Jump to content
Naimisiin.info

Papin valinta ja varaus


Jenni

Recommended Posts

Hyväksyn naispapit, mutta haluaisin silti miespapin vihkimään meidät. Se vaan tuntuu paremmalta ajatukselta. Lisäksi olis yks tietty pappi mielessä. Hän on kastanut mut ja ollut myös rippipappini, joten olis hienoa jos hänet saatais vihkimään meidät. Tietääkseni on jäänyt eläkkeelle, mutta aion kysyä voisiko hän tulla vihkimään :rolleyes:

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 669
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Tämä pitää täysin paikkansa. Puhuin todennäköisyyksistä ja yleisyyksistä. On toki olemassa hiljaa puhuvia miehiä ja hyvä-äänisiä naisia.

Nämä hiljaa puhuvat miehet ja hyvä-ääniset naiset tuskin ovat mitään tilastopoikkeamia. Mistä olet saanut käsityksen, että miehet puhuvat edes yleisesti ottaen voimakkaammalla äänellä kuin naiset? Uskoisin, että tässä on kyse vain mielikuvista, joissa kaikenlainen voimaton ja heikko liitetään naiseen, olivat faktat mitä tahansa. Myös voimaton ja heikko ääni olisi siis jotenkin yleisesti naisen ominaisuus, vaikka tosielämässä näin ei olekaan. Korkeat äänet kantavat useimmiten kauemmas kuin matalat. Ajatellaan vaikka koiraa: matala murina kohdistuu lähellä oleviin eikä kanna kauas. Korkeaääninen ajohaukku kuuluu todella kauas, samoin suden ulvonta. Muistan myös joskus lukeneeni tutkimukesta tai kokeesta, jossa laitettiin miesjoukko ja naisjoukko erikseen tuottamaan niin kovaa ääntä kuin mihin pystyivät ja kummankin joukon tuottamat desibelit mitattiin. Naisjoukosta lähti enemmän desibelejä.

Ja olen sitä mieltä, että on se kumma, kun miehen suosiminen on syrjintää ja naisen suosiminen tasa-arvoa!

Jos hyväksyt sen, että joku ennakkoluuloihinsa vedoten vaatii saada miehen vihkijäksi, sinun pitäisi hyväksyä myös se, että joku toinen haluaa nimenomaan naisen. Jos syrjintä/suosinta ylipäätään hyväksytään, pitäisi silloin saada syrjiä myös sitä perinteisesti etuoikeutettua osapuolta ja suosia sitä osapuolta, jota joku toinen vastaavasti syrjii. Lopputilanne on varmasti silloin tasa-arvoisempi ja näin ollen syrjityn ryhmän suosiminen voi kuin voikin toimia tasa-arvoistavana toimena. Jos eläisimme tyhjiössä, jossa ennakkoluuloja ei olisi eikä teologisia epäselvyyksiä, silloin olisin tietenkin kanssasi samaa mieltä tästä, että miehen syrjiminen olisi yhtä väärin kuin naisenkin (tai vastaavasti suosiminen).

Eri asia tietysti on, jos halutaan joku tietty pappi, koska tämä on ennestään tuttu, riippumatta sukupuolesta. Niitä tapauksia varmaan on suurin osa ollut tässäkin ketjussa.

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Vihkipapiksemme tulee rippipappini, joka on nainen. Valintaan on muutamakin syy - a. on tuttu b. todella mukava c. seurakunnan ainoa pappi (loma-aikoina on naapurikunnan pappi -todellatodellatodella kuiva miespappi)

Sukupuolella ei ole väliä, kunhan on tuttu ja mukava (ja pappi) :) kyseisen papin kanssa olen ollut tekemisissä paljon kotikunnassa vielä asuessani :)

Ihme vääntöä tälläsestäki, toiset haluaa miespapin, toiset naispapin ja joillekkin ei ole väliä - tarvitseeko sitä sen enempiä perustella?

Muokattu: , käyttäjä: Juustoenkeli
Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...
Olisi muuten ehkä aika unohtaa ennakkoluulot vanhan virkakäsityksen kannattajista ihmisinä, eivät he välttämättä ole kirkollisiin toimituksiin liittyvissä toiveissaan sen takaperoisempia kuin muutkaan. Tunnen monia ihania fundamentalisteja, vaikka nykyisin hyväksynkin naispapit.

Vaikka fundamentalistit olisivat kuinka ihania ihmisiä, minä en haluaisi mihinkään omaan kirkolliseen toimitukseeni ihmistä, joka "ihanuudestaan" huolimatta syrjii. Sillä sukupuolen mukaan syrjiminen on ihkaoikeaa syrjintää eikä yhtään mitään muuta. Ja aivan sama mitä raamattu asiasta sanoo (vaikka itsekin uskon jumalaan)! Sillä minä en noudata yhtä ainutta uskonoppia, joka kehottaa syrjintään millään tavalla. Samaa mieltä olen kaikkien uskontojen suhteen. Uskon esimerkiksi, että voit olla hyvä ja ihka-aito muslimi, vaikka et peittäisi päätäsi huivilla. Mihinkään miehen tehtävät -naisen tehtävät -jakoon, joka vedetään raamatusta, en yksinkertaisetsi lähde mukaan.

Voisin erityisesti pyytää naispapin lähinnä tehdäkseni kantani selkeäksi, mutta muuten minulle on yksi lysti kumpaa sukupuolta pappini on -kunhan ei ole fundamentalisti tietoni mukaan. Kirkollisen toimituksen juhlallisuuteen ei kyllä millään tavalla vaikuta papin sukupuoli! Väittääkö joku näin muka ihan tosissaan?

Link to comment
Share on other sites

Minä hyväksyn naispappeuden. Ja olen itsekin nainen. Monella on kuitenkin hirveästi ennakkoluuloja kirkkomme konservatiivilaitaa kohtaan, ja halusin lisätä ymmärtämystä, varsinkin papiston keskudessa.

Ja olen sitä mieltä, että on se kumma, kun miehen suosiminen on syrjintää ja naisen suosiminen tasa-arvoa!

Hyvä on, minä YMMÄRRÄN, että joku on ajatusmaailmaltaan rajoittunut. Silti en hyväksy heidän kantaansa naispappeudesta eikä mikään raamatun julistaminen saa minua muuttamaan mieltäni siitä, että ihmisiä on maailmassa vain yhdenlaisia ja heillä kaikilla on samat oikeudet ja velvollisuudet. Sukupuolella ei ole yhtään mitään merkitystä ihmisyydelle. Jos tiedän jonkun olevan esimerkiksi rasisti, YMMÄRRÄN myös sen, mutta en koskaan hyväksy sitäkään, että ihonvärin tai taustan perusteella syrjitään. En esimerkiksi voi olla ystävä rasistin kanssa, vaikken myöskään käyttäytyisi epäkunnioittavasti häntä kohtaan. Joten siis minulta jäisi myös varmaankin näkemättä rasistin ihanuus syvemmällä tasolla -ja samoin varmasti fundamentalistipappienkin kohdalla-, mutten silti koskaan olisi epäkunnioittava tai halventava heidän arvoaan, työtään ja ihmisyyttään kohtaan.

Ero on siinä, että minä haluaisin, että niillä syrjittävilläkin olisi samat oikeudet ja sama kunnioitus kuin muillakin -samat kuin myös syrjijillä itsellään. Syrjivä haluaa rajoittaa muiden arvoa ja oikeuksia, minä antaa heille ne oikeudet ja arvostuksen mikä heille ihmisyyden nimissä kuuluukin. Tässä on suuri ero.

Eli ei, syrjintää EI TARVITSE HYVÄKSYÄ vain siksi, että se on jonkun toisen mielipide. Syrjintä nimittäin johtaa, tai sen tarkoitus ideaalitilanteessa olisi johtaa, jonkinlaiseen käytösmalliin, jossa ihmisiltä tai ihmisryhmältä viedään etuja, joita muilla on, tai heille ei anneta samaa kunnioitusta kuin muille. Sukupuoli varsinkin on syrjimisperusteena todella raskas, sillä tätä syrjintää tapahtuu niin suuressa mittakaavassa ympäri maailmaa ja yhteiskuntaamme.

Naispapin haluaminen ei missään tapauksessa ole syrjintää, jos (kuten yleensä on!) sillä halutaan lähinnä tarjota tukensa naispappeudelle tai tuoda oma kantansa esille. Sillä he ovat yhä se syrjitty osapuoli! Miespapit eivät ole, vaikka kuinka yrittäisit asian niin esittää.

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Meillä oli harjoitukset eilen, 20.10 ja vihkiminen on lauantaina 25.10.

Ensin käytiin kuviot läpi, jonka jälkeen hän kyseli meistä, meidän historiastamme ja yhteisistä intresseistä. Näistä kertoi sitten rakentavansa sen puhe-osuutensa.

Muokattu: , käyttäjä: Wanna
Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Me tapasimme papin 4 päivää ennen, pappi oli lomalla emmekä itsekään päässeet aikaisemmin. Ehti kirjoittaa puheen ym. tuossa ajassa, viimeiseen päivään ei siis halunnut jättää. Kirkko-ohjelmia ei tarvinnut, mielestäni ne ovatkin ihan turhia. Virsikirjat oli varattuna penkkien päissä vieraille.

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Kaasoni oli ollut mukana häissä, joissa hääpari oli kirjoittanut "kirjeen" annettavaksi papille. Kirjeeseen kumpikin laittoi ajatuksiaan rakkaudesta, tulevasta puolisosta, suhteesta yms. Toinen osapuoli ei tiennyt mitä toinen kirjoitti. Näin pappi sai käytettäväkseen henkilökohtaista materiaalia, mitä hän halutessaan saa käyttää tai olla käyttämättä! Musta kaunis ajatus ja aiommekin hyödyntää tätä itsekin. Vaikka sulholla ei kovasti kirjoittajan haluja olekaan, piti hänkin ajatusta hienona. Asiathan voi sanoa myös vähän vähemmin sanoin, - lyhyestä virsi kaunis!

Link to comment
Share on other sites

^Me tavattiin kahta päivää aiemmin. Pappi oli toki tuttu, mutta ei se vieraankaan kanssa aiemmin olisi onnistunut. Pidettiin vihkimisharjoitus ja sitten keskustelu, ja hyvin ehti pappi puheensa kirjoittaa tässäkin ajassa :)

Link to comment
Share on other sites

Me tavattiin pappi edellisenä sunnuntaina, kun vihkiminen oli sitten lauantaina. Ihan rento tilanne, en muista kauanko siihen aikaa meni. Käytiin läpi vihkikaava, pappi kysyi, mitkä tekstit haluamme, vähän harjoiteltiinkin siinä. Lopussa sitten kerroimme vähän, miten juttumme alkoi ja eteni, ihan omasanaisesti ja täysin juttelun muodossa. Kivasti hän osasi käyttää näitä kertomiamme juttuja sitten vihkipuheessaan.

Tokihan nämä tapaamiset aina vaihtelevat, riippuen papista ja itse hääparista, mutta eipä sitä tilannetta jännittää tarvitse (tosin, kaikkeahan sitä jännittää tuossa häiden alla :girl_haha: )

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Tulimme juuri vihkikirkosta pappia tapaamasta, ja häihin siis aikaa 10vrk.

Pappi on miehelle ennestään tuttu, ja ihan kivasti meni tapaaminen. Itseäni kyllä jännitti ihan tosi paljon... :girl_haha: Meillä mukana oli myös toinen kaasoistamme sen aikaa kun käytiin läpi vihkiminen ja mitä kaason täytyy huomioida ja missä seistä jne. Sen jälkeen "treenasimme" vielä polvistumista ja kääntyilemistä seurakuntaan päin jne. Ja pidimme pienen juttutuokion papin kanssa. Pappi kyseli missä ollaan tavattu ja milloin, yhteisiä elämänarvoja ja tulevaisuuden näkymiä, ja onko jotain erityistilanteita mitä on jäänyt mieleemme yhteiseltä taipaleelta.

Nyt sitten vain odottamaan ja jännittämään varsinaista H-hetkeä. Ja kyllä jännittääkin niin P*rusti!! :girl_impossible:

Link to comment
Share on other sites

Guest Undercover

Tällä kertaa on kirjoitettava vieraana, koska en tahdo tuttujen yksityisasioita edes pienellä mahdollisuudella vuotaa kenellekään.

Meillä oli pappi pitkään mietinnässä. Molemmat tuntee vanhempiensa kautta useita, joten tutuista oli valinnan varaa. Yksi vaihtoehto oli nainen, minulle lapsena hyvinkin tuttu. Naispappi siis, ja myös lesbo. En tiedä, kuinka julkisesti, ja siksi tässä petenimellä kirjoitankin. Meillä kummallekaan ei todellakaan ole ongelma naispappi eikä seksuaalinen suuntautuminen sen enempää. Mies oli peräti sitä mieltä, että otetaan vaikka protestina kaikkia tönkköjä vanhoillisia näkemyksiä kohtaan. Mietittiin asiaa jonkin aikaa, mutta minä puhalsin sitten pelin poikki. Syitä oli kaksi. Ensinnäkin en haunnutkaan ketään tuttua pappia, koska vetäisin luultavasti paniikit siitä, mitä sellainen ajattelee miehestäni ja meidän yhteensopivuudestamme. Ja toinen syy oli sitten se lesbous. Ei siksi, että se minua häiritsisi, vaan siksi, ettei pappia kuulu valita "protestina" yhtään mitään kohtaan. Ei se olisi yhtään sen reilumpaa ko. pappia kohtaan kuin se, että hylkää vaihtoehdon siksi, ettei hyväksy naispappeutta.

Päädyimme sitten perhetuttuun, joka ei kuitenkaan ole minulle tuttu, ainoastaan vanhemmilleni ja jonkin verran sisarelleni. Tuntuu ainakin tässä vaiheessa hyvältä ratkaisulta. Naispappi oli siis ilman muuta ihan vastaava vaihtoehto kuin mies, mutta mies sieltä sitten tuli ihan muista kuin sukupuolisyistä valittua.

Link to comment
Share on other sites

Ja jatkan...

Uskomatonta. Sovittiin alun perin alustavasti keskiviikosta papin, kaason ja kolmen bestamnin kanssa. Nyt sain tietää, että papille kävisi paremmin ja isänikin pääsisi tänään iltapäivällä. Soittelin läpi kaason ja bestmanit - ja kaikki pääsevät. Eli ainoa, joka puuttuu paikalta, on neljäs bestman, joka on Kosovossa rauhanturvaajana :D

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...

×
×
  • Create New...