi ja  hinku vakiintumaan. :lol: Hirveästi en asiasta ole miehen kanssa edes puhuttu,kun kuulemma alkaa aina ahdistamaan koko hässäkkä :girl_sad:  Tuntuu,että kaikki ympärillä vaan hehkuttaa joko tuoretta kihlaustaan tai sitten järjestelee jo kovaa vauhtia häitä. :girl_cray2:

 

En haaveile mistään päivästä prinsessana,päinvastoin, haluaisin vain maistraattivihkimisen muutaman todistajan läsnäollessa. En omista itsevarmuutta sitten nimeksikään,joten isot häät on täysin pois suljettu vaihtoehto. Haaveilen oikeastaan vain siitä,että saisin olla Vaimo,enkä vain tyttöystävä tai poikaystäväni lapsen äiti.

Link to comment
Share on other sites

Tällä haaveilijalla yhteiseloa miekkosen kanssa on takana laskutavasta riippuen 3,5 - 5 vuotta. Yhdessä on asuttu noin 3 vuotta, tosin siinä on ollut pieniä välejä minun ulkomailla opiskeluiden vuoksi. Tälläkin hetkellä asumme erillään, minä ulkomailla ja mies entisessä yhteisessä kodissamme (ei omisteta kuitenkaan yhdessä ). Minä olen haaveillut häistä jo aikoja sitten ja mies on aina vain toppuutellut minua ja haaveitani. Kuitenkin monista tulevaisuuteen liittyvistä asioista on jo puhuttu, kuten lapsista, yhteisestä omasta kodista ja niistä häistäkin, ja samoilla linjoilla ollaan. Periaatteessahan voisi todeta, että koska on suunniteltu menevämme naimisiin lähitulevaisuudessa olisimme jo kihloissa, mutta en todellakaan halua kiusata tuon miehekkeeni päätä tällaisella ajatusleikillä, sillä hän haluaa kuulemma kosia kunnolla! :girl_sad:

 

Raastavinta on, että jokainen kerta kun näemme on mielestäni potentiaalinen kosimiselle, sillä näemme kuitenkin vain korkeintaan kerran kuukaudessa. Niinpä viimeiset tapaamiset ovat olleet minulle vain pettymyksen täytteisiä, kun sitä kosintaa ei tule. Jokailtaiset maratonvideopuhelut ovat meille arkea, ja niiden aikana meitsi voi myös keskittyä haaveilemaan ja selailemaan näitä sivuja, kun mies samalla katsoo telkkaria. 

 

Minä en kaipaa kallista kihlaa sormeeni, sillä sormeni ovat niin kapoiset ja pienet, että yksi vihki riittää sitten täyttämään sen oikein hyvin. Siksipä mulle kelpaisi kihlaksi joku kiva hopeinen sormus, jota voisin sitten myöhemminkin käyttää tilanteissa, joissa ei ehkä uskalla käyttää kalliimpaa vihkiä. Kalevalan vihkistä olenkin jo haaveillut vuosia  :girl_pinkglassesf:

Link to comment
Share on other sites

  • 3 months later...

Täällä myös yksi uusi super-haaveilija ilmoittautuu! Asumme Iso-Britanniassa jossa telkkarista tulee paljon ihania hääohjelmia ja joka kaupungissa on ihania hääjuhlapaikkoja. Miehen kaverit on myös sen ikäisiä että lähes kaikki on joko naimisissa tai menossa piahkoin, meillä siis tulee puhutta paljon häistä ihan näiden kavereiden häiden varjolla, yleensä minun aloitteestani :tender:.  Mies yleensä osallistuu näihin keskusteluihin ihan innokkaasti mutta kerran sanoi että mä puhuin vähän liian innokkaasti häistä...

 

Mutta mutta, oltiin syyskuussa lomalla miehen sukulaisten luona ulkomailla (siis Britannian ja Suomen ulkopuolella) ja kun istuttiin paluukoneessa valmiina lähtöön mies sanoi suloisesti että kun seuraavan kerran tullaan käymään täällä niin voit olla jo Mrs X! Minä olin tietenkin aivan onnen kukkuloilla ja mietin jo että onko tuo ihan kosinta? No ei ollut, mutta ehkä sitten ensi lomalla...

 

Jouluna mies sanoi ettei hanki minulle erityistä lahjaa koska maksoi tuon edellä mainitun lomamatkan, minusta ihan reilua. Sitten kuitenkin joulupäivänä se kaivoi jääkaapista sellofaani paketin ja lykkäsi minun syliin ja minä olin aivan että häh?? Tuon ison paketin keskellä oli pieni sormusrasia...iiiiikkk...jossa oli ihanat nappikorvikset! Miehen mielestä hulvaton pila :girl_cray2: . No otin asian ihan huumorilla ja korvikset on ihanat, mutta oikeasti parin hetken ajan luulin että nyt se kosii. Ei olis ehkä ollut paras tilanne kun miehen sisko oli siinä vieressä. Ehkä tuo oli se kenraaliharjoitus...

 

Ollaan seurusteltu alusta asti vakavasti ja oltu aivan älyttömän rakastuneita. Näiden reilun kolmen vuoden aikana on koettu kaikkea ihanaa ja myös vaikeita aikoja jotka on vahvistaneet meitä parina. Asutaan yhdessä, meillä on kaksi ihanaa koiraa ja selvät suunnitelmat että yhdessä ollaan. Puhutaan lapsista, omasta kodista ja silloin tällöin jopa häistä. Tällä hetkellä minun urasuunitelmat on vähän epäselvät, olen hakenut jatko-opiskelemaan mutta en ole vielä varma pääsenkö. Mies on juuri ostanut uuden firman joka sujuu hyvin mutta vie paljon aikaa, ja vaikka tulot on jo ihan OK niin mies varmaan haluaa odottaa että talous pyörii mallikkaasti että voi ottaa rennommin eikä tarvi murehtia rahahuolista, eli voidaan alkaa pian suunnitella häitä. Seuraavana olisi uuden kodin osto joka tulee varmaan 6-12kk sisällä jonka jälkeen voinkin jo odotella sitä kosintaa tulevaksi. Eli nyt ei ehkä ole paras hetki kosinnalle kun on niin paljon vielä edessä, mutta se ei estä haaveilesta' :girl_in_love:. Minulla olisi jo hyvä kuva siitä millaisen puvun haluaisin, ja millaisen seremonian, ja hääpaikan, ja kaasot on jo valittu, ja vieraslista, kukat, musiikki... *huokaus*

Link to comment
Share on other sites

Kiva, kun tämmöinen ketju nousi! Jotta ei menisi jupinaksi tai liian vakavaksi pohdiskeluksi tämä meikäläisen(kään) elämä, haaveillaan vähän :)

 

Kirkkovihkiminen puukirkossa. Vieraita 50-100, riippuu vähän miehen puolen sukulaisista.. Juhlapaikkana a-oikeudeton 'kartano' tai valoisa KIVA työväentalo. Veden läheisyys plussaa.

Yksinkertainen koristelu, teemavärivaihtoehtoina valkoinen, hopea, ripaus mustaa, ripaus fuksiaa, turkoosi. Tuolla väriteemaketjuissa on aivan ihanat kuvat fuksia-turkoosi-yhdistelmistä (miestä ei varmaan saa suostumaan kokofuksiaan :D) Ehdoton somistus on galleria vanhempien ja isovanhempien (hää)kuvista tähän tyyliin.

Ei paljoa askartelu-paskartelua, ei riitä hermot :D eli simppelit kutsut, ehkä valmiina tilatut.

Ehdottomasti paljon valokuvia ja tanssia + ohjelmaa (ei noloa), häälehti, tietovisa. Tarkoitus juhlia pitkään ja tanssia paljon!

Sulholle savukalaa, minulle suklaakakku :D

8516913.jpg250px-Ruokolahden_kirkko_2012_1.jpg3300906.jpg?ID_hotel=272658

 

 

Puvuksi v-kaula-aukkoinen vedoksellinen (?) merenneitomalli, esim Sottero&Midgley Adorae Louise, ostetaan käytettynä tmv. Kengät fuksian väriset, vähän blingiä. Hiukset nutturalle, pieni tiara tai hiuskoru kiinnitykseen, huntu nutturan alle ja etutukka. Esim. tällä rouvalla kiva look. Sormus keltakultaa rubiinilla. (muoks) Kaulaan isoäitini peruja oleva granaattikaulakoru, johon olen jo pitempään yrittänyt metsästää korviksia.. Simppeliin, pienehköön kimppuun valkoista, vaaleanpunaista ja fuksiaa, ruusuja ja neilikoita, vieheeseen samaa. Sulholla voisi näkyä (se varmaankin mieleisempi) turkoosi krakassa tai liivissä, tosin kraka saa varmasti kyytiä loppuillasta.

AdoraeLouise_196_t.jpggallery_38950_960_9126.jpgtumblr_m8rt38zHUw1qe8wkz.jpg

Link to comment
Share on other sites

Vautsivau, Tipzilla, sä oot suunnitelut upeat häät! Tuo sun kuvailema juhlapaikka kuulostaa ihanalta ja kaikki muu myös :girl_sigh:
 

Itsellä on ajatuksissa, tottakai, mitä toivoisi hääpäivältä. Ehkä siinä ei ole niin paljoa yksityiskohtia. Olemme puhuneet maistraattivihkimisestä ja ravintolaillallisesta lähimpien kanssa. Ehkä mun pitäisi kuitenkin pohtia tätä ja tehdä myös tuollainen pieni kooste.

Link to comment
Share on other sites

Mä haluan pitää meidän häät mun lapsuudenkodissa, jossa tilaa riittää ulkona ja sisällä. Sään salliessa ollaan ulkona, ja haluan pystyttää teltat pihalle. Ruokailu, tanssi tms tapahtuu sitten näissä. Jos sataa, joudumme olemaan sisällä, mutta sekään ei ole ongelma. Vihkiminen tehdään käytönnän syistä (etäisyys) juhlapaikalla tutun papin muodossa. Ruoka tulee erään tuttavani pitopalvelun kautta.

Pihapiiri koristellaan kukka-asetelmin ja värikkäin paperilyhdyin. 

Rakastan kaikkia värejä, ja uskoisin että häissä tulee näkymään värikkyys. Paperilyhtyjä ainakin tulee kaikissa maailman väreissä missä saa :D

Pukua en ole vielä päättänyt, haaveillut vain monista erilaisista. Kimppu, kampaus ja korut päätetään sitten puvun valinnan jälkeen. Uskoisin että haluan hunnun vihkimisen ajaksi, mutta mistä sitäkään vielä tietää  :girl_sigh:

 

Tuleva sulho tulee olemaan varmaan ihan "noooooo" kun kuulee että koko homma on suunniteltu :D

Link to comment
Share on other sites

Oijoi, mulle tuli teidän hiottuja suunnitelmianne lukiessa ihan huono omatunto, kun omat suunnitelmat on vielä ihan levällään. Elämäntilanne on nyt vain aika kiireinen just nyt, ja jo senkin takia, etten tiedä olisinko häiden aikaan raskaana vai en, tuntuu vaikealta päättää mitään. Edes sitä ajankohtaa. Olenkohan minä vähän huono morsian. :girl_sigh:

Link to comment
Share on other sites

Vautsivau, Tipzilla, sä oot suunnitelut upeat häät! Tuo sun kuvailema juhlapaikka kuulostaa ihanalta ja kaikki muu myös :girl_sigh:

 

Itsellä on ajatuksissa, tottakai, mitä toivoisi hääpäivältä. Ehkä siinä ei ole niin paljoa yksityiskohtia. Olemme puhuneet maistraattivihkimisestä ja ravintolaillallisesta lähimpien kanssa. Ehkä mun pitäisi kuitenkin pohtia tätä ja tehdä myös tuollainen pieni kooste.

Kiitoksia :) Onhan tässä jo melkein vuoden (n-o-l-o-a!) asiaa miettinyt (eli siitä asti, kun mies yllätti asialla minut ensimmäisen kerran). Homma lähti vähän lapasesta jossain vaiheessa, kun oli liikaa aikaa päivisin, ja nyt on esim. reilu 300 megaa tietoa häistä, ohjelmanumeroista, palvelutarjoajista, hankintapaikoista yms. Inspiskuviakin ihan liikaa :D

Hassu juttu on se, etten ole koskaan suunnitellut, edes miettinyt MINUN häitäni (en lapsena tai edellisissä suhteissakaan), vaan tuosta miehen yllätyksestä lähtien pohtinut MEIDÄN häitä. Uskon, että miehelle on helpompi iskeä pari hyvää vaihtoehtoa nenän eteen (insinööri kun on niin ihan kuvan kanssa :D) ja yhdessä valita niistä, mies kun ei -miesmäiseen tyyliin - ole kiinnostunut erityisemmin suunnittelusta/tutkiskelusta. Luulenpa, ettei ole ihan "nooooo" kuten VaneSa asian ilmaisi (heheh), vaan ihan tyytyväinen, ettei tarvitse kaikkeen pikkutilpehöörään puuttua :) [Vaatekaupassakin sovittaa yhtä asiaa ja ostaa sen (tai ei edes sovita :o) , minä sovitan vähintää kolmea vaihtoehtoa ennen kuin valitsen :D] Minä taas tykkään fiilistellä ja vertailla jne. - matka on osa määränpäätä :P Ja uskon, että vain siten voi saada edulliset ja hyvin budjetoidut ja budjetissa pysyneet häät, en siis voisi itse koskaan heittää yhteen päivään kymppitonnia tai yli.

 

Illuusian.unelma ei todellakaan ole huono morsian :D Aivan ymmärrettävämpää, että vauva on "hieman" tärkeämpi juttu ja määrittää tietysti pitkälti miten häissä "toimitaan". Minä olen vaan suunnitteluhirmu :P Tuon pläjäyksen "julkistaminen" tuntui aika oudolta kyllä, tähän asti olen yksinäni vain hiplaillut kansioitani klonkku-tyyliin, mutta tässä siitä tuli hieman todellisempaa. Joka taas aiheutti sen, että epäilen ketjua lukevien pyöräyttelevän silmiään "hullu bridezilla", "haluaa vain häät", "mies-parka, toivottavasti tajuaa olla kosimatta" yms.

E: typot pois

Muokattu: , käyttäjä: Tipzilla
Link to comment
Share on other sites

Kävin jo avautumassa tuonne kosinnan odottelijoiden jupinaketjuun minun ja mieheni tilanteesta. Kumpikin haluaa naimisiin ja mieskin on jo ilmoittanut, että tulee kosimaan sitten joskus.

 

Että tässä sitä sitten vain haaveillaan. Tosin meillä mies haluaa ne isot prinsessahäät ja itselleni kelpaisi pienempikin juhla. Mutta jos rakas haluaa perinteiset häät niin ollaan sitten perinteellisiä ja haaveillaan jo etukäteen  :girl_pinkglassesf:  :pupu_1:

 

Eilen tuli mahdollisen kaason kanssa pohdittua pukua ja lyhyesti hääohjelmaa. Ja yksi hyvä ystäväni on jo ilmoittanut minulle olevansa kaaso  :D Miehelle jo ilmoitin häiden teemavärityksen ja hääpaikkaa ollaan jo keskenämme silloin tällöin pomputeltu. Suunnitelmallisena ihmisenä olisi vain kohta kiva saada joku alustava aikataulu, jotta pääsisi toteuttamaan niitä miehen haaveilemia prinsessahäitä  :P

 

Kärsimättömän ihmisen on vaikea odottaa. Tosin... jos saisin yksin päättää niin rahtaisin ukkoni maistraattiin ihan kahdestaan.

Link to comment
Share on other sites

  • 4 weeks later...

Ehkä kehtaan tänne vuodattaa kun oikeastaan ystävillekään en jotenkin "uskalla" tai raaski tätä kaikkea sen suuremmin hehkuttaa. Olen aina ollut se jalat maassa -tyyppi kaveripiirissä ja myös se  ystäväpiirin todennäköisin sinkkutyttö aina ystävänpäivisin kaikkien erittäin huonojen tai muuten vain vaikeiden seurustelusuhteiden jälkeen. Olen se itsenäinen tyttö, joka vaihtaa kotikaupunkia ainakin kerran vuoteen, maatakin aina silloin kun hyvältä tuntuu. En siis todellakaan kenenkään silmissä se todennäköinen morsian ihan lähiaikoina. Lisäksi parin parhaimman ystäväni suhteet ovat heidän poikaystäviensä vuoksi junnanneet nyt paikallaan jo jonkin aikaa, joten tuntuisi väärältä hehkuttaa heille tätä onnellisuutta näin tuoreltaaan.

 

Tosiaan kävikin niin, että törmäsin kaltaiseeni kaksilahkeiseen, jolla on samanlaiset arvot ja erityisesti myös se samanlainen asenne elämään. Ja näyttää siltä, että se oli sitten menoa. Kummankin osalta. Ihan toisella tavalla kuin mitä kumpikaan meistä on aiemmin kokenut. Tutustuimme vasta vuoden alussa, päädyimme käytännössä samantien viettämään 24 ensimmäistä tuntia ensitapaamisemme jälkeen yhdessä ja siitä se sitten lähti. Eli suhdetta ei ole takana kovin pitkään mutta olemme muuttamassa yhteen nyt kesän aikana.

 

Se, mikä itseäni hämementää on se muutos, jonka olen nähnyt itsessäni: haluan todella tästä miehestä osan tulevaisuuttani. Ja tunne on enemmän kuin molemminpuolinen. Itse asiassa tuo toinen tuossa on jo tunnustellut mitä ajatuksia minulla on kihloihin menosta mutta yritän pitää jalat maassa edes sen verran, että en aio sanoa mitään myöntävää ennen kuin reilun vuoden seurustelun jälkeen, jolloin olemme myös asuneet yhdessäkin jo riittävän pitkään. Se on itselleni ihan välttämättömyys. Vaikka haluaisin sanoa kyllä jo nyt, en ole siihen kuitenkaan valmis. Haluan olla ihan sataprosenttisen varma, että tämä on se mies minulle koko loppuelämäksi ja sitähän en voi tietää, jos emme jaa pitkäjänteisesti myös yhteistä arkea.

 

Kuitenkin olen hyvin onnellinen ja uskon, että tämä ihminen on minulle se oikea. Tiedän, että toinen kokee myös samoin, mainitsi nimittäin illalla kävelleensä koruliikkeen ohi ja käyneensä tutkimassa sormustarjontaa ihan sisälläkin. Eli toisin sanoen menen siihen odottajien kategoriaan, joka itse lykkää tätä kosintaa omasta tahdostaan myöhemmäksi - poikaystävä varmasti lähtee suunnittelemaan vakavissaan kosintaa siitä hetkestä kun annan ymmärtää, että voisin olla siihen valmis, on nimittäin myös päättänyt, että tahtoo kosia kunnolla ja yllättäen minut kuulemma. Mutta näistä kaikista ruusunpunaisista pilvistä huolimatta yritän tosiaan pitää jalat maassa, järjen päässä enkä vain seurata tunteitani. Koska koko loppuelämähän tässä on tarkoitus olla aikaa yhdessä niin voihan tässä hiukan enemmän odotellakin... eikö?

 

Joka tapauksessa pakko päästä purkamaan ajatuksia jossain, hehkuttaa ja toivoa, että joku muukin täällä ymmärtää tällaisen päättömän rakastumisen, tunteen siitä, että kun sen oikean löytää, sen tietää. Mikään aiempi tuntemani rakkaus ei vain ole ollut mitenkään tämänkaltaista. Ja nyt mielessä pyörivät vain yhteenmuutto, sormukset ja kaikki muu... myönnän tsekkailleeni poikaystäväni kotikulmilta mielettömiä huviloita ja linnoja, joissa järjestetään häitä... sen äiti on nimittäin sanonut, että jos poikansa menee ikinä naimisiin (ei nimittäin ennen minua kuulemma ole edes ajatellut sitä mahdollisuutena), se pitää huolen, että niistä juhlista tulee upeat. Sen tuntien niistä tosiaan tulisi upeat. Onneksi tullaan erittäin hyvin toimeen poikaystävän koko perheenkin kanssa niin varmasti saisin myös omanlaiseni häät.

...tosiaan molemmat ollaan vielä opiskelijoita, itselläni reilu vuosi opintoja jäljellä, poikaystävälläni parisen vuotta mutta toisaalta hänellä on myös omaa liiketoimintaa ollut muuten jo vuosia ja yhä kasvavassa määrin. Tämän opiskelun vuoksi toki jos häitä jonkin vuoden päästä tanssitaan, olisihan se ihanaa, jos perhe haluaisi jotain maksaa... erityisesti kun poikaystäväni kotikulmilla (ulkomailla), jossa itse haluaisin tanssia häät, on erittäin kallista vuokrata oikeastaan mitään riittävän suurta tilaa.

 

Ah, haaveet!  :girl_sigh:


...en edelleenkään meinaa edes uskaltaa myöntää, kuinka paljon tästä kaikesta haaveilen!

Muokattu: , käyttäjä: miananana
Link to comment
Share on other sites

...en edelleenkään meinaa edes uskaltaa myöntää, kuinka paljon tästä kaikesta haaveilen!

 

Mulla oli sama olo, kun aloitin seurustelen avokkini kanssa. Häistä aloin haaveilla ensin varovaisesti yksikseni, sitten miehen kuullen ja sitten täällä ja nyt vähän jopa ystäville ja perheelle  :girl_haha: Nyt sen kehtaa jo myöntää ääneen kuinka kovasti haluan mieheni kanssa naimisiin. Onneksi tuo ukkokin haluaa, mutta on vain sitä mieltä, että asutaan ja ollaan nyt yhdessä vielä hetki ennen sormuksia ja varsinaisia hääsuunnitteluja. Nykyään se lähinnä naureskelee malttamattomuudelleni  :girl_haha: Niin kuin kyllä itsekin  :grin:  Mutta kun se haaveilu on niiiiiiiiiiiin ihanaa  :tender: Varsinkin kun ei tarvitse stressata mistään vielä häiden suhteen.

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...
×
×
  • Create New...