Kumpi yleisempää; isä saattaa vai sulhon kanssa yhdessä?

[Mikaste]

Meillä myös ehdottomasti yhdessä sulhasen kanssa talsitaan.

[ASM]

Isäni saattaa minut, enkä ollut itseasiassa koskaan kuullutkaan aikaisemmin, että morsian ja sulhanen kävelisivät yhdessä. Sen olen kyllä tiennyt, että joskus morsian kävelee yksin tai joku muu kuin isä (esim. veli) saattaa alttarille.

[Kaisa^]

Onkohan kukaan tehnyt niin, että sulhanen on se joka tulee käytävää pitkin äitinsä (tai isänsä, siskonsa, veljensä) saattamana ja morsian ilmaantuu sakastista sulhasta vastaan? Ois hienoa jos joku uskaltais rikkoa tällä tavalla sukupuolirooleja.

Muokattu: August 19, 2010, käyttäjä: Kaisa^

[<ansku>]

Isä saattaa, se on ollut selvää pienestä tytöstä asti Meidän häät ei tle olemaan kovinkaan perinteiset, mutta tämän asian haluan olevan näin!

[Annieb]

Tämä mulla on vielä mietinnässä. Olen ajatellut, että kun vihille menen, niin käveltäisiin sulhasen kanssa yhdessä. Mutta. Sulhanen nyt sitten olikin sitä mieltä, että "kyllähän sun isäs sut saattaa, etkö sä sit halua muka?!" Ei niin, ettenkö haluaisi isäni saattavan, en vain ole ajatellut sitä vaihtoehtoa. Ja kyllähän se varmasti mielellään saattaa, en vaan ole kysyny vielä ku en tiedä, mitä teen. No, aikaahan on vielä vuosi

[pantterililja]

Meillä ehdottomasti isä saattaa! Isä on niin läheinen mulle, että en voisi kuvitella toisin. Lisäksi haluan, että sulho näkee mut vasta kirkossa. Se on vielä päättämättä, tuleeko sulho vastaan puoleen väliin vai ei.

[vahvero]

Isä saattaa. Itse olisin ehkä halunnut mieluiten kävellä alttarille yhdessä mieheni kanssa, mutta tiedän tämän asian olevan isälleni äärimmäisen tärkeä, joten en halua sitä häneltä kieltää.

[Guest 16.11.2009]

Mä saatan kävellä yksin tai tulevan mieheni kanssa:)

[höpötin]

meillä on vihkiminen juhlapaikalla, joten mitään varsinaista kirkkokäytävää ei ole, mutta haluaisin silti isän saattavan mut papin eteen

[Ester30]

Olen mielestäni jo niin aikuinen nainen että olisi jotenkin vaivaannuttavaa että isä saattaisi. Varsinkin kun olen vielä raskaana. Nuorille "neitsyt" morsiamille isän saatto mielestäni sopii tai jos on muuten kovin isin tyttö.

Me kävelemme yhdessä sulhasen kanssa.

Muokattu: September 20, 2010, käyttäjä: Ester30

[Guest Plise]

Isäni ei saata koska ei olla väleissä, tosin jos hän tekesi ihmeparantumisen alkoholista niin voisin harkita asiaa. Enkä myöskään halua kävellä sulhon kanssa, koska haluamme kohdata toisemme vasta kun tulen kirkon ovista sisälle. Olen miettinyt, että kävelen yksin koska olen kohdannut monenlaisia vaikeuksia elämässä ja kasvanut paljon enne kuin kohtasin kumppanini ja haluan aloittaa ns. uuden elämän rakkaan kanssa niin tämä matka alttarille kuvastaisi sitä.. Olisi tuo yksin kävely kuinka jenkkimäistä niin se vain sopii minulle.

[Mokka]

"Avioliitto keskiajalla Pohjoismaissa

--

Kihlauksen jälkeen avioliiton solmimisessa voitiin edetä naittamistoimeen, eli juhlaan, jossa morsian luovutettiin sulhaselle. Lain mukaan kihlauksen ja luovutuksen välillä sai olla korkeintaan vuosi ja yksi päivä. Juhlista tuli ilmoittaa morsiamen vanhemmille tai lähisukulaisille kuusi viikkoa aikaisemmin. Luovutuspäivän jälkeen avioliittosopimusta ei voitu enää purkaa. "

Voisiko näitä pitkiä pätkiä lainatessa laittaa viitetiedot perään? Kuuluu "lainausetikettiin" useastakin syystä, ja ainakin täällä olisi eräs morsian jota kiinnostaisi aihe enemmänkin.

[Miiuska123]

En ole ns. "isin tyttö", mutta haluan silti, että isä vie minut Koen sen itselle tärkeäksi ja uskon, että isäkin sitä osasi arvostaa, koska kun kysyin että saattaisiko hän minut alttarille niin iskä alkoi itkeä, hellyyttävää

[Salsatar]

Meille luonteva ja oikealta tuntuva vaihtoehto on se, että isäni saattaa minut alttarille. Tämä on hänelle kunnia asia. Olen ainoa tyttö (tai siis nykyään kyllä nainen) perheessämme ja itsellenikin tämä on tärkeää. Sulhaselle tämä oli ikäänkuin itsestään selvä ajatus myös, joten näin meillä. Mielestäni tässäkin asiassa on tärkeää, että tehdää siten kun se sopii pariskunnalle ja tuntuu hyvältä ja oikealta molemmista.

[Hou]

Isä saattaa, ehdottomasti.

Haluan jakaa sen hetken isäni kanssa, kun astelen avioliittoon.

[Rau]

En muista oonko vastannut, mutta nyt kun asia tuli päätettyä lopullisesti harjoituksissa, niin vastaan.

Meillä ei saateta eikä kävellä yhdessä. Mie kävelen yksin ja sulhanen tulee vastaan. Kaikilla on tästä aina joku kauhu, että "ettekö voi kävellä yhdessä, ettei siuta jännittäis niin paljon", mutta kun ei miuta jännitä yhtään. Oon tottunut esiintyjä ja miulla on hyvä keskittymiskyky, joten kaikki sujuu varmasti hyvin. Ja näin saan säilyttää sen unelmani, että sulhanen on miuta vastassa ja näkee miut ensi kertaa hääpäivänä alttarilla.

[TikiTii]

Haluan ehdottomasti että isäni saattaa. Olen "isin tyttö" ja mulle se ois tärkeetä et isi saattaa..

[hhaidi.]

Haluaisin, että isä saattais, oon aina ollut isin tyttö. En kyllä oo vielä kysynyt, että suostuuko hän kyseiseen hommaan. Jos isä ei suostu, niin sitten kävelen yksin.

[MoonLight]

Isä ei saata, kun ei olla läheisiä enkä häntä ole edes pariin vuoteen nähnytkään.

Olen miettinyt, että joko kävelen sulhon kanssa alttarille tai sitten saattajana on meidän kaks poikaa

(häiden aikaan 6- ja 4-vuotiaat)

[etku]

Minä pidin itteen jo outona kun ei tunnu luonnolliselta että isä saattais vaikka niissä häissä joissa oon ollu on morsiamen saattanut isä. Mutta siis meillä astellaan yhdessä papin luo

[kesäprinsessa]

Isän haluan saattamaan. Sikälimikäli isän terveys antaa periks. Jos ei niin pyydän ukkia ja jos sekään ei onnistu niin kävelen yksin tai sitten sulhon kanssa.

[Sourpuss]

Minä kävelen yhdessä sulhon kanssa. Sulhon mielipide asiasta kun oli, että hän ei yksinään tönötä alttarilla ja pilke silmäkulmassa vihjaili, että minä en ehkä taluttamatta saavukaan alttarille asti. Minun lähipiirissä tuo yhdessä käveleminen on ollut yleisempää.

[Morsian789]

Kaikissa häissä, joissa olen ollut, on morsiamen isä saattanut morsiamen alttarille ja ymmärtääkseni tämä on melko yleinen käytäntö Suomessa. Siksi olenkin tuskaillut sitä, kuinka itse alttarille pääsen: Emme ole isäni kanssa erityisen läheisiä, vaikka pidämme säännöllisesti yhteyttä ja lisäksi sisäinen feministini vieroksuu ajatusta, jossa isä luovuttaa tyttärensä tulevalle sulhaselle kuin kauppatavaran. Toisaalta taas arvostan perinteitä, ja haluaisin nähdä sulhasen hääpäivänä ensimmäistä kertaa vasta alttarilla, joten yhdessä käveleminen ei myöskään tunnu luontevalta. Ratkaisuna siis erittäin todennäköisesti kävelen yksin ja sulhanen tulee vastaan, jolloin loppumatka kuljetaan yhdessä.

Tällainen yksin käveleminen ei minua jännitä tai pelota, ennemmin uskon nauttivani huomiosta, mutta lähinnä mietityttää, kuinka isän saattajana toimimiseen tottuneet vieraat suhtautuvat tähän. Äitini on jo antanut asialle siunauksensa, joten ehkäpä vaan lopetan murehtimisen ja toimimme sulhasen kanssa niin kuin meistä hyvältä tuntuu

Muokattu: March 21, 2011, käyttäjä: Juili

[Aikka]

Yhdessä hääohjelmassa oli mun mielestä kivasti, että kun morsian oli jo hieman kypsemmällä iällä, niin isä saattoi alkumatkan, ja sitten morsian käveli loppumatkan yksin. Kiva symboliikka, että isä on auttanut elämän alussa mutta jonkun aikaa olen ollut jo itsenäinenkin.

[Milla-]

Mä haluaisin, että mun isä saattais mut, vaikka ei olla mitenkään läheisiä. Saas nyt nähdä, suostuuko se..