Kutsuakko vai eikö kutsua...? (yhdistetty ketjuja)

[Miljaana]

Nyt vähän ahdistaa isän uuden puolison kutsuminen. Itse olen kyllä naisen kanssa ihan asiallisissa väleissä ja hän on käyttäytynyt aina fiksusti ja ystävällisesti minua kohtaan, joten näkisin hänet ihan mielelläni häissäni, mutta isälle itselleen on ollut jotenkin aika kipeä paikka esitellä uutta vaimoa suvulleen. Jotenkin tuntuu vähän ikävältä, että sitten minun hääni ovat ikään kuin uuden henkilön lanseeraamistilaisuus. Myöskään äitini ei ole koskaan nähnyt vilaustakaan uudesta vaimosta ja vaikka tiedän, että kaikki tilanteessa olevat ovat aikuisia ihmisiä ja osaavat käyttäytyä, tiedän myös sen, että jonkinlaista jännitettä juhlaan kuitenkin syntyy. Ehkä minulla on vain utopistiset toiveet siitä, että kaikilla voisi olla kivaa ja rentoa.

[Rosarum]

Mä olin alunperin ajatellut kutsua mun yhden tyttökaveriporukan ilman puolisoita, sillä en ole näiden puolisoiden kanssa ollut kovin paljoa tekemisissä, ja ajattelin, että tässä olisi helppo rako rajata vieraslistaa. Nooo, pari viikkoa sitten oltiin tällä porukalla juhlimassa ystäväni syntymäpäiviä ja humalapäissäni kutsuin oikeastaan kaikki paikalllaolijat meidän häihin. Pakkohan tässä on ne viralliset kutsut laittaa myöhemmin pariskunnille kokonaisuudessaan, kun viimekertaisen rehvastelun jälkeen vain toiselle osapuolelle osoitetut kutsut aiheuttaisivat todennäköisesti vain hämmennystä. Tässähän on vielä vuosi aikaa tutustua paremmin myös näihin puolisoihin tai jos ei muuten, niin häissä sitten viimeistään... Tultiin sitten puolison kanssa siihen tulokseen, että meidän on pakko vaihtaa juhlapaikka isompaan, kun ei me oltais mahduttu kaikki siihen edelliseen vaihtoehtoon, jos jatkan vieraslistan laajentamista samaan malliin. Toinen vaihtoehto olisi varmaan pysytellä tuleva vuosi erossa alkoholista (eikä huono vaihto ehkä sekään).

Edit. On mulla sitten kyllähän hankalampikin tilanne vieraiden suhteen, kun sekä mun että puolison vanhemmat ovat eronneet viimeisen vuoden aikana ja mun vanhemmilla on molemmilla uudet puolisot, joita en ole tavannut vielä. On siis ihan mahdotonta sanoa, millä kokoonpanolla vanhempia ollaan kutsumassa ja ketä voi laittaa istumaan kenenkin viereen. Toivottavasti tääkin tilanne selvenee vielä, sillä en edellisen vastaajan tavoin halua, että meidän häät on tilaisuus, jossa vanhemmat esittelevät uusia puolisoitaan.

Muokattu: February 5, 2012, käyttäjä: Rosarum

[Guest vieras]

Kuulin mieheltä, että meidän häistä oli puhuttu miesten saunaillassa ja siellä oli porukka alkanut kutsua itse itsensä juhliin. ”Menette naimisiin ja minä haluan olla mukana!” Tämä on jo naurettavaa. Kyse kuitenkin kolmekymppisistä miehistä! Osalta porukkaa on tullut jo naurettavia uhkavaatimuksia. Sukulaisista puhumattakaan. ”Jos se tulee niin minä en tule.” No voi voi, älä tule sitten. Aikuiset ihmiset, haloo!

Siis tää on ihan uskomatonta!

Täällä on huomattu ihan sama juttu, että jos vähänkin joku kuulee että naimisiin ollaan menossa, niin kaikki vain OLETTAVAT että ovat kutsuttuja! Niin raivostuttavaa!

Itse kutsuin muutaman kaverin häihin jo vuos sitten mutta nyt on tullut budjetti ja tila vastaan Joudun siis kohta sanomaan näille kavereille että sori, ette pääsekään! Pitääkö olla tällainen lörppäsuu... Olen ihan satavarma että he eivät ymmärrä tilannettamme vaan loukkaantuvat. Noh, ehkä sitten joskus jos he menevät naimisiin he ehkä pystyvät ymmärtämään meitä....

Toisena asiana ärsyttää se, että me tietenkin kutsutaan sisarukset lapsineen häihimme ja sitten taas esim. serkut kutsutaan vain pariskuntina. Arvatkaa vaan tuleeko tästä sanomista "miks ton lapset on saanu tulla mutta meidän ei?!" No anteeks nyt vaan, mutta mun sisarusten lapset vaan on enemmän meidän kanssa tekemisissä kun teidän kakakarat!

Olipas avautuminen

Kohta lähetetään kutsut ja odotan jo innolla noiden vanhempien reaktioita kun eivät olekaan kutsuttuja perheineen...

[Guest jansku]

Olen tässä pohtinut myös ketä kutsua ja olen todella järkyttynyt kaikesta tästä ylimääräisestä stressistä jota pelkästään vieraiden valitsemiseen liittyy.. Joutuu miettimään ketä kutsua ja kukahan tästäkin nyt loukkaantuu ja että ei kai sitten vaan puhuta suvuissa maailman tappiin saakka siitä miten toisella olikin enemmän vieraita ja nuo ja nuo ei saaneet kutsua ollenkaan.. Ketään en halua loukata enkä varsinkaan aloittaa yhteiselämäämme väärällä tavalla, mutta halloooo! Jos MINÄ järjestän juhlat mieheni kanssa, saamme kai päättää ihan itse ketkä ovat meille läheisiä ja tärkeitä? Kyllähän ne, jotka eivät kutsua saa tietävät ettemme ole kovinkaan läheisiä tai edes tekemisissä? Onko kyse jostain aataminaikaisesta tavasta kutsua kaikki mahdolliset tuttavatkin?

Miten on mahdollista, että joku loukkaantuu juhlistani tai edes ajattelee näitä asioita?! Haluaisimme pienet häät, niin pienet kuin mahdollista, mutta koko ajan tuntuu paisuvan tämä kutsuttavien lista.. Kamalaa jos koko juttu paisuukin sellaisiin mittakaavoihin, etten enää edes halua koko juhlia. Ainoa syy siihen, että päätimme järjestää juhlat oli se, että ne olisivat pienet ja meidän näköisemme tunnelmalliset ja intiimit. Vierasmäärä alkaa nyt uhkaavasti tuplaantua (50->100) kun koitamme olla loukkaamatta ihmisiä. Itse en edes haluaisi kutsua ei-niin-läheisen ihmisen häihin, onhan siitä vaivaa ja rahan menoa. Summa summarum- miten joku voi loukkaantua näistä asioista? En ymmärrä.

[Juanita]

itsekin mietin sitä, että miten voitaisiin kutsua tätejä ja setiä niin etteivät heidän aikuiset lapsensa tulisi? Koska he ovat tulleet moniin juhliin vaikka kutsu on osoitettu vain vanhemmille. Häihimme on jo nyt tulossa 60hlö enkä haluaisi määrän kasvavan. Mietin myös serkkuani joka taannoisissa sukujuhlissa haukkui vauvaani marisijaksi yms. selkäni takana. Aikaisemmin olemme olleet läheisiä, mutta tämän jälkeen emme. Jos kuitenkin kutsun hänen siskonsa, pitääkö kutsua hänetkin? Ja tiedän että hän suuttuu ja myös sisko suuttuu jos en häntä kutsu.. Ja tämän mukavamman siskon kanssa haluaisin olla väleissä. Vaikeaa tällainen.

[Lost&Found]

Meillä häät tulossa tänä kesänä, ja kamppailen myös samankaltaisten dilemmojen kanssa. Itse kutsuisin vain sellaiset ihmiset, joille on merkitystä sillä, että menemme naimisiin, ja joiden tiedän olevan onnellisia puolestamme. Pääsääntöisesti en kutsuisi sukulaisia vain sen vuoksi, että ovat sukua. Enkä myöskään sellaisia ihmisiä, keiden kanssa on ollut ystäviä joskus 10 vuotta sitten, turha siellä häissä on ruveta välejä lämmittämään.

Mun isoin ongelma häälistan suhteen on mieheni veli, johonka mulla paloi välit viime kesänä. Hän on seurustellut vähän aikaa yhden nuoren naisen kanssa, ja he alkoivat "kilpailla" kanssamme siitä, kummalla pariskunnalla menee paremmin! He riitelivät usein keskenään, ja jouduin välikäteen selvittelemään heidän välejään. Sitten tämä mieheni veli avovaimoineen alkoi väittää, että HE ovat huolissaan MEIDÄN parisuhteestamme, vaikkemme ole ikänämme riidelleet! Tämä avovaimo jopa sanoi, ettei meidän kannattaisi mennä naimisiin! En ole sen jälkeen pitänyt kumpaankaan yhteyttä, enkä haluaisi kutsua heitä häihimme.

Miehelläni on monta sisarusta, eivätkä kaikki heistä ehkä tiedä tästä välirikosta. Onko epäkorrektia jättää tämä nuoripari kutsumatta häihimme, ja kutsua mieheni loput sisarukset? Miehelleni tämä sopii, mutta mietin, teenkö silti väärin miestäni kohtaan, jos rajaan tämän parin kutsulistalta? Miehelläni on toistaiseksi jonkinlaiset välit tähän veljeen, mutta tämän jälkeen ne voisi ehkä kärsiä. Itse haluaisin häihin vain sellaiset ihmiset, ketkä ovat onnellisia puolestamme ja hyväksyvät avioliittomme.

[Diidu]

Onneksi en taida olla vierasongelman kanssa yksin Minulla on siis sellainen tilanne, että meidät on mieheni kanssa kutsuttu kaverini häihin ja olemme tietty menossa. Olen joskus nuorena ollut morsiammen kanssa paljonkin tekemisissä, mutta nykyään nähdään todella harvoin. Miehemme eivät ole tavanneet koskaan. Tämä kaverini ei tiedä, että meillä on häät suunnitteilla. Mieheni haluaisi pitää pienet häät. Onko minun kutsuttava tämä pariskunta omiin häihini vain sen vuoksi, että meidätkin on kutsutte heidän häihin? Tykkään kyllä kaveristani, mutta hänen miehestään en pidä niin paljoa, että haluaisin häntä häihimme..Ja mieheni ei ole myöskään innostunut heidän kutsumisesta. Onko noloa olla kutsumatta heitä?

[TINDE2013]

Mun äitiltä kun kysyin, että eihän sitä haittaa, et meidän pieniin häihin ei kutsuta juuri mitään sukulaisia niin äiti oli sitä mieltä, että teidän häät, teette ihan just niinku huvittaa. Mutta vähän jännittää, miten tämä asia selitetään anopille, joka jo puhui, ai että pienet häät eli ette kutsu serkkuja, eli vaan sedät ja tädin. No ei kun miehen puolelta sekin olis jo lähemmäs 20 henkeä kun anoppi ja appi molemmat ovat herkästi sikiävistä perheistä.

Ja mies on kans välillä ärsyttävä kun se haluis kaikille sinkuille avoimet avec-kutsut. Miksi jumalan nimeen? Miks niitten pitäis saada tuoda meidän häihin joku randomtyyppi? Tietty jos häihin mennessä kehittää parisuhteen ja me on tavattu toinen puolisko ja tykätty hänestä niin ehkä sitten.

[Essıe]

Onneksi en taida olla vierasongelman kanssa yksin Minulla on siis sellainen tilanne, että meidät on mieheni kanssa kutsuttu kaverini häihin ja olemme tietty menossa. Olen joskus nuorena ollut morsiammen kanssa paljonkin tekemisissä, mutta nykyään nähdään todella harvoin. Miehemme eivät ole tavanneet koskaan. Tämä kaverini ei tiedä, että meillä on häät suunnitteilla. Mieheni haluaisi pitää pienet häät. Onko minun kutsuttava tämä pariskunta omiin häihini vain sen vuoksi, että meidätkin on kutsutte heidän häihin? Tykkään kyllä kaveristani, mutta hänen miehestään en pidä niin paljoa, että haluaisin häntä häihimme..Ja mieheni ei ole myöskään innostunut heidän kutsumisesta. Onko noloa olla kutsumatta heitä?

Mulla sama tilanne ja vähän sama ongelma... Erona tosin kaiken lisäks se, että tämänhetkisen käsityksen mukaan vain minä saisin kutsun ja mun kihlattu/avomies joutuisi jäämään kotiin. Meillä on häät ensi vuonna ja koska en ole pitkään aikaan pitänyt ko. pariskuntaan yhteyttä, en ollut ajatellut kutsua heitä, mutta jos kutsu nyt tulee, koen hyväksi käytökseksi kuitenkin vastaavasti kutsua heidät. Tosin jos mies oikeasti jää kutsutta, en tiedä mitä tehdä... Itselleni ei tulisi mieleenkään kutsua avo-/kihlaparista vain toista osapuolta!

Tietenkin jos teillä on oikeasti vain pienet häät, ei minusta ole noloa jättää heitä kutsumatta. Mekin kutsumme vain ihan muutaman läheisimmän kaverin, joten periaatteessa en koe edes välttämättömäksi kutsua tätä minun kyseistä kaveripariskuntaani vaikka heidän häissä olisimme (ja erityisesti jos menen yksin).

Kaiken lisäksi Diidulla on hyvä mahdollisuus olla hiljaa omista häistään ja katsoa ensin, kuinka suuret juhlat kaverilla on - jos vieraslistalla on paljon pariskunnan kaukaisempia tuttavia, ette ehkä kuulu pariskunnan läheisimpiin ja tärkeimpiin vieraisiin. Ja jos te kerran kutsutte vain ne tärkeimmät, voi kaverin miehineen hyvin jättää kutsumatta Tietty jos heidänkin häät ovat pienet ja he ovat välttämättä teidät sinne halunneet, tilanne on vähän hankalampi

Onneksi morsiamet yleensä (toivottavasti) ymmärtävät toistensa vieraslistan karsintaongelmat, itse olisin hyvin ymmärtänyt, jos olisin jäänyt ilman kutsua, kun ei olla pitkään aikaan oltu tekemisissä. Toisaalta mua voisi harmittaa, jos joku kutsumani kaveri jättäisi minut kutsumatta omiin häihinsä, mutta ehkä siksi kun meillekin tulee vain ne tärkeimmät.

[Mrs.S.L.M.]

Noniin, vähän päivitystä tähän kutsuasiaan, jota purnasin edellisellä sivulla 5.

Ollaan kutsut lähetetty ja tämä kaveri, josta oli puhetta jäi ilman kutsua. En ole hänestä nyt kuullut melkein kahteen vuoteen, joten anti olla. Muutkin itse itsensä kutsuneet jätettiin kylmästi ilman kutsua. Sukulaiset tappelee edelleen keskenään, mutta tapelkoot. Jätettiin myös minun oma veljeni kutsumatta, sillä meillä on mennyt nyt sukset ristiin hänen käytöksensä takia (humalapäissään uhkaili minua fyysisesti). Välit on nyt pikkuhiljaa korjaantumassa, mutta en tunne oloani vielä niin hyväksi että häntä haluaisin häissämme nähdä.

Koska häävieraat ovat suurimmalta osin sukulaisia ja kavereista mukaan pääsivät vain läheisimmät, päätettiin miehen kanssa pitää kaikille kavereille jotkin "hääbileet" myöhempänä ajankohtana.

[Guest tyttö]

En keksinyt parempaakaan otsikkoa.. Eli ongelma on seuraavanlainen. Miten ilmaisen ystävälleni että hän ja lapset ovat tervetulleita häihimme, mutta hänen miehensä ei. Voinko kutsua ystäväni pelkästään, vai olisiko helpompi olla kutsumatta ollenkaan? Ja miten varmistan ettei mies ole tulossa häihimme, ilman että loukkaan ystävääni? Perun nimittäin mielummin hääni kokonaan kun sallin miehen tulon niihin. Huokaus, vinkkejä kaivataan..

[Fairybride]

Ehdottaisin asian ottamista esille rehellisesti ystäväsi kanssa. Kerro, että sinulle on tärkeää, että hän osallistuisi häihin, mutta et valitettavasti halua hänen miestään sinne. Riskinä on, että hän loukkaantuu, mutta näin voi käydä myös, jos et kutsu häntä lainkaan. Sinulla on toki oikeus valita häävieraasi. Toivottavasti ystäväsi kunnioittaa ratkaisuasi ja tulee häihin ja päättää, että tämä on nyt sellainen asia josta ei kannata loukkaantua. Ehkä näin käy ainakin pienen sulattelun jälkeen. Tsemppiä!

[Ebba]

Mulla on täsmälleen samanlainen ongelma! Tosin mä ajattelin jättää lapsetkin kutsumatta, ihan vain siksi että kutsuun on korrektimpaa kirjoittaa rouva se-ja-se kuin rouva se-ja-se, lapsi se-ja-se sekä toinen lapsi se-ja-se. Saa toki tuoda lapset mukanaan, mutta en halua eritellä kutsuun, että ei muut on kutsuttu kuin mies..

Mä vatvon vielä kahden vaiheilla, puhuako ystävälleni syistä, miksi ei kutsuta tämän miestä vai paetako tekosyiden taakse: mieheni ei tunne ko. perhettä juuri ollenkaan, ystäväni kanssakin on jutellut ehkä kerran. Minuutin. Eli voisin sanoa, että halusimme kutsua vain meidän yhteisiä ystäviä, mutta vaikka tämä henkilö ei ole meidän yhteinen, haluan hänet silti paikalle. Mutta siksi kutsu koskee vain häntä, ei koko perhettä.

Oli miten oli, masentava keskustelu on luvassa. Mäkin mietin vakavissani vaihtoehtoa, että en kutsuisi lainkaan, mutta ei sekään tunnu oikealta..

[Roslin]

Pakko ei ole kutsua ketaan, mutta loukkaantuminen tallaisessa tilanteessa on melkeinpa todennakoisempaa kuin ei-loukkaantuminen. Ymmarran kylla taysin tilanteen, etta ei halua toista puoliskoa pariskunnasta mistaan hinnasta kutsua- kurja paikka. Ei siina oikein muu auta, kuin tomia parhaaksi katsomallaan tavalla, ystava saattaa silti loukkaantua.

[hanipöö]

Meillä on tilanne se, että kutsun oman isäni, mutta en hänen vaimoaan, koska en vain voi sietää sitä naista. Jos isäni jättää tulematta sen takia, että vaimoansa ei kutsuta, niin kertoo mun mielestä aika paljon. Kutsun päälle laitoin vain isäni nimen, ilmottautumista odotan ja siinä kohtaa varmasti vielä teen selväksi, että eukko pysykööt kotona.

[Maibrith]

Hanipöö: Meillä sama tilanne. Tosin häihin on vielä reilusti aikaa, mutta ilmoitin jo isälleni, että tämän kumppania ei kutsuta. Tämä siksi, etten kutsu äitini kihlattua (ennemmin perun ne häät, kuin kutsun hänet) ja mielestäni on vähintäänkin reilua, etten tasapuolisuuden nimissä kutsu siis isäni kumppania.

Todellisuudessa en edes pidä hänestä.

[Milla-]

Mä en laittanut kutsuun mun tädin miehen nimeä. Tuskinpa täti siitä loukkaantuu, koska tuntee miehensä niin hyvin. Jätimme myös muutaman muun avecin pois kutsukortista. Ilmoittautumisvaiheessa sitten kysytään, että ketä kaikkia sieltä on tulossa (muka sillä perusteella, että tiedetään lasten lukumäärät). Jos epätoivottuja kumppaneita ilmoitetaan tulevaksi häihimme, sanomme suoraan, että tilapuutteen vuoksi rajasimme aveceja pois (ei vieraiden kaikkea tarvitse tietää ).

[/Heidi]

Meillä on ongelmana lasten kutsuminen!!

Lapsia olisi alustavan laskelman mukaan tulossa n. 20 ja toiveenamme olisi lapsettomat häät.

Sulhasen äidillä on kuitenkin pieniä lapsia, jotka hänen on pakko ottaa häihin mukaan (alle 5v molemmat) kun ei kuulemma hoitopaikkaa löydy ja sulhanen tottakai haluaa äitinsä olevan paikalla.

Pyörittelen erilaisia kauhukuvia päässäni kuinka muut lähisukulaiset loukkaantuvat, jos heidän lapsensa eivät saa kutsua mutta lapsia on kuitenkin paikalla ja kuinka nuo pienet ihmiset kirkuvat naama punaisena kirkossa / juhlapaikalla. Jos taas kaikkien lapset kutsutaan, täytyisi heille kehitellä puuhanurkkaa / valvojaa / ohjelmaa / istumapaikkoja ja pakko on laskea myös se, että lisäähän tuo määrä lapsia kustannuksiakin jo jonkun verran..

Tuntuu hieman kamalalta olla näin negatiivinen lasten suhteen, mutta emme haluaisi juhlistaa päiväämme lapsilauman keskellä.

[sukkula]

Älkää ystävät hyvät murehtiko liikaa näitä "kutsuako vai ei" asioita

Meillä piti olla kanssa ihan selkeät kuviot siitä ketä kutsutaan ja ketä ei mutta tilanteet muuttuvat kokoajan ja sitä mukaa myös meidän vieraslista. Hyvänä esimerkkinä tästä on mieheni paras ystävä ja hänen avopuolisonsa. Olimme tämän avopuolison kanssa vielä vuosi sitten lähes viikottain tekemisissä ja pidin häntä oikeasti tosi ystävänä....kunnes tämä löysikin uuden ystävän ja samalla minä sain jäädä. Puolenvuoden ajan yritin saada häntä lähtemään kahville,lenkille tai shoppailemaan mutta aina oli niin hirveä "kiire" mutta tälle uudelle ystävälle kuitenkin tuntui löytyvän aikaa.

Nyt kun olemme aloittaneet ensi kesän häiden vieraslistan hahmottelemisen olen ilmoittanut miehelleni, että hänen bestiksensä tulee saamaan kutsun vain ja ainoastaan itselleen. Olen tullut siihen tulokseen, että en rupea kutsumaan meidän häihin sellaisia tyyppejä joille ei meidän tai minun seura kelpaa muulloin. Joku voi ajatella, että olen törkeä ihminen mutta en jaksa maksaa sellaisten ihmisten juhlimista meidän häissä joille sitten taas häiden jälkeen emme ole yhtään mitään....

Olen kyllä huomannut, että moni ihminen kun on saanut tietää meidän ensi kesän häistä yrittää nyt olla niiii-iiiiiin ihanaa ja mukavaa ystävää ihan vain sen takia että saisivat kutsun häihin. Mä en tajua mikä noissa häissä saa ihmisten päät niin sekasin....kun eiks meidän morsianten pitäis olla niitä hysteerisiä bridezilloja

[Guest -surumieli-]

Ongelmani on siis hieman hankala..äitini löysi uuden miehen tuossa taannoin ja tämän uuden miehen oma lapsi (ns. sisareni) on kanssani melkein samanikäinen ja alkuun tulimmekin todella hyvin toimeen, mutta eräänlaisten sattumien kautta hän loukkasi minua todella syvästi ja emme ole sen koommin olleet tekemisissä.

Kun tämä loukkaaminen tapahtui oli hän silloin menossa naimisiin ja jopa kutsui minut sinne..kävin silloin kirkossa kunnioittamassa isäpuoleni toivetta, mutta juhliin en mennyt, koska en halunnut ja oisin kokenut oelvani kuokkija.

Nyt olen itse menossa naimisiin ja en haluaisi kutsua tätä naista (sisartani) häihini!

Mutta mietityttää, että mitä isäpuoleni sanoo? Äidin kannan tiedän jo kysymättäkin, että hän sanoo että kutsu vain he ja eihän sinun ole pakko heidän kanssaan siellä aikaa viettää.

Mutta tuntuu jotenkin tyhmältä kutsua ihminen jota melkein inhoaa omiin häihin, siihen elämäsi tärkeimpään päivään..huoh..

Pitäisikö minun vaan kutsua heidät ja koittaa olla huomaamatta heidät?

Vai oikeasti vaan sanoa äidille ja isäpuolelle, että en halua heitä sinne, koska olen edelleen loukkaantunut ja että tahtoisin heidän kuitenkin olevan tukenani tuona päivänä?

Senkin tiedän, että tämä ns. sisareni on niin utelias ja ahnas kaiken suhteen, että häntä ei hävettäisi olla tulematta

Joten jos en halua heitä sinne niin en voi myöskään kutsua ja koittaa onneani siinä uskossa että he kieltäytysivät jne..

(ja jos joku nyt ehdottaa sovintoa niin se ei tule onnistumaan..loukkaus maksoi minulle todella paljon! En halua sitä tässä kertoa, mutta se oli niin suuri, että sitä ei voi antaa anteeksi näin parin vuoden jälkeen!)

[Milla-]

Meillä on itse asiassa melkein sama tilanne! Kyseessä on mieheni velipuoli (sama äiti). Tämä velipuoli loukkasi miestäni ei nyt anteeksi antamattomalla tavalla, mutta kuitenkin. Emme kutsuneet häntä häihimme. Kyseinen veli ei ole ikinä ollut miehelleni edes läheinen ikäeron vuoksi ja sen takia, kun velipuoli asui isällään.

Sinun tapauksessasi minä en kutsuisi "siskopuoltasi" häihinne. Perusteluina se, että ette ole tekemisissä (jos siis isäsi kysyy). Teidän häännehän nämä ovat, ei isänne.

[morsmaikku-13]

Itselläni tilanne ei ole ihan vastaava, mutta kuitenkin mieltäni askarruttava ja ajattelinkin että jos purkaisi "sydäntään" täällä. Vaikka aikaa häihin on mutta tyhmänä stressaan tilannetta jo valmiiksi.

Olemme menossa naimisiin vasta ensi kesänä ja oman vanhempani ovat tällä hetkellä eroamassa. Eron syynä on isäni uusi nainen ja tätä stressaankin vaikka en ole vielä koko naista edes nähnyt! Tiedän että olen tyhmä ja myös ennakkoluuloinen ja vielä asiassa hieman äitini puolella, mutta entä jos en yhtään tykkää siitä naisesta. Onko pakko kutsua tuota uutta naista häihimme isäni takia? Vai voinko vaan todeta ettei naisella ole asiaa häihimme?

No minun (ja ehkä sen uuden naisenkin) onnekseni aikaa häihin on vielä ja ehdin tutustua tähän uuteen naiseen, mutta entä jos...

[Guest Ei kutsuttu]

Ajattelinpas kertoa oman kokemukseni, toivottavasti kyseinen morsian eksyy joskus tänne

Kaverimme menivät naimisiin pari viikkoa sitten. Tutustuimme noin 3v sitten saman harrastuksen parissa. Vietimme molempien luona saunailtoja ja kävimme kahdesti ulkomailla. Minä olin morsiamen mukana hääpukuostoksilla ja etsimässä kenkiä sekä vihkisormusta. Miehemme kävivät säännöllisesti yhdessä salilla.

Kutsua häihin/polttareihin ei tullut. Kutsuttuna oli 120 ihmistä eli ei mitkään maailman pienimmät häät kyseessä. Kuulema peruutuspaikalle harkitsivat meitä, mutta eivät koskaan vieneet asiaa eteenpäin.

Voin kertoa, että pahalta tuntuu. Omat häät ensi kesänä, sulhanen ei halua heitä kutsua, minulla on vähän ristiriitaisia ajatuksia. Mitä tekisitte?

[Guest Hämmentynyt vieras]

Minä olen myös siellä vieraspuolella, jolta katson asiaa. Eräs hyvä ystäväni, jonka kanssa olen tutustunut 12 vuotta sitten, harrastanut, matkustellut ja istunut iltaa lukemattomat kerrat, on menossa tänä kesänä naimisiin. Olen ollut läheltä seuraamassa myös tämän nykyisen suhteen alkuvaiheita, kehittymistä, kipupisteitä ja nyt vihdoin hääsuunnitelmia. Hän on ollut myös tukenani omissa parisuhteissani kuoppineen ja huippuineen.

Polttareihin on aikaa kaksi viikkoa ja häihin kuukausi. Polttareihin olen saanut kutsun, mutta hääkutsua ei ole tullut. (Morsian on itse tehnyt kaasolle listan polttarivieraista, eli hän itse on toivonut minun osallistuvan polttareihin.) Olen aktiivisesti ollut mukana suunnittelemassa polttareita kaason apuna, antanut käytännön ohjeita ja vinkkejä ja ideoinut ohjelmaa. Monet jutut polttareissa jäisivät toteuttamatta ilman minua tai henkilökohtaisia suhteitani. Kukaan muu polttareissa, morsiamen siskoja lukuun ottamatta, ei ole tuntenut morsianta yhtä pitkään kuin minä.

Polttareihin antamani panoksen ja 12-vuotisen ystävyyden jälkeen minusta tuntuu todella pahalta ja hämmentävältä, että en ole kelvannut (syystä tai toisesta) häävieraslistalle avomieheni kanssa enkä yksin. Kaaso on suoraan sanonut minulle, ettei pidä hääparin vieraslistaa aivan asianmukaisena, mitä se sitten tarkoittaakaan.

Nyt mietin, mitä pitäisi tehdä tai ajatella. Yhtäältä tuntuu, että pitäköön koko lystin itsellään, häät ja polttarit. En mene kumpiinkaan. Mutta silloin jättäisin kaason pulaan eikä hän ole tilanteeseen millään tavalla syyllinen. Mietin myös, miten tähän ystävään pitää jatkossa suhtautua. Eihän häiden pitäisi ystävyyttä tuhota enkä sitä tässä kohtaakaan toivo, mutta silti se kirpaisee. En ymmärrä tätä, en ikimaailmassa olisi kuvitellut, etten mahdu heidän häihinsä samoin kuin olen aina pitänyt itsestään selvänä, että aikanaan ystäväni ja hänen miehensä saavat kutsun meidän häihimme.

[Diidu]

Siis ei hyvänen aika, kuinka törkeitä jotkut voi olla! Mua ihan suutututtaa teidän puolesta, ei kutsuttu ja hämmentynyt vieras! Todella ilkeää.

Mitä omaan ongelmaani tulee, josta kerroin tuolla aiemmin, niin ne ystäväni häät olivat ja menivät ja olin siellä, mutta tulin siihen tulokseen, että en kutsu heitä meidän häihin. Ystäväni häät olivat surkeat, tylsät, huonosti suunniteltu, mitään sanomattomat ja niin pienellä budejtilla tehdyt, että koen, että jos ystäväni tulisi miehensä kanssa meidän häihin, niin he saisivat tavallaan paljon enemmän. Ja heidän häissään en puhunut sulhasen kanssa mitään muuta, kuin alussa onnittelin. Minulla on kyllä onneksi vielä se, että ystäväni ei tiedä meidän tulevista häistä mitään..