Kuinka muistaa kuollutta isää häissä

[tuhkimo2010]

Itku tuli tätä ketjua lukiessa. Minunkin isä kuoli vajaa 2 vuotta sitten ja jotenkin aiomme häntä muistaa.. Alustavasti suunniteltu, että vanhin veljeni saattaa alttarille, koska hän on perheen vanhin mies. Mutta tuo ajatus on myös hyvin kaunis, että kulkisi yksin alttarille ja vaikka siihen lisäksi se medaljonki kimppuun. Hui, pelottaa, että miten selviää siitä tunnekuohusta kuivin poskin

ikävä sinua isä <3

[Miipu]

Meillä molempien äidit ovat kuolleet; omani pian 10vuotta sitten ja mieheni äiti n. 14 vuotta sitten. Muistaminen olisi ihana asia hääjuhlassa esimerkiksi juuri noiden kynttilöiden/kukkien/valokuvien muododssa. Häävalssiksi ollaan mietitty Stellan Häävalssia, jossa siinäkin tavallaan sivutaan aihetta, mutta voi olla että joudumme valitsemaan jonkun muun sillä en kertaakaan ole sitä vielä voinut itkemättä kuunnella, eikä ole kyse parista kyyneleestä..ne vielä kestäisin. Jotenkin siinä tiivistyy niin kaikki.

[Meish]

Veljeni kuoli vuonna 2007 erittäin tapaturmaisesti. Muistamme veljeäni häissämme kimppuuni kiinnitetyllä sormuksella, joka on veljeni kihlasormus. Lisäksi hääkuviamme otetaan meren rannassa (veljeni tuhkat on siroteltu mereen) joten lasken veteen 2 kukkaa kimpustani (tai siis samanlaista kukkaa, jota on kimpussani), toinen veljelleni ja toinen vasta menehtyneelle "sedälleni" (tädin mies, joka hänkin menehtyi tapaturmaisesti vain kaksi viikkoa ennen häitä).

Ikävä ja kaipaus on kova <3

[-tirppa-]

Häät ovat tulossa vasta ensi vuonna, mutta nyt jo mietityttää miten muistaisin viime vuonna kuollutta siskoani. Ehkä liitän kimppuun medaljongin (tai muu muisto) tai siskon lempivärisen kukan. Morsiuskimpun vieminen haudalle häiden jälkeen voisi olla hyvä.

[Guest aljus]

minä aion tarjota harvoille ja valituille miesvieraille lasin konjakkia, ja kaadan myös isälleni lasin. en kyllä vielä tiedä mihin isän lasin laitan, ehkä meidän pöytään?

[LeisKuu]

Minun isäni sitten kuoli toissa yönä sairauden uuvuttamana ja vasta 53-vuotiaana. Sulhaseni isä kuoli 1,5kk sitten, hänkin samaa ikäluokkaa. Molempien kuvat laitamme vieraskirjan viereen, kuvien eteen isille kuuluvat rintavieheet sekä kuvien väliin kynttilät kummallekin. Voi olla, että sytytämme kynttilät myös ennen vihkimistä kun olemme alttarilla. Ajattelin myös kysäistä sitten kun juttelemme muutenkin tarkemmin kirkko-asioista, voisivatko myös vieraat käydä ennen vihkitoimitusta sytyttämässä kynttilät kirkossa.

Iso- ja pikkuveljeni lupautuivat jo saattamaan minut alttarille.

[alphabetty]

Mä oon pohtinut viime päivinä paljon miten muistan äitiäni häissä. Äitini kuoli aivan hiljattain joulun tienoilla. Olisin halunnut perinteistä poiketen että äiti saattaa minut alttarille häissä.

Hyviä ideoita sain tästä topicista. Ainakin valokuva tulee juhlapaikalle, voisin laittaa jonkun äitin korun tai sitten medaljongen äitin kuvalla hääpäivänä, myös toi kynttilän sytytys kuullosti hyvältä.

[Guest Vieras]

Ihana ajatus tuo kynttilän sytytys alttarilla. Taidankin siitä jutella papille, kun jotenkin haluaisin äitiäni muistaa häissä, vaikka hänen kuolemasta on jo 11 vuotta. Vieläkin ikävä on suuri ja ajattelen, että näin äitikin pääsisi ainoan lapsensa tärkeään päivään

[Guest Kiiki]

Itselläni molemmat vanhemmat kuolleet ja olin ajatellut jättää vanhempien pöytään kaksi tyhjää tuolia muistuttamaan poissaolevista henkilöistä. Mutta noi kynttilät ja kuvatkin kuulostaa ihan mainioilta ideoilta.

[henna85]

Täällä on todella kauniita ideoita muistaa edesmennyttä isää tai äitiä! mä en ollut edes ajatellut asiaa, sillä isän kuolemasta on jo 22 vuotta (olin melkein viisi, kun hän kuoli syöpään). Isoveljeni on pitänyt välillä "hieman isän roolia" kaikissa jutuissa On suuri kunnia, että hän saattaa minut mieheni luokse ja pitää häissä puheen! Isoveljeni kättelee myös vieraat yhdessä äitini, sekä miehen vanhempien kanssa. Luettuani teidän hyviä ehdotuksia,aloin pohtia myös isän muistamista häissä...olimme alunperin jo ajatelleet laittaa hääkuvat miehen ja minun vanhemmistani esille. Olisi kyllä mukavaa jos pappi ottaisi isäni huomioon puheessaan. Täytyykin sanoa papille, kun tapaamme tuo kynttilän sytytys olisi myös ihanaa!!

[Wilzu]

Vaikka isäni kuolemasta on jo vuosia, niin näitä tekstejä lukiessa ja ajatus siitä ettei hän ole minua saattamassa alttarille saa isot kyyneleet silmiini Mukava kuulla muidenkin ideoista kuinka muistaa isää ja mekin tulemme varmaan toteuttamaan isän muistamisen kynttilänsytytyksellä sekä itse haluan pitää puheen häissäni, niin häntä tulen siinä jollain lailla muistamaan

Veljeni toimii saattajana ja on äitini rinnalla kättelemässä vieraitä.

[iialiia]

Sytyttämällä tuohuksen kirkossa.

Todennäköisesti useammankin muiden rakkaiden muistoksi (isovanhemmat).

[henna85]

Wilzu: sulla on sitten samanlaiset suunnitelmat, kuin mulla:D isoveli kättelee vieraat, saattaa mut miehen luo pappi muistaa puheessaan isääni ja sytytän hänelle kynttilän <3 Huomenna olen sitten rouva!!!

[nightatvogue]

Ollaan vähän aateltu, että laitettais juhlatilan jollekin pöydälle (tai ikkunalaudalle) kehystetty kuva isästä ja siihen hollille kynttilä sekä rintaviehe.

Sulhasen isä kuoli kaksi vuotta sitten, häiden aikaan kolmas vuosi on tullut täyteen. Hän oli meille molemmille todella rakas ja sulhaselle tärkein sukulainen. Tuo olisi oikein hyvä tapa muistaa häntä, varsinkin nyt kun molemmat sen puolen isovanhemmatkin ovat siirtyneet ajasta iäisyyteen, eikä ketään siltä puolelta ole häihin tulossa.

[Napsuu]

Yksissä häissä, joissa olin, muistettiin morsiamen edesmennyttä isää sytyttämällä kirkon alttarilla kynttilä. Myös pappi mainitsi puheessa morsiamen isästä. Mielestäni se oli kaunis hetki, kun hääpari yhdessä sytytti tuon kynttilän..

[Pudde]

Meillä muistellaan kuolleita perheenjäseniä sytyttämällä kynttilät heti sisääntulomarssin jälkeen. Kynttilöiden sytyttämisen jälkeen laulamme vielä virren. Tällä hetkellä mietin mitä pappi voisi sanoa ilmaistakseen vieraillemme miksi kynttilöitä sytytetään... Kirkko-ohjelmaan emme pitkän harkinnan laittaneet kuin merkinnän "Muistokynttilöiden sytyttäminen".

Hääjuhlassa meillä on esillä sekä vanhempiemme että isovanhempiemme hääkuvat riippumatta siitä ovatko elossa vai ei. Lisäksi noutopöydässä on esillä jo biologista äitiäni ja isäpuoltani symboloimassa heiltä saamani hopeiset suola- ja pippurisirottimet, jotka ovat siis pulleat pikkulinnut Koska minulla on kuolleiden biologisten vanhempieni lisäksi elossa olevat kasvattivanhemmat, niin tämä riittää meille

[Vaimoke2012]

Kyyneleet vierii Ihania ideoita sain muistaa äitiä hääpäivänä tulee maaliskuussa 2vuotta pois menosta. Sen olin päättänyt että kirkon jälkeen menemme viemään haudalle kukkia ja kynttilän mutta olisi ihana myös sytyttää kirkossa kynttilä rakkaalle.. täytyy jutella papin kanssa kun sen aika tulee!

[Marika12]

Isäni kuolemasta jo 15 vuotta, mutta haluaisin häntä silti jotenkin muistaa hääpäivänä. Olen miettinyt myös tuota valokuvaa ja kynttilää, mutta loukkaako se minun isäpuoltani sitten? Isäpuoleni on kuitenkin minulle kuin oma isä Ehkä käyn viemässä kimpun isän haudalle häiden jälkeen...

[miims]

Aivan ihania ideoita

Taidankin kysyä papilta, voisimmeko muistaa edesmennyttä äitiäni sytyttämällä kynttilän alttarilla, ja jos hän vielä manitsisi asiasta jotain puheessaan.

[Barbieq]

Olen miettinyt myös tuota valokuvaa ja kynttilää, mutta loukkaako se minun isäpuoltani sitten? Isäpuoleni on kuitenkin minulle kuin oma isä

Vaikea kuvitella, että tuosta loukkaantuisi. Kyllähän isäpuolesi varmasti ymmärtää, että sydämessäsi on aina paikka sekä edesmenneelle isällesi, että isäpuolellesi

Minulla tulee olemaan vähän sama tilanne; oma äitini on kuollut kun itse olin lapsi, mutta haluan hänet jollain tapaa häihin mukaan.

Isäni on kuitenkin ollut yli kymmenen vuotta yhdessä äitipuoleni kanssa, minkä vuoksi en vanhempieni hääkuvaa esille laita. Muistokynttilän kyllä sytytän, ja kannan myös äitini kuvaa medaljongissa. Kyllä häihin hyvin mahtuu niin äiti kuin äitipuolikin.

[malakiitti]

Oman äitini poismenosta on kulunut jo reilut kaksi vuotta. Olen tässä pohdiskellut, että miten muistaisin äitiä häissämme. Luulen, että meille se paras tapa on kynttilän polttaminen äidin muistolle häissämme. Häiden jälkeen vien kimpun kukkia äitini haudalle. Tuo idea vanhempien ja isovanhempien hääkuvista esillä omissa häissä on kyllä mukava.

[ASHS]

Omat vanhempani ovat elossa, mutta mielenkiinnolla luin tätä aihetta ja kauniita asioita olette keksineet. Eräästä hääblogista bongasin myös tuon idean, että hääkimppuun liitetään valokuvia pois nukkuneista vanhemmista... Sellaisia pieniä kehyksiä myydään mitkä voi kiinnittää kimppuun roikkumaan. Erittäin kaunis ajatus mielestäni...

[n.a.nn.a]

Tosi ihania ideoita täällä muistaa edesmenneitä vanhempia. Oma äitini, jonka kanssa olin erittäin läheinen, nukkui pois melkein 4 vuotta sitten ja haluan häntä muistaa tulevissa häissämme.

Meille varmasti tulee muistokynttilä kirkkoon ja sen lisäksi minusta on aivan ihana idea tuo kimppuun laitettava valokuva.

Olisiko kenelläkään tietoa, mistä tuollaisia pieniä kimppuun sopivia kehyksiä voisi ostaa? Medaljonki voisi olla myös kaunis.

[Heli:)]

Oli pakko vastata tähän ketjuun.. Itselläni kuoli isä vajaa vuosi sitten yllättäen. Hän aina odotti koska menen naimisiin. Nyt olen menossa naimisiin 5kk päästä. Hän kun ei voi olla mukana, niin meinaan laittaa hänen kuvan pieneen medaljonkiin jonka kiedon morsiuskimppuun. Siten tunnen että hän voi olla mukanani hetkessä, mikä olisi ollut hänelle tärkeä.

[Tinka-78]

Mä olen höttöttänyt häiden kanssa kaikkea muuta, mutta tätä asiaa en ole edes ajatellut. Suru työ on vielä kesken...

Isäni on kuollut vuosi sitten. Hän oli erittäin rakas ja läheinen minulle. Muistan isäni sairastuessa miettineeni ja surreeni sitä, kuka saattaa minut alttarille. Isäni ei sitä voi tehdä, niin kuin pelkäsin. Täytyykin miettiä, miten häntä muistamme. Aivan varmasti sytytämme hänelle kynttilän kirkossa ennen vihkimistä. Onko se riittävästi meidän kohdalla vai haluanko muistaa häntä vielä juhlassakin? Vielä on aikaa miettiä.