Guest Chardonnay Kirjoitettu January 2, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 2, 2008 Halkesin onnesta ja olin helpottunut. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Naava Kirjoitettu January 2, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 2, 2008 Vastaukset vain katsoin, sillä minua ei kosittu, vaan minä kosin. Sillä hetkellä kyllä jännitti tai hermostutti, vaikka tiesinkin saavani myöntävän vastauksen. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest Kirjoitettu January 2, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 2, 2008 Voisi kai sitä sanoa että halkesin onnesta kun itkuunkin pillahdin Ihan samalla tavalla Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
essi Kirjoitettu January 2, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 2, 2008 Tulin iloiseksi Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest Buffy Kirjoitettu January 2, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 2, 2008 Ensimmäinen tunne oli yllätys ja heti perään järjetön ilon tunne siitä, että toinen haluaa viettää loppuelämänsä mun kans. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Fabiana Kirjoitettu January 2, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 2, 2008 Yllätys, kauhistus, suunnaton onnellisuus ja kommentti "oonhan tätä jo odotettukin". Mieheni kosi illallisen jälkeen, minusta tuntui että ruoat kirjaimellisesti meni mahassa ympäri....ja sormus oli ja on edelleen ihan täydellinen. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Beatrix Kirjoitettu January 3, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 3, 2008 Yltiöpäisen onnellinen ja toisaalta häkeltynyt siitä, että mitähän se kihlaus nyt oikein tarkoittaa...Parissa viikossa kaikki ihanuus ei ole vielä selvinnyt entiselle ikisinkulle. Edes sormusta ei ole löytynyt (sanokaa nyt ettei kaksi viikkoa ole pitkä "sen oikean" etsimisaika). Mutta sen voin sanoa, että ihanaa on ja suosittelen kaikille Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Karpo Kirjoitettu January 3, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 3, 2008 Kun mä kosin jännitti, mutta toisaalta olin helpottunut Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Belle-Epoque Kirjoitettu January 3, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 3, 2008 Meillä kosinta tuli täytenä yllätyksenä. Mies joutui jopa toistamaan kosinnan uudelleen ennen kuin hämmentynyt mieleni sisäisti että minua todella on juuri kosittu. Päällimmäisin tunne siis lienee ollut täydellinen yllättyminen, siinä sivussa yletön onnellisuus ja pökertynyt olo. Ehkä siihen vähän liittyi epävarmuuttakin sitoutumisesta. <3 Nyt olen ollut vaimo n. kuukauden ajan ja päivä päivältä tuntuu paremmalta! On ihanaa olla täydellisen sitoutunut toiseen. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
kontrabasisti Kirjoitettu January 3, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 3, 2008 Sitoutumisesta oltiin kyllä puhuttu, mutta ei mitenkään hirveän vakavasti. sain silloin semmoisen kuvan, että ei vielä pitkään aikaan. Niinpä yllätys oli täydellinen kun oltiin kahdestaan kynttilänvalossa mökillä sulhasen 20-vuotis syntymäpäivänä ja rakas esitti kysymyksen. Taisi mennä vielä niin, että haluan olla kanssasi loppuelämäni, mennäänkö kihloihin. Aika romanttista vaikka vaimosta ei puhuttu mitään. Aloinkin sitten itkeä kun olen tämmöinen herkkis. Oli kyllä elämäni kaunein hetki! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Rosse Kirjoitettu January 3, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 3, 2008 Olin ihan ku halolla päähän lyöty Ensimmäinen ajatus oli, että nyt tuo pelleilee ja vain harjoittelee. Mutta sitten kun sormusrasian kaivoi taskustaan olin ihan sanaton... Onneksi sen myöntävän vastauksen osasin kuitenkin sanoa. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
siristiina Kirjoitettu January 4, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 4, 2008 Vastasin, että tulin iloiseksi, koska kosinta ei ollut mikään täysi yllätys Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Tytsyli Kirjoitettu January 4, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 4, 2008 Mä vastasin että "tulin iloiseksi". Tosi asiassa ensin en ottanut herraa ihan tosissaan, koska se oli kuluneen vuoden ajan muutaman kerran kysynyt jotain aiheeseen liittyen (että mitä mieltä olisit, jos mentäis kihloihin ja mä siihen toiveikkaana, että ootko tosissas? ja se, että en... ehkä sit joskus) Joten mun ensimmäinen ajatus oli ilahtuminen ja epäusko samaan aikaan. En uskaltanut näyttää ilahtumistani, kun jos se taas jymäyttää... Joten kun näin sormukset, en meinannut vieläkään uskoa. Ilahduin silti kovin ja melkein halkesin onnesta mutta silti jälkeenpäin harmittaa se, että olin kuitenkiin niin epäuskoinen, että en uskaltanut kunnolla ruveta kiljumaan onnesta... No, onnellinen olin silti ja aivan ihanaa oli nähdä sormus kiiltelemässä vasemmassa nimettömässäni Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest elokuu08 Kirjoitettu January 15, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 15, 2008 Halkesin onnesta Tosin tiesin kyllä että kosinta oli tulossa jossain vaiheessa kevättä / kesää, mutta kyllä se silti oli ihan uskomaton tilanne.Taisi tulla itku Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest pfg Kirjoitettu January 15, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 15, 2008 Vastasin, että tulin iloiseksi. Ihan eka tunne oli hämmästys, olin nimittäin vielä nukkumassa kun kosinta esitettiin. Piti pyytää toistamaan, kun en ollut ihan varma kuulinko oikein eipä enää väsyttänyt ja pomppasin ylös melkosen hilpeenä Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
mansikka06 Kirjoitettu January 15, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu January 15, 2008 Tunsin helpotusta.Olin jo pitkään odottanut kihlautumista, meinasin jo itse mennä kosimaan miestäni uudestaan.Vauvan syntyminen vain lähestyi ja lähestyi ja tuntui ettei mies ollut moinaskaan asiasta Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest Tytsi89 Kirjoitettu February 17, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu February 17, 2008 Halkesin onnesta. Se tuli niin yllätyksellä kun oltiin kultani kans sen systerin parvekkeella tupakille ja sit se yht äkkiä polvistui ja kosi. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
pisti Kirjoitettu February 18, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu February 18, 2008 Olin ihan kauhuissani, niin puun takaa kosinta tuli. Mitään ei oltu aiemmin puhuttu ja mielessä vaan pyöri ajatukset siitä, mihin lupaudun jos myöntävästi vastaan. Vähän aikaa juteltiin asiasta ja sen jälkeen uskalsin onnellisena vastata kyllä, kun kosinta ei miehellekään tarkoittanut sitä, että heti naimisiin ja lapset alulle . Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Anna-Caro Kirjoitettu February 19, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu February 19, 2008 Halkesin onnesta, vaikka olinkin arvannu kosinnan tulevan Oih.. Vieläkin muistelen sitä onnellisena. Sulho oli nähny niin paljon vaivaa, kun olin ollu leikkauksessa eikä se voinukaa viedä mua ulos, niinku se oli ajatellu (ois halunnu viedä mut veneilee ). Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
UusioMorsian Kirjoitettu February 19, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu February 19, 2008 Minulla kyseessä oli kyllä ihan muu tunne.. Oltiin tavattu pari viikkoa aiemmin, päättömän rakastuneita oltiin, kun sulkki ekan kerran paukasi että no milloinkas sitä kihloja ostellaan. Tunne oli lähinnä epäuskoinen, että äläs nyt naurata. Mut toinenhan oli ihan tosissaan.. No sitä sitten siirrettiin naureskelemalla kuitenkin sitä aihetta, kunnes muutaman viikon päästä sama kysymys esitettiin taas. Siinä kohtaa alkoi minustakin jo tuntua että no jaah, aika ihanaahan tämä kyllä on. Sormukset ostettiin kuitenkin jännityksen ja jopa hetkittäin kauhunkin sekaisin tuntein, ajattelin oikeasti ettei tässä ole mitään järkeä mennä naimisiin näin pian. Kihlausta seurasikin meillä vaikea jakso, muutettiin yhteen ja oli tosi möykkyistä muutaman kuukauden ajan. Uusperheen arki kun ei ole sitä siloisinta muutenkaan yleensä. Arvelutti ja epäilytti ja ahdisti. Minulla on jo yksi epäonnistunut avioliitto takana, joten sekään ei ollut omiaan lisäämään varmuuden tunnetta. Elämä on kuitenkin tasoittunut siitä ja onni kihlauksesta ja tulevasta avioliitosta kasvanut. En vieläkään tiedä uskonko todella elämänpituiseen rakkauteen, mutta meidän rakkaus on kuitenkin niin isoa että jos tämä ei kestä, niin eipähän sitten kestä mikään. Helppoa ei ole aina ja joka päivä, ei ollenkaan, mutta meillä on sellainen yhteenkuuluvaisuuden tunne ja vetovoima ja rakkaus ja tahto, että hyvänen aika. Minä uskon että saamme tämän toimimaan, eikä sitä oikein muuta voi. Häät tekevät minusta nykyisin niin huumaavan onnellisen, että on vaikea uskoa minkälaisia ajatuksia olen välillä käynyt läpi. Huhhuh, itkettää! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
sevmek Kirjoitettu February 19, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu February 19, 2008 Toki olin todella onnellinen,tosin kosinta tuli kihlauksen jälkeen,kun ehdimme olla vain 24 päivää yhdessä ennen kihlautumista Nyt on vuosia jo reilu neljä yhdessä ja kaksi lasta Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
PossuJossu Kirjoitettu February 20, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu February 20, 2008 Minä taisin olla eniten ihmeissäni, vaikkakin onnellinen. Suhdetta takana silloin jotain 5 vuotta ja mies oli ollut aika salaperäinen kaikkien parisuhdejuttujen kanssa... Aavistelin jotain, mutta tuli ihan puun takaa silti! Nyt vuosi aviossa. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Marsku Kirjoitettu February 20, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu February 20, 2008 Vastasin, että tunsin helpotusta. Johan sitä hitto sentään oli odotettu! Kahdeksan vuotta yhteiseloa oli tuona päivänä täynnä, kun ukko polvistui. Tilanne tosin tuli minulle myös täytenä yllätyksenä, en todellakaan osannut sitä odottaa. Olin jo jollakin tasolla saanut itseni sopeutumaan ajatukseen, että ehkä se ei koskaan tapahdukaan (mielessäni olin asettanut 10 vuotta ehdottomaksi rajaksi, jonka jälkeen on turha enää kosiskella).Nyt kuitenkin onnellisesti kihloissa ja häätkin kieltämättä jollakin tavalla mielessä. Täytyy myöntää, että myös olen suutani soittanut sulkille viivyttelystä. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
muksis- Kirjoitettu February 24, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu February 24, 2008 Tulin iloiseksi. vaikka mies ei kylläkään kosinut vaan yhdessä sovittiin kihlauksesta Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
rouvaksi08 Kirjoitettu February 24, 2008 Raportoi Share Kirjoitettu February 24, 2008 Halkesin onnesta:Itkin ja tärisin!!! Kaikkien vuosien ja eletyn elämäni (johon niin monta miljoonaa pettymystä ja surua on tullut omalle kohdalle) jälkeen kohtasin tämän ihanan mieheni joka minua rakastaa ja jota minä rakastan – ja uusi elämäni, MEIDÄN elämämme, voi alkaa!!! :-X – Eihän siinä nyt voi olla pakahtumatta, kun mies polvistuu...oijoih, ihan tulee kyyneleet taas silmiin. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.