Uusiin vaihdetut sormukset: kuvia ja keskustelua

[Feisty]

Kiitos tosi paljon vastauksista Gemma ja Jemma

Nyt alan jo tottua tähän sormukseen ja jopa pitää siitä oikein paljon. Ehkä kyse oli vain hermoilusta ja jännityksestä, kun kosinta tuli puun takaa eikä käytykään yhdessä valitsemassa sormuksia... Nyt olen huomannut, kuinka kauniisti tuo timanttirivi kimaltaa himmeässä iltavalaistuksessa. Lisäksi tajusin, että sormuksen sivureunaan saattaa voida saada haluamani sanat kaiverrukseksi!

Gemma, tuo stacked rings -juttu kuulostaa just mun omalta. Kiitos vinkistä, googlailenpa hieman!

Jemma, en osaa sanoa yhtään kokoani, koska mies oli sen valinnut. Mikäli on niin, ettei siellä ole pienempiä niin eipä harmittaisi vaihtaa toisenlaiseen. Mutta nyt on myös niin, että pidän tästäkin eli molempi parempi! Kiitos myös ehdotuksista, alanpa katsella tuollaisia yhdistelmiä.

terv. ei-enää niin häiriintynyt morsian

[Feisty]

Palaanpa ketjuun päivittämään opettavaisen tarinani.

Kuten yo. viesteistä näkyy, en aluksi tykännyt laisinkaan kihlastani. Nyt puolisen vuotta myöhemmin on toinen ääni kellossa. Sormus on jo kuin osa minua ja olen keksinyt vihkinkin sen rinnalle. Häitä siirrettiin vuodella eteenpäin mun toiveestani (sitoutumiskammoinenko?), ja nyt jo odotan iloisia ja hauskoja hääjuhliamme innolla!

Vihdoinkin pääsin sulhon kanssa samaan aikatauluun ja kaikki tuntuu oikealta! Eli ei kannata saada hepulia aluksi vaan sulatella rauhassa sormusta niin ehkä se muuttuukin mieluiseksi. Nyt jälkeenpäin tuntuu että olisi ollut ihan hätiköintiä vaihtaa sormus toiseen. Tää on just nätti ja hyvä mulle!

[helmivaimo]

Mitä tehdä kun sormukset eivät enää miellytä?

Naimisissa ollaan oltu puoli vuotta ja olen vakuuttunut, että sormukseni eivät ole ne oikeat.

Uusin molemmat sormukset ja siinä järjestyksessä, että ensin löytyi vihki. Timanttileikattu, melko leveä flakkasormus. Sen kaveriksi olikin vaikea löytää mitään. Päädyin ehkä hieman miehen painostuksesta pikaisesti kapeaan rivitimanttisormukseen. Se oli edullinen, eikä sormusbudjetti ollut kovin suuri.

Aika pian häiden jälkeen sormukset alkoivat tuntua tympeiltä. Rungot eivät ole sormuksissa samanlaiset, joka aiheuttaa sen, että niiden väliin jää ruma rako. Lisäksi omaan silmään pistää oikeiden timanttien ja ja timanttileikkauksen räikeä ero...

Tämä oikeasti ahdistaa, enkä tiedä miten sanoa tätä miehelleni.

Miehelle teetettiin omien mieltymyksen mukainen sormus vanhoista kihloista sulattamalla ja hieno siitä tulikin. Minäkin haluasin jotain yksinkertaisen tyylikästä.

Ehkä sitten vaikka 5-vuotishääpäivänä.

[Marlene]

Kerro asia miehellesi samalla lailla kuin nytkin kerroit. Niitä sormuksia kumminkin pidetään kädessä elämän läpi, joten täytyyhän sen olla sellainen jonka tuntee omakseen.

[-Julianna-]

Jos sormukset eivät sovi yhteen, mikset pitäisi vain toista?

[Guest PS]

Mikset vaihda kihlaa/vihkiä toiseen sormeen? Aikani etsittyäni sopivaa vihkiä kihlan viereen totesin ettei sopivaa, mieluisaa paria vain löydy. Vihkini teetetään nyt mieltymyksieni mukaan ja The Päivän koittaessa siirtyy kihlani oikeaan nimettömään.

[Guest Vieras_häähullu_*]

Mulla on menossa 2. kihlasormus ja vihkikin vaihtuu joskus uuteen vielä.Ja itse ostan ja valitsen koruni, myös sormukseni. Tv:10v naimisissa ollut.

[Berenike]

Mikset vaihda kihlaa/vihkiä toiseen sormeen? Aikani etsittyäni sopivaa vihkiä kihlan viereen totesin ettei sopivaa, mieluisaa paria vain löydy. Vihkini teetetään nyt mieltymyksieni mukaan ja The Päivän koittaessa siirtyy kihlani oikeaan nimettömään.

Minustakin hyvä idea. Jos kuitenkin molemmista sormuksista pidät, niin käytä niitä mutta eri sormissa/käsissä. Sormusten kokoahan voi muuttaa, eli jos esim. oikea nimetön on vasenta paksumpi niin suurennuta sormusta hiukan. Jos taas et oikeasti pidä pikaisesti ostetusta rivitimanttisormuksesta, katsele rauhassa uutta ja ostakaa vaikka puoliksi se ensimmäisenä hääpäivänä (minusta olisi reilua ettei sulhanen yksin joudu kustantamaan jos on sen ensimmäisen vihkin kumminkin ostanut. Tai miten kenenkin rahavarat nyt antavat myöten!) Tuskin sulho siitä loukkaantuu. Kunhan et joka hääpäivän alla ala valittaa samaa asiaa...

[julia_häätelokuussa]

Palaanpa ketjuun päivittämään opettavaisen tarinani.

Kuten yo. viesteistä näkyy, en aluksi tykännyt laisinkaan kihlastani. Nyt puolisen vuotta myöhemmin on toinen ääni kellossa. Sormus on jo kuin osa minua ja olen keksinyt vihkinkin sen rinnalle. Häitä siirrettiin vuodella eteenpäin mun toiveestani (sitoutumiskammoinenko?), ja nyt jo odotan iloisia ja hauskoja hääjuhliamme innolla!

Vihdoinkin pääsin sulhon kanssa samaan aikatauluun ja kaikki tuntuu oikealta! Eli ei kannata saada hepulia aluksi vaan sulatella rauhassa sormusta niin ehkä se muuttuukin mieluiseksi. Nyt jälkeenpäin tuntuu että olisi ollut ihan hätiköintiä vaihtaa sormus toiseen. Tää on just nätti ja hyvä mulle!

Oli fiksua siirtää häitä koska hätiköiden ei hyvää tule. Meillä oli puoli vuotta aikaa ja rajallinen budjetti kun helmikuussa päätettiin että halutaan elokuu häät eikä tajuttu miksi se olisi pitänyt siirtää seuraavaan vuoteen (nyt tiedän)

Tuon sormuksen kanssa jos saa ehdottaa; vihki samaa materiaalia ja kokoa mutta keskelle isompi timantti ja sivuille pienempiä mutta samall hionnalla jotta sopii yhteen.

esim tällä sormuksella

Muokattu: December 2, 2009, käyttäjä: julia_häätelokuussa

[julia_häätelokuussa]

Haluaisin vaihtaa vihkini leveämpään koska se ei oikein sovi kauniin kihlani kanssa joka on 4mm leveä valkokultainen ja jolla on tunnearvoa 9 v. kihlojen jälkeen. Pidin vihkistäni alunperin mutta se on vaan niin pienen näköinen nyt kihlan rinnall kun se on 3 mm. haluaisin samanlaisen mutta millin leveämmän.

vihkistä kuva:

Myös kateus iski kun kolmella muulla kaverilla on isommat ja kimaltelevammat yhdistelmät kuin mulla...

Haluaisin myös upottaa kihlasormukseen yhden samanlaisen timantin kuin vihkissä......

[juillet]

Tässä vielä kuva sormuksestani. Kynsissä käänteinen ranskalainen manikyyri, jos joku ihmettelee mustia kynnenpäitä:

En tiedä oletko ehtinyt hankkia jo vihkisormuksen, mut musta tää Beat of Loven tyyppinen malli vois sopia kihlasi rinnalle hyvin

[AVV]

Varmaan kuuluu tahan ketjuun, mutta vaihdoin vain vihkini timantin (runko siis sama).

Ensimmainen kuva on alkuperainen vihki:

Tassa uusi vihki seka alkuperaisesta timantista tehty pendant:

(muoks. kuvat pois)

Muokattu: January 3, 2010, käyttäjä: AVV

[Marlene]

^ Erittäin kaunis tuli uudistuksesta!

[Maddie-]

^^ Oikein kaunis uudistus. Saako tiedustella uuden kiven kokoa?

[AVV]

Kiitos Marlene ja Maddie.

Ja uusi timantti on 1.60ct, F, VS2.

[Guest väärävalinta]

Menimme avopuolisoni kanssa kihloihin tässä muutama vuosi sitten yhteisellä päätöksellä, merkkinä yhdessä olemisesta, mutta häitä alamme suunnittelemaan vasta myöhemmin kun sen aika on.. Valitsimme silloin kultaiset tavalliset kihlasormukset, jotenkin sellaisella ajatuksella että ne ovat perinteiset ja silloin ajatus tuntui tosi hyvältä.. Nyt kuitenkin aloimme yhdessä miettimään että olisi kuitenkin pitänyt valita hopeiset tai valkokultaiset sormukset, sillä nämä eivät ole oikeasti yhtään meidän tyylisemme ja muutoinkin valitsemme ja haluamme käyttää yleensä hopeisia koruja.. Jännä juttu, miten sitä ihminen huomaa toimineensa "väärin" ja alkaa jälkeenpäin miettimään tällaista asiaa Kuitenkin vanhojen sormusten "hylkääminen" yöpöydän laatikkoon noin vain ei tunnu järkevältä vaihtoehdolta, vaan haluaisimme keksiä tälle jonkinlaisen "tarkoituksen".. Onko kellään ideoita tai kokemuksia vastaavanlaisista tuntemuksista?

[Guest Egenc]

Vinkkinä voisin ehdottaa että tekisitte kihlasormuksistanne trinityring-sormuksen ja säästäisitte esim. lapsillenne/suvussa. Siis niin että sormuksista tulisi tämän näköinen:

[Guest viivi61]

Joku kysyi aiemmin, että miksi vaihtaa sormus ja eikö sillä ole tunnearvoa.

Itse olen vaihtanut sormukset jo aikoja sitten. Siihen aikaan kun menimme naimisiin, ei ollut tapana ottaa lainoja häitä varten. Opintotukirahoilla ostimme halvimmat sormukset, mitkä saimme. Sormukset olivat todella ohuet ja vääntyivät ja menivät linkkuun.

Niillä sormuksilla ei todellakaan ollut mitään tunnearvoa. En osaa ajatella, että ne olisivat jotenkin joku taikakoru, mikä pitäisi liittomme kasassa. Kyllä ne ovat olleet ihan muut asiat, mitkä ovat sitä lähentäneet.

Tulin hakemaan palstalta vinkkejä hääpäivän viettoa varten ja löysin tämän ketjun. Olen ollut ilman sormuksia jo kymmenkunta vuotta, koska alkuperäiset ovat niin vinot ja vääntyneet. Nyt on tarkoitus ostaa uudet sormukset kun olen sellaisessa työpaikassa, että pystyn sormuksia pitämään työaikana.

Jos rakastaa toista niin on turhaa siirtää häitä tai ottaa lainaa siksi, että saisi kestävät ja kauniit sormukset. Sormukset on pitkässä liitossa aika pieni juttu oikeastaan.

[Guest Elli]

Omasta sileästä 5mm leveästä kihlastani on tarkoitus tehdä kaksi kapea puoliallianssisormusta vihkini ympärille. Vihki on 4,5mm leveä solitaire 0,5ct timantilla. Sormukset ovat rodinoimatonta valkokultaa, mikä muuten on materiaalina tosi hyvä. Väri on kaunis eikä tarvitse rodinoida säännöllisesti.

[Guest Vieras]

Meillä ollaan vaihtamassa sormuksia, tai oikeammin luopumassa kihloista kun vihkit tulevat tilalle. Pari vuotta sitten kihloihin mennessämme valitsimme kyllä tavallaan mieleiset sormukset, mutta valintaperuste nousi suurelta osin taloudellisista paineista kun olimme lapsiperheellisiä, velkaisia ja kumpikin ilman töitä. En kuitenkaan missään nimessä halunnut siirtää kihlautumista johonkin hamaan tulevaisuuteen vain siksi ettei sormuksiin oikein ollut rahaa. Eihän kihlautuminen sinällään ole sormusten olemassaolosta kiinni, mutta sormukset ovat kuitenkin asian ainoa näkyvä merkki ja siksi tuntuivat tärkeiltä saada.

Olemme olleet ihan onnellisia leveine hopeisine sormuksinemme. Kuitenkin hopea on jokapäiväisessä käytössä jonkin verran kärsinyt ja sormuksen leveys aiheuttaa sen, että sormuksen alle kertyy kosteutta käsiä pestessä jne. Niinpä nyt sitten kun elämäntilanne on muuttunut ja on vakitöitä, niin päätettiin ostaa vihkisormukset kihlojen tilalle eikä rinnalle. Monen tonnin ostoksiin ei edelleenkään ole varaa, mutta nyt sentään mies saa pitää päänsä että valkokultaista kalevalaa on oltava (olkoonkin että simppelistä päästä valikoimaa).

Helpottuneen työtilanteen ja naimisiinmenon myötä historiaan siirtyy ajanjakso, jolloin meiltä kysyttiin ihan tosissaan tahtomista toistemme kanssa olemiseen. Vaikka kihloihin liittyy paljon muistoja tuosta tahtomisesta ja rakkaudesta, tuntuu kuitenkin jotenkin keventävältä kun voi ostaa vihkisormukset "niin kun muutkin ihmiset".

[Sisi]

Mulla vaihdettiin kihla uuteen sormukseen viisivuotishääpäivänä. Syynä vaihtoon oli se, että kihla ei ole mahtunut mun sormeen enää ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen (toki sitä olisi voinut suurentaa, mutta ei se olisi ollut yhtään niin kivaa) ja mä halusin timantteja.. Kihla oli ihan perusmalli, puolipyöreä keltakultainen 4,5 mm leveä. Tässä kuva nykyisestä yhdistelmästä, yksikivinen sormus siis tuli kihlan tilalle.

[marsa-]

Minäkin tuskailen sormukseni kanssa. Menimme kihloihin jo aikoja sitten (muutama vuosi takaperin) ja olin sillon opiskelija ja mies osa-aikatöissä. Tuttu tarina vai, rahat vähissä jne? Ajatus kihloista tuli hieman yllättäen, suhteessamme minä olen aina se joka ottaa askeleen eteenpäin ja karkauspäivänä kosin miestäni ilman sormuksia. Karkasin koulusta hyppytunnilla sormuskaupoille mieheni kanssa. Mies sai leveähkön flakka sormuksen ja itselleni tuli tämmöinen perus valkokultainen timanttileikattu halpis. Oikeastaan jo heti ensimmäisten kk aikoihin harmittelin sormusta, vakuuttelin itselleni pitäväni siitä, ja vakuuttelen vieläkin. Parin vuoden kuluttua olemme menossa naimisiin ja nyt pitäisi vihki löytää, ja tuntuu että mitään ei löydy. monta kertaa olen miettinyt kihlani vaihtoa, tai pois jättämistä, mutta en vieläkään tiedä mitä tekisin rinkulani kanssa. Eräässä liikkeessä myyjä sanoi, että kun vanha kihlani rodinoidaan ja se saa rinnalleen kauniin sormuksen, yhdistelmä on upea, älä huoli.. Huolehdin silti

Tällä hetkellä suunnitelmissa on joko teettää 10mm levyinen valkokultainen, ''kalliopinnalla'' oleva sormus jonka reunat nousisivat, silloin kihla olisi ihan turha lisä, käytössä hankala ja ruma yhdistelmänä. Pidän kuitenkin ajatuksena kahdesta sormuksesta avioliitossa. Äh! Ja hassua kyllä, olen niin kiintynyt kihlaani että en tiedä edes voisinko vaihtaa sormusta toiseen,vaikka haluaisinkin!

Toinen mahdollisuus olisi lähes yhtä paksu valkokultainen flakka jossa meni pystysuunnassa timanttirivi. hankala selittää kun niitä timantteja ei ollu upotettu sormukseen. Tämä sormus kävisi myös kihlani kanssa - ja kertoisi myös sen MEIDÄN tarinan omalta osaltaan. Kihloihin mentiin kun ei ollut töitä ja vähän hätiköiden. Naimisiin mennään ajan kanssa ja sormus ostetaan säästetyillä rahoilla

[Guest June3]

-

Muokattu: December 27, 2011, käyttäjä: June3

[Guest myy81]

Minäkin tuskailen sormukseni kanssa. Menimme kihloihin jo aikoja sitten (muutama vuosi takaperin) ja olin sillon opiskelija ja mies osa-aikatöissä. Tuttu tarina vai, rahat vähissä jne? Ajatus kihloista tuli hieman yllättäen, suhteessamme minä olen aina se joka ottaa askeleen eteenpäin ja karkauspäivänä kosin miestäni ilman sormuksia. Karkasin koulusta hyppytunnilla sormuskaupoille mieheni kanssa. Mies sai leveähkön flakka sormuksen ja itselleni tuli tämmöinen perus valkokultainen timanttileikattu halpis. Oikeastaan jo heti ensimmäisten kk aikoihin harmittelin sormusta, vakuuttelin itselleni pitäväni siitä, ja vakuuttelen vieläkin. Parin vuoden kuluttua olemme menossa naimisiin ja nyt pitäisi vihki löytää, ja tuntuu että mitään ei löydy. monta kertaa olen miettinyt kihlani vaihtoa, tai pois jättämistä, mutta en vieläkään tiedä mitä tekisin rinkulani kanssa. Eräässä liikkeessä myyjä sanoi, että kun vanha kihlani rodinoidaan ja se saa rinnalleen kauniin sormuksen, yhdistelmä on upea, älä huoli.. Huolehdin silti

Tällä hetkellä suunnitelmissa on joko teettää 10mm levyinen valkokultainen, ''kalliopinnalla'' oleva sormus jonka reunat nousisivat, silloin kihla olisi ihan turha lisä, käytössä hankala ja ruma yhdistelmänä. Pidän kuitenkin ajatuksena kahdesta sormuksesta avioliitossa. Äh! Ja hassua kyllä, olen niin kiintynyt kihlaani että en tiedä edes voisinko vaihtaa sormusta toiseen,vaikka haluaisinkin!

Toinen mahdollisuus olisi lähes yhtä paksu valkokultainen flakka jossa meni pystysuunnassa timanttirivi. hankala selittää kun niitä timantteja ei ollu upotettu sormukseen. Tämä sormus kävisi myös kihlani kanssa - ja kertoisi myös sen MEIDÄN tarinan omalta osaltaan. Kihloihin mentiin kun ei ollut töitä ja vähän hätiköiden. Naimisiin mennään ajan kanssa ja sormus ostetaan säästetyillä rahoilla

Kuulostaa niin tutulta! Minä olin työttömänä ja mies oli opiskelija, kun päätimme mennä kihloihin. Rahaa ei todellakaan paljoa ollut, joten päädyimme "halpis" vaihtoehtoihin. Tai niin no, tällä hetkisellä varallisuudella ne olisivat halpissormukset, mutta silloin ei todellakaan. Silloin niihinkin piti säästää se raha . Pidin sormuksestani ja en pitänyt siitä. Se oli sen hintaisista eniten minun näköiseni mutta (harakka kun olen) olisin jo silloin pitänyt tukevammasta ja timanttisesta vaihtoehdosta.

Aika kului ja sormus kotiutui sormeen. Kasvoi niin sanotusti sormeeni, se kuului siihen. Sitten tuli häiden aika ja vihkisormuksen etsintä. Itselleni vihkisormus on aina ajatuksissani ollut se tärkeämpi sormus, totta kai. Ajattelin, ettei se haittaa, vaikka en löytäisi kihlaan sopivaa sormusta, kihlan voisi vaihtaa tai jättää pois. Niin kävikin, emme löytäneet kihlaan sopivaa sormusta. Päätin, etten tarvitse kihlaa ollenkaan. Naimisiin mennessä jätin kihlan pois käytöstä. Tuli todella orpo olo! Se sormus kuului sinne vihkin alle. En olisi ennen vihkimistä uskonut tuntevani niin mutta niin vain oli. Nyt vihki ja kihla eivät vaan mitenkään sopineet yhteen. Vihki on sitä tukevampaa sorttia, paksumpi ja hieman leveämpi. Kihla käytössä entisestään ohentunut ja kuviot osittain iskuja vastaan ottaneet. Ja nykyään olen todella kiintynyt kihlaani, se on kuitenkin ollut minulla yli kahdeksan vuotta sormessa.

Sitten mies yllätti minut. Hän tietenkin tiesi ajatuksistani ja kävi yksin kultaliikkeessä. Siellä oli jostain syystä Kohinoorin edustaja paikalla esittelemässä sormuksia. Kotiin tullessa hänellä oli minulle tuomisia . Sormus sopi täydellisesti vihkin alle. Nyt se on minun vt kihla ja varsinainen kihla siiryi oikean käden nimettömään "eläkkeelle" . Eli nyt minulla on kolme sormusta. On evp kihlasormus oikeassa kädessä, on vt kihla, joka on myös kymmenen vuoden yhdessäolon vuoksi ostettu, ja on vihki. Todennäköisesti, kun mennään muutama vuosi(kymmen) eteenpäin, sormukset saattavat vaihtua.

[Punatulkku]

Itsellä sileä puolipyöreä keltakultainen koska mies ehdottomasti halusi keltakultaiset sormukset. Kihlana ollut ihan ok mutta nyt kun olen katsellut vihkisormuksia niin kyllä ne valkokultaiset vaan houkuttelee paljon enemmän... Tarkoitus on kuitenkin satsata vihkiin nelinumeroinen summa niin toivoisi sen olevan juuri sellainen kun haluaa. En koskaan käytä kultakoruja muutenkaan, hopea/valkokulta on se oma juttu. Jälkeen päin ajateltuna ei olisi niin kiltisti kannattanut suostua miehen toiveeseen keltakultaisista sormuksista, olisihan meillä voinut olla vaikka eriväriset sormukset... Kihlaa en kuitenkaan haluaisi vaihtaakaan, siitä on tullut jo rakas. Ja keskenään erivärisiä sormuksia en halua. Vaikeeksi menee.