Kahden kulttuurin näkyminen häissä

[Rotella]

Miten te muut ootte ottaneet huomioon molempien kulttuuritaustan häissä? Oma mieheni etiopialainen, olisin niin mielellään valinnut ruuaksi etiopialaista, mutta ei ole oulun seudulla pitopalvelua ja on melko työlästä tehdä itse, varsinkaan kun injera -leivän tekeminen ei onnistu. Etiopialaista musiikkiakin toki on tarjolla. Sulhasen äidinkieli on amhara ja ajattelin että hääpaikalla voisi näkyä amharan kieltä: esim. ohjelmassa ja menussa.. Mutta saas nähä.. Onko muilla jotain ideoita?

[Guest Vieras]

Me pidettin kahdet aivan erilliset häät, joissa toisen kulttuuri ei loppupeleissä näkynyt mitenkään. Tavaran, varsinkin ruoan hankkiminen ja raahaaminen, oli aivan liian hankalaa. Mutta, niissä useissa monikulttuurisissa häissä, joissa olen ollut, on nähty seuraavaa:

- puheita 2-3 kielellä

- vihkiseremoniassa pappi sanonut muutaman sanan toisellakin kielellä/ jotain, esim. raamatun kappale on luettu eri kielellä

- ruokien nimet kirjoitettu molemmilla kielillä

- sulhasen asu on ollut kompromissi länsimaisen ja oman kulttuurin välillä

- muutama kappale toisen kulttuurin musiikkia

Täytyy sanoa, että vaikka olen kolunnut näitä hyvinkin erilaisista kulttuureista tulevien parien häitä ihan riittävästi, niin sen toisen osapuolen kulttuuri on näkynyt näissä häissä todella vähän. Oikeastaan vain sen verran kuin on välttämätöntä vieraiden huomioimiseksi.

[Guest pisti]

Meillä näkyi minusta molempien kulttuurit melko hyvin. Yritimme ottaa parhaat puolet molemmista hääkulttuureista ja yhdistää niistä omannäköiset häät. Virallisessa sisällössä miehen kulttuuri ehkä painottui enemmän, mutta toisaalta vieraista oli 2/3 suomalaisia ja häätkin pidettiin Suomessa, joten minusta ei ollut vaaraa, että suomalaisuus olisi liiaksi unohtunut.

Vihkiminen:

- 2 käsiohjelmaa, yksi suomeksi, yksi romaniaksi. Sisällöltään nämä olivat melko erilaisia

- Siviilivihkikaava luettiin suomeksi, mutta se oli käännetty pääpiirteittäin romaniaksi käsiohjelmiin

- Siunauskaavan (romanialainen) pappi luki puoliksi suomeksi ja puoliksi romaniaksi, ei siis toistanut mitään vaan vaihtoi kieltä aina silloin tällöin

- Lisäksi suomenkielisessä käsiohjelmassa oli selostettu ortodoksihäiden kulku (esim. mitä mikäkin kohta symboloi), koska kukaan suomalaisista vieraista ei (kai) ollut ortodoksi

Hääjuhla:

- Hääparina pidimme identtiset puheet toistemme äidinkielillä

- Muut puhuivat joko molemmilla kielillä tai sitten puheet käännettiin bestmanin toimesta

- Ohjelma ja ruokalista oli molemmilla kielillä

- Ruoat tehtiin itse ja mukana oli molempien ruokakulttuurista tuttuja ruokia, muttei kuitenkaan mitään ekstremeä tyyliin mämmi tai valkosipulihyytelö

- Ohjelma oli siinä mielessä erikoinen, että tanssilattia oli romanialaiseen tapaan koko ajan auki (ja tanssijoita riitti alusta loppuun), mutta mukana oli myös suomalaisille tutumpia elementtejä kuten morsiammenryöstö & valssit vanhempien kanssa

- Häävalssi oli molemmille kulttuureille tuttu (romanialaisen säveltämä, mutta myös Suomessa tuttu)

- Bändi oli harjoitellut myös viitisen kpl romanialaista kansantanssityyppistä biisiä ja loput suomalaisia/kansainvälisiä kappaleita

- Tietokoneelta soitettiin lisäksi suomalaista, romanialaista ja kansainvälistä musiikkia melko tasapuolisesti

Ylipäätänsä ei kannata olla liian mustavalkoinen ja tehdä asioita joko-tai-meiningillä. Esim. ruoan ei tarvitse olla joko suomalaista tai ulkomaalaista vaan mukana voi olla molempien suosikkiruokia. Samoin musiikki ja ohjelmanumerot voivat hyvin olla yhdistelmiä molempien suosikeista. Asiaa helpottaa se, jos molemmat ovat olleet vieraina toisen kulttuurin perinteisissä häissä (tai muulla tavalla perehtyneet asiaan), jolloin mieluisia elementtejä on helpompi löytää.

[Lil'mama]

Meillä menee jotensakin näin:

Kirkossa osa kaavasta suomeksi, osa englanniksi, alku-ja loppumarssit ovat suomalaiset, vihkivirsi Amazing Grace Kirkossa tehdään kaikki suomalaisten perinteiden mukaan, mies tykästyi niihin kovasti kun kaikki on niin selkeää

Juhlapaikalla jos on infotusta tms, niin bestman sanoo asian englanniksi ja kaaso suomeksi. Ruoka on afrikkalaista (ei mistään erikoisemmasta päästä kuitenkaan ), istumapaikkojen vähyyden vuoksi oli pakko taas laatia suomalaisittain istumajärjestys. Aikataulutus myös laadittu ja tiukkapipoiseen suomalaiseen malliin yritämme pysyä siinä koska juhlatilassa on myös aikarajoite... Suomalaista musiikkia ei ole ollenkaan, tykkäämme miehen kanssa molemmat kovasti afropopista, reggaesta yms musiikkista, joten itsekkäästi olemme jättäneet valssit ja humpat pois

[pigeon]

Täällä Suomi-Turkkipari, sulhoni on siis turkkilainen ja on asunut Suomessa 8,5v.

Häiden ohjelma tulee noudattamaan ns. suomalaista kaavaa. Turkkilaisuutta saadaan sekaan kaksikielisillä kutsukorteilla ja muilla teksteillä, turkkilaisella napatanssiesityksellä, baklavalla (turkkilainen jälkiruoka) jne. Saa nähä mitä tässä viä keksii