Kutsumanimen vaihtaminen kokonaan toiseksi

[Guest Ankea-Alma]

Äitini (simppelinä maalaisena) halusi antaa tyttärelleen oikein erikoisen nimen (typerää, tiedän). Turhaa erikoisuuden ja glamourin tavoittelua jos minulta kysytään. En ole KOSKAAN osannut ensinnäkään lausua nimeäni nätisti saati pitänyt siitä tai tuntenut sitä omakseni. Kaiken kukkuraksi kutsumanimeni on TOINEN nimeni, joten joudun aina selittelemään virallisissa tilanteissa, että kyllä, kutsumanimeni on toinen nimeni ja ei, en ole itse vaihtanut sitä - se on ollut sitä aina.

Ensimmäinen nimeni sen sijaan on kaunis - ja haluaisinkin ottaa sen käyttööni nyt kun menen syksyllä naimisiin. Mutta kysymys kuuluu: kun molemmat nimet vaihtuvat niin miten kukaan enää tunnistaa minut minuksi?! Työelämässä / kun soitan ja esittelen itseni, jne. jne. joudunko joka kerta selittämään että niin, olen Elvi Erilainen siis se entinen Alma Ankea jos muistat?!?!

Onko kukaan vaihtanut koko pakettia kerralla?? Ja miten kiusallista/vaikeaa se oli? Kokemuksista olisin kovin kiitollinen jos joku haluaa jakaa...

[aadis]

Itse en ollut naimisiin mennessäni täysin samassa tilanteessa, mutta melkein. Ennen naimisiinmenoa nimeni oli [etunimi]-[toinennimi] [tyttönimi] ja naimisiin menon jälkeen [etunimi] [toinennimi] [uusi sukunimi]. Sukunimi siis vaihtui ja etunimien välistä jätin viivan pois, koska olen lapsesta asti inhonnut kaksoisnimeäni. Naimisiin mennessä muutin sitten nimen, kun kuitenkin joutui kaikkiin paikkoihin ilmoittamaan nimenmuutoksesta, niin etunimen ilmoittaminen meni samalla.

Hankalaa tuo kyllä pakkasi välillä olemaan. Vaikka mulla ei edes kutsumanimi muuttunut (mua on kutsuttu aina vaan ekalla nimellä), niin ihmisten oli jotenkin mahdotonta ymmärtää, että mun etunimi on muuttunut. Moneen paikkaan sain tehdä nimenmuutoksen kahteen kertaan, kun ensimmäisellä kerralla oli muutettu vain sukunimi. Toisaalta sulla tilanne on vähän eri, kun kutsumanimen muutos on vähän "radikaalimpi" kuin pelkkä viivan poistaminen.

Toi itsensä esitteleminen voi olla kyllä haastavaa. Musta tuntui, että pelkän uuden sukunimen kanssa ihmisten oli välillä mahdotonta käsittää, että kyse on edelleen samasta ihmisestä.

[martsu79]

Mun siskon nimi on tyyliin Pirjo Liisa-Kaisa. Aika ennen ammattikorkeakoulua, häntä kutsuttiin Liisa-Kaisaksi. Ammattikorkeassa siskoni halusi alkaa käyttää Pirjo-nimeä. Ei hän mitään nimenmuutospapereita tehnyt; alkoi vain käyttää Pirjoa. Kaikissa korteissa hänelle luki aiemmin tuo kaksiosainen nimi ja kun alkoi käyttämään "oikeaa" etunimeä, niin kortin uusinnan aikana teki muutoksen.

[Mynow]

On 1.8.2010 at 11.14, aadis said:

Itse en ollut naimisiin mennessäni täysin samassa tilanteessa, mutta melkein. Ennen naimisiinmenoa nimeni oli [etunimi]-[toinennimi] [tyttönimi] ja naimisiin menon jälkeen [etunimi] [toinennimi] [uusi sukunimi]. Sukunimi siis vaihtui ja etunimien välistä jätin viivan pois, koska olen lapsesta asti inhonnut kaksoisnimeäni.

 

Muokattu: October 6, 2023, käyttäjä: Mynow

[aadis]

Itse en ollut naimisiin mennessäni täysin samassa tilanteessa, mutta melkein. Ennen naimisiinmenoa nimeni oli [etunimi]-[toinennimi] [tyttönimi] ja naimisiin menon jälkeen [etunimi] [toinennimi] [uusi sukunimi]. Sukunimi siis vaihtui ja etunimien välistä jätin viivan pois, koska olen lapsesta asti inhonnut kaksoisnimeäni.

Menikö tuo väliviivan tiputtaminen nimestä samalla kaavakkeella kuin sukunimen vaihto? Mun mies olisi tekemässä täsmälleen samanlaisen muutoksen ja ollaan tässä ihmetelty, että pitäisikö tuo etunimi vaihtaa jo ennen vihkimistä erikseen vai meneekö se tässä samalla...

Ei mene samalla kaavakkeella, vaan ihan erikseen maistraatissa pitää käydä tekemässä nimenmuutos. Ja tietysti maksaa siitä kanssa. Mä kävin tekemässä etunimenmuutoksen paria päivää ennen häitä, niin ei tullut mitään hankaluuksia. Kela-kortti tosin kerkesi tulemaan kotiin ensin uudella etunimellä ja vanhalla sukunimellä ja sitten uudella etu- ja sukunimellä, vaikka nimien vaihdon välillä oli 2-3 päivää.

[Mynow]

^Kiitos tiedosta!

[Guest AP]

Mun siskon nimi on tyyliin Pirjo Liisa-Kaisa. Aika ennen ammattikorkeakoulua, häntä kutsuttiin Liisa-Kaisaksi. Ammattikorkeassa siskoni halusi alkaa käyttää Pirjo-nimeä. Ei hän mitään nimenmuutospapereita tehnyt; alkoi vain käyttää Pirjoa. Kaikissa korteissa hänelle luki aiemmin tuo kaksiosainen nimi ja kun alkoi käyttämään "oikeaa" etunimeä, niin kortin uusinnan aikana teki muutoksen.

Oliko ympäröiville ihmisille tuo nimenmuutos vaikea ymmärtää / ottaa käyttöön? Juuri tuollaisesta muutoksesta itsellänikin on kyse. en minä paperisodasta murehdi, vaan siitä että miten vaikeaa on ihmisten tottua kokonaan muuttuneeseen nimeen ja itsensä esittely ym...