Millä rento fiilis alusta lähtien?

[Guest suklaasydän]

Omia huomiota vieraan näkökulmasta ystäväni talvihäistä viime vuodelta:

Juhlapaikka kellarissa sijaitseva lounasravintola, sopiva n. 40 vieraalle. Kooltaan hyvä, ei liian ahdas eikä väljä. Niukat, mutta sievät koristelut. Yritystä oli

Paikalla pyöri vieraita, odotellako eteisessä, mennäkö pöytään. Sulhanen ja morsian yhtäkkiä ilmestyivät vain oviaukkoon seisomaan ja n. 15 minuutin epätietoisen odottelun jälkeen bestman kertoi, että seuraa liiton siunaus (jonka kyllä tiesimmekin olevan juhlapaikalla). Plaseeraus oli onnistunut, mutta siinä odotellessa ei oikein tiennyt, että alkaisko puhua vai olisko hiljaa, kun kuitenkin oletettiin ohjelman alkavan ja hääparikin siinä pönötti. Siunaus oli kaunis ja koskettava ja siinä silmäkulmatkin kostui, mutta sen jälkeen hääpari katseli vähän hölmönä ympärilleen ja asteli sitten omaan pöytäänsä.

Alkumaljana tarjottiin alkoholitonta raparperisimaa, ei tervetuliaispuheita tai muita esittelyitä. Vaikka vierasmäärä oli se 40 ja omassa pöydässä istui tuttuja, olisi ollut ihan kiva jollain tavalla saada tuntuma muistakin vieraista. En tiennyt, ketkä olivat hääparin vanhemmat, sisarukset jne. Minulle selvisi vain sen kaveripöydän tyypit, jossa itsekin istuin.

Maljan jälkeen ruoan hakuun, sitten ruokaillessa mukavaa rupattelua pöytäseurassa. Ruokajuomina muuten vesi / maito / kotikalja, aivan kuin huoltoaseman noutopöydässä. Sen tasoista oli kyllä ruokakin. Harmitti, että morsiuspari istui erillään muista. Kun lautanen oli tyhjä, oli epätietoista odottelua, ehtiikö käydä puuteroimassa, milloin lautaset kerätään pois jne.

Sitten hitaahkosti "ohjelma" lähti käyntiin. Bestmanin lyhyt, ihan hauska puhe ja yksi arpomisleikki, joka tuntui lähinnä pakolliselta ohjelman täytteeltä. Sitten kyseltiin vierailta, olisko kellään mitään sanottavaa tai ohjelmaa mietittynä, kun ei näköjään kakkukaan ole pöydässä vielä. Ja kaikki vain katselivat vaivautuneen oloisina ympärilleen. Kaaso sitten polkaisi viidessä minuutissa käyntiin vielä yhden leikin täysin valmistautumatta. Musiikki soi hiljaa cd:ltä, jota pyöritettiin aina uudestaan ja uudestaan alusta koko n. neljätuntisen juhlan ajan. Tai siis käytiin painamassa uudestaan playta, kuka nyt milloinkin muisti.

Sitten leikattiin kakkua, syötiin sitä, odoteltiin, otettiin valokuvat, viskattiin kimput ja sukkanauhat ja sitten alkoi vieraat häipyä vähitellen. Kaikkein oudoimmalta tuntui, että hääpari jäi juhlatilaan yksin viimeisenä, kun vanhemmat ja kaasot ja bestmanitkin lähtivät pois. Hääpari on nuori ja huumorintajuinen, mutta se ei nyt oikein kuvastunut tästä juhlasta. Tunnelma oli vähän niin kuin isoäidin 80-vuotiskahveilla, jos nyt näin brutaalisti saa sanoa. Harmitti hääparinkin puolesta. Enhän tiedä, olivatko he itse pettyneitä juhlaan, mutta minusta se ei ollut heidän näköisensä.

ELI ohjeita vieraan näkökulmasta:

- Alkoholi kohtuumäärässä ei useimmilla mene vielä örveltämiseksi, kaatuiluksi ja oksenteluksi. Se nostattaa tunnelmaa, toisaalta latistaa, jos sitä ei ole eikä ole mitään muutakaan tunnelmaa nostattamaan.

- Elävä musiikki on kallista ja tanssiminen ihan hirveän noloa, mutta kannattaa harkita, ei nyt ainakaan pelkkää yksinäistä cd-soitinta nurkkaan, joka pyörittää koko illan samaa levyä, jos joku vain muistaa käynnistää uudestaan

- Hääparin oma persoona esiin ja itse ääneen edes kiitetään kaikkia yhteisesti siitä, että ovat tulleet paikalle

- Jos vain suinkin uskaltaa luopua 1980-luvun häätrendeistä, niin hääpari istumaan pääpöytään muiden vieraiden kanssa, ei tarvitse pönöttää koristeena aivan omissa oloissaan

- Suunnitelkaa ohjelmaa!! Tosi vaivaannuttavaa, kun sitä aletaan kysellä vierailta. Ei haittaa, jos kaikkea ei ehditä käyttää, enemmän haittaa, jos tulee epätietoisia odotteluhetkiä, ei ole pakko olla leikkejä, voi olla muutakin ohjelmaa

- Vieraita pitää tiedottaa ohjelmasta ja juhlan kulusta! Jos ei tiedä, mitä odottaa, seuraa siitä vain epätietoisuutta ja turhautuneisuutta. Hääohjelma voi hyvin olla pöydässä. Seremoniamestarilla on tärkeä vastuu pitää juhla koossa.

- Vieraslista ja plaseeraus juhlan luonteen mukaiseksi: kaikki istuu seurassa mukavassa, jossa tulee toimeen toistensa kanssa. On olemassa myös sosiaalisia tyyppejä, jotka on hyviä tutustumaan uusiin ihmisiin. Jos teidän juhlastanne siis löytyy, niitä voi laittaa istumaan tuntemattomampienkin kanssa, mutta kukaan ei saa istua yksin outojen tyyppien keskellä!

- Vieraiden vähintään yleinen esittely täytyy jollakin tavalla saada hoidetuksi, huiskutusleikillä, rintanapeilla tms.

- Jotta onnistunut alku ei mene hukkaan, draaman kaari täytyy rakentaa oikein ja jotain loppunousuakin pitää säästää. Kyllä minusta on tyylikkäämpää, että hääpari poistuu esim. ensimmäisenä kuin viimeisenä.

[Sweetie^^]

Vaikka itse kehunkin, omissa häissämme rennon tunnelman luominen onnistui aivan loistavasti! Vieraita oli paikalla noin 75 henkeä joista 5 oli lapsia.

Tässä muutamia huomioita, jotka havaitsimme hyviksi rennon tunnelman luomiseksi:

- Kutsun mukana lähtenyt juhlaohjesääntö oli kirjoitettu humoristiseen tyyliin. Näin ollen pyrittiin tekemään selväksi heti alussa, että näissä häissä on tarkoitus pitää hauskaa, hyvän maun rajoissa

- Hääpari oltiin istutettu häävieraiden keskelle, jotta voimme olla paremmin "läsnä" juhlinnassa. Tämä kohta voidaan tietysti toteuttaa monellakin tapaa, mutta me sijoitimme itsemme bestmanin ja kaasojen keskelle. Pöytä, jossa istuimme, oli niin pitkä, että siihen mahtui vielä tusina muitakin läheisiä ystäviä aveceineen. Niin, ja vihkipappi, joka oli omien sanojensa mukaan äärimmäisen onnellinen päästessään istumaan nuorten naisten keskelle (vihkipappimme oli siis yhden kaasoni isä...)

- Pappi oli onnistunut kokoamaan myös meidän näköisemme seremonian! Seremonia oli rento ja saimme mekin jännityksestä huolimatta naurahtaa alttarilla muutaman kerran.

- Häätanssi oli kaikkea muuta kuin perinteinen. Hämäykseksi aloitimme tanssin mieheni kanssa valssilla, mutta lopputanssi toteutettiin kaasojen, bestmanin ja heidän aveciensa avulla. Häävierailla oli kuulemma erittäin hauskaa, ja voin kertoa, että tämän tanssin jälkeen ei KENELLÄKÄÄN ollut minkäänlaista kynnystä siirtyä tanssilattialle! Tanssilattia pysyikin hienosti täytettynä aina yömyöhään saakka, jopa vielä sen jälkeen kuin noin 30 meistä oli jo lähtenyt yökerhoon jatkoille.

- Bändin valintaan kannattaa satsata!! Hyvä bändi ja heidän soittamansa musiikkivalikoima tekee tunnelmalle paljon. Meillä bändi soitti taustamusiikkia myös ruokailun ajan, mikä oli mukavaa ja tunnelmallista. Bändi soitti kohtalaisen nuorekasta musiikkia.

- Olimme palkanneet yllätysesiintyjäksi laulavan imitaattorituttavamme, joka piti kaksi puolen tunnin show'ta. Oli mielestäni erittäin onnistunut valinta perinteisten hääleikkien tilalle!! Sekä vierailla että meillä oli todella hauskaa Itse en juurikaan välitä mistään hääleikeistä, joissa valitettavan usein tunnelma on vaivaantunut ja kiusallinen. Ei toki kaikissa, mutta emme halunneet ottaa riskiä.

- Sulhanenkin oli keppostellut pääni menoksi. Hän oli minulta salassa toivonut ravintolan henkilökunnalta hääkakuksi Angry Birds- hääkakkua

- Oma kiitoksensa pitää antaa myös kaasolle ja bestmanille, jotka pitivät mahtavat ja hauskat puheet.

Näiden pienten tekijöiden summalla saatiin kasaan juhlat, jotka eivät mielestäni oikeastaan olisi voineet paremmin sujua. Toivottavasti tästä on edes jollekin apua pohdittaessa, miten saataisiin koottua hääjuhlaan rento ja leppoisa tunnelma.

Muokattu: February 17, 2012, käyttäjä: Sweetie^^

[kan_trinen]

Onpas hyödyllinen ketju. Näin suunnittelun alkumetreillä esiin tuli monia asioita, mitä ei ollut vielä tullut edes miettineeksi. Lisää näitä!