Sormuksen tilaaminen netistä

[Janique]

Mitä mitä! Nettihän on ihan ensteks paras paikka tehdä ostoksia huokeaan hintaan, kunhan muistaa pitää sen maalaisjärjen päässä. Vihkisormusta en kihlani rinnalle uskaltaisi ostaa netin kautta ihan vain siitä syystä, että on hivittävän vaikea hahmottaa kuvien perusteella, mikä nyt istuisi juuri tämän paksurunkoisen kihlani viereen ja mikä ei.

 

Tähän mennessä minulla on karttunut kokemusta Chantista ja KultaOutletista. Molempia voin kyllä suositella lämpimästi. Kihlani on tilattu jo aikapäiviä sitten Chantilta, ja kyseinen malli 0.10ct kivillä on jo poistunut, mutta muutoin aivan vastaavanlainen sormus hitusen pienemmillä kivillä löytyy täältä (ja näemmä vuosien saatossa tuplaantuneella hinnallakin). Kyseinen sormus kävi Suomeen tullessaan välittömästi kultasepän arvioivan silmän alla, ja ainoa hämmästelyn aihe hänellä oli huokea hinta. KultaOutletista taasen päätyi ostoskoriin sulhasen valkokultainen flakka. Ei nyt suurempaa purnaamista, mutta aika rimpulahan tuo on. Toisaalta olisihan se pitänyt osata päätellä jo ilmoitetuista grammamääristä. Ehkäpä siis yllätän sulhasen alttarilla hitusen prameammalla sormuksella...

 

Mutta nyt jatkan mussuttamistani tässä ketjussa koskien timantin tilaamista netistä. Tämä hupsu tyttö luuli, että timanttien ymmärtäminen olisi pala kakkua, mutta toisin on nyt käynyt. Ihan kamalaa avaruustiedettä! Olen tehnyt vankkumattoman päätöksen teettää vihkisormukseni kultasepällä, mutta timantin ajattellin hankkia omatoimisesti netistä. Eniten minua houkuttelisi tilata timantti Diamonds on Webistä. Hakuehtona tällä hetkellä käytössä ovat olleet seuraavat tekijät:

 

Shape: Round brilliant

Price: 100 - 2400 $

Carat: >0.70ct

Color: I-H

Cut: Signature Ideal

Clarity: SI1-VS1

Polish: Ex

Symmetry: Ex

Certs: GIA

Hearts & Arrows Diamonds Only

 

Nyt toisessa ketjussa sain kehoituksen käyttää hyväksi Holloway Cut Advisoria, ja siitä olenkin kovin innostunut. Mutta mikäpä on seuraava askel oikeaan suuntaan, jos löydän timantin, jolla HCA arvo on vaikkapa 1.3 ja timantin leikkaus on DOW:in mukaan Hearts & Arrows? Toisekseen mietin edelleenkin väriä ja puhtausluokitusta. Kihlassani kivet ovat H/Wesselton. Nyt mietinkin, uskallanko ottaa yhden sävyasteen lämpimämmän sävyisen timantin, vai pitäydynkö turvallisesti Wesseltonissa. Ja sitten ne sulkeumat. Kivi nyt ei mikään valtava ole, eikä SI1 pitäisi nähdä sulkeumia paljain silmin, mutta silti mietin, valitako kuitenkin VS2. Ja loppusissaan olisiko sittenkin viisaampaa hankkia timantti tällaisen merkittävän painorajan alapuolelta (esim. 0.65ct).

 

PS. Onko täällä ketjua tyyliin "How to Buy a Diamond - For Dummies"

Muokattu: May 26, 2014, käyttäjä: Janique

[sessan83]

HCA on näppärä työkalu, jolla mitataan timantin leikkauskulmien suhteita, jotka viime kädessä ratkaisevat valon takaisinheijastuksen määrän. Valontaittumislaki, blaa-blaa-hifistelyä-blaa...  Pyöreän briljantin voi ostaa periaatteeessa näkemättäkin, jos GIA/AGS-paperit on saatavissa. Hearts&Arrows puolestaan viittaa ainoastaan leikkauksen symmetriaan, eikä itsessään tarkoita vielä huippulaatuista leikkausta

 

Yleisenä nyrkkisääntönä aiheeseen vähän vihkiintyneemmillä foorumeillä on, että I-värin pitäisi olla vielä valkoinen useimpien silmiin. Esim. Tiffany tarjoaa vielä I-värisiä kiviä. Lisäksi timanttien värin ja puhtauden määrittelyhän tehdään ihmisvoimin vielä tänäkin päivänä mikä tarkoittaa karuimmillaan sitä, että huonona päivänä I/SI1-luokituksen saanut kivi olisi saattanut parempana päivänä saada H/VS2-luokituksen. 

 

Puhtaudessa on niin sanotusti helppo säästää, sillä käytännössähän siinä maksetaan, jotta jotain ei nähtäisi. Juuri tuon puhtausasian vuoksi suosittelisin pitäytymään esim. näissä mainituissa yrityksissä (tai kysymään DOW:lta, jos he tarjoaisivat tietoa?), sillä niissä annetaan asiakkalle rehellinen mielipide onko kivessä jotain mahdollisesti silmälle näkyvää "kökköä" sekä asiakkaalle itselleen nähtäväksi suurennetut kuvat/videot kivistä. 

 

Mielestäni sinun käyttämilläsi hakuspekseillä pitäisi saada oikein kaunis kivi ja olet ilmeisen hyvin hajulla jo tästä aiheesta.

 

 

Pariinkin kertaan Jenkeistä uusia leluja itselleni tilanneena: irtokivistä ei tietääkseni tarvitse maksaa tuota 2,5% tullia vaan pelkkä 24% arvonlisävero. Valmiista jalometallikoruista puolestaan pitää tuo 2,5% maksaa. (Suosittelen tosin lämpimästi soittamaan tulliin ja vielä tarkistamaan asian.  ) Ota huomioon, että toimituskulut ovat osa tullattavaa summaa. Sen takia JA ja WF olivat molemmat helppoja firmoja, kun toimitus on ilmainen.  Itse en ole Diamonds on Webiä käyttänyt, joten en voi sanoa ks. firmasta mitään rakentavaa.

Muokattu: May 25, 2014, käyttäjä: sessan

[wedsy]

Mutta mikäpä on seuraava askel oikeaan suuntaan, jos löydän timantin, jolla HCA arvo on vaikkapa 1.3 ja timantin leikkaus on DOW:in mukaan Hearts & Arrows? Toisekseen mietin edelleenkin väriä ja puhtausluokitusta. Kihlassani kivet ovat H/Wesselton. Nyt mietinkin, uskallanko ottaa yhden sävyasteen lämpimämmän sävyisen timantin, vai pitäydynkö turvallisesti Wesseltonissa. Ja sitten ne sulkeumat. Kivi nyt ei mikään valtava ole, eikä SI1 pitäisi nähdä sulkeumia paljain silmin, mutta silti mietin, valitako kuitenkin VS2. Ja loppusissaan olisiko sittenkin viisaampaa hankkia timantti tällaisen merkittävän painorajan alapuolelta (esim. 0.65ct).

 

HCA-luku kuulostaa hyvältä. Hearts&Arrows ei tosiaan takaa mitään hionnan laadusta tai kiven symmetriasta, vaikka sitä sillä ainakin Suomessa näyttävästi markkinoidaan. H&A-kiviä on kaikkiin juniin. Oma kantani olisi, että hyvin voit ottaa yhden asteen (H->I) lämpimämmän. Jos kiikarissa oleva kivi on hionnaltaan hyvä, se luultavasti näyttää jopa valkoisemmalta kuin kihlan kivet.

SI1, myös SI2 -luokituksellisissa sulkeumat voivat olla paljain silmin nähtävissä, tai ei. Ainoa tapa selvittää tämä on kysyä sitä suoraan myyjältä, esim.; "Is the diamond eye clean viewing from 10 inches in all light conditions?" jolle merkittävä jatkokysymys lopullisesta istutustyypistä riippuen on; "Is it eyeclean only from face up position or from all angles?". Jopa VS2-kivissä saattavat tietyntyyppiset sulkeumat olla nähtävissä paljain silmin. Ihan relevantti kysymys siis oikeastaan aina

 

 

HCA on näppärä työkalu, jolla mitataan timantin leikkauskulmien suhteita, jotka viime kädessä ratkaisevat valon takaisinheijastuksen määrän. Valontaittumislaki, blaa-blaa-hifistelyä-blaa...  Pyöreän briljantin voi ostaa periaatteeessa näkemättäkin, jos GIA/AGS-paperit on saatavissa.

 

Noooo, näkemättä itse kiveä (tai kuvaa siitä) voi ostaa, mutta ihan pelkän GIAn todistuksen perusteella en itse ostaisi edes briljanttia. Mutta SAA ostaa, MONI ostaa, eikä siinä ole mitään väärää. Aika hankalaa ja työlästähän se olisi, jos ihan kaikkeen elämässä panostaisi aina 100%. Huonon timantin sijasta kannattaisi kuitenkin ennemmin ostaa paljon halvemmalla vaikka valkosafiiri  (joka on muuten oikeasti ihan hyvä vaihtoehto), koska sen saa PALJON halvemmalla ja fiilis on sama kuin keskiverrosti hiotussa timantissa.

 

 

 

Yleisenä nyrkkisääntönä aiheeseen vähän vihkiintyneemmillä foorumeillä on, että I-värin pitäisi olla vielä valkoinen useimpien silmiin. Esim. Tiffany tarjoaa vielä I-värisiä kiviä. Lisäksi timanttien värin ja puhtauden määrittelyhän tehdään ihmisvoimin vielä tänäkin päivänä mikä tarkoittaa karuimmillaan sitä, että huonona päivänä I/SI1-luokituksen saanut kivi olisi saattanut parempana päivänä saada H/VS2-luokituksen. 

...

Pariinkin kertaan Jenkeistä uusia leluja itselleni tilanneena: irtokivistä ei tietääkseni tarvitse maksaa tuota 2,5% tullia vaan pelkkä 24% arvonlisävero. Valmiista jalometallikoruista puolestaan pitää tuo 2,5% maksaa. (Suosittelen tosin lämpimästi soittamaan tulliin ja vielä tarkistamaan asian.  ) Ota huomioon, että toimituskulut ovat osa tullattavaa summaa. Sen takia JA ja WF olivat molemmat helppoja firmoja, kun toimitus on ilmainen.  Itse en ole Diamonds on Webiä käyttänyt, joten en voi sanoa ks. firmasta mitään rakentavaa.

 

Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta olen ymmärtänyt että Tiffanylla on in house grading, eli heidän myymänsä I ei ole GIAn I. Tiffany pohjaa lähinnä väri- ja hiontaluokkaan markkinointinsa, kivet eivät ole niitä ideaaleimpia hionnaltaan. Tiffanyn väriskaala on kuitenkin huhujen mukaan hiukan GIA:ta tiukempi, eli TIffanyn luokittelema I saattaisi GIAlla käytettynä tulla takaisin H:na. Se ei toki poista sitä että I on täysin hyväksyttävä ja hyvä väri, mutta minusta ihan mikä tahansa väri D-Z on kiva, kunhan korun muotokieli ja muut timantit on soinnutettu yhteensopiviksi. Keltaisuutta/harmautta/ruskeutta voi myös valita korostaa (esim. champagne/chocolate-kivinä Suomessakin markkinoitavat).

 

Irtotimantista maksettava alv. prosentti on juurikin tuo 24% ja komppaan muutakin sessanin kertomaa tullauksesta. Tosin JA ja WF ovat takuulla lisänneet postikulujen osuuden prosentteina tuotteidensa hintaan, ihan niinkuin muutkin "postikulutonta" tarjoavat 

[sessan83]

Itseasiassa pyöreän briljantin ostaminen on enemmän tiedettä kuin taidetta (toisin kuin muiden leikkausmuotojen ) ja GIA-todistuskin tarjoaa riittävän määrän tietoa kauniin kiven ostamiseen. Siitä tosin olen samaa mieltä, että silti haluan nähtäväksi kuvia kivestä, sillä kuvat tunnetusti kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Asiaan kannattaa paneutua, koska leikkaus on tärkein timantin ominaisuuksista mikäli mielii saada kimaltelevan kiven. Eräs minua paljon asiantuntevampi henkilö Pricescope-timanttifoorumilla veistelikin, että leikkaus on timantin laatuominaisuus ja muut ominaisuudet ovat harvinaisuusominaisuuksia. 

 

Hyvä timanttikauppias tarjoaa mielellään pyytämäsi tiedot, kuvat ja gemmologin (kieltämättä subjektiivisen) näkemyksen kivestä.

 

Ja eiköhän meille kaikille ole selvää ettei ilmaisia lounaita tai toimituskuluja ole.   "Postituskuluttomuuden" näppäryydellä lähinnä viittasin siihen, että se helpottaa kulujen laskemista ja tullaamista. ym. sillä Euroopan talousalueen ulkopuolelta tilaaminen ei varmasti ole vielä tuttua kaikille tämän lukijoille.

[wedsy]

Puhumme samasta asiasta, hyvä hionta on tiedettä eikä mielipiteitä. Tarkoitin kuitenkin, että omaan makuuni GIAn todistus ei tarjoa tarpeeksi sitä "tiedettä" eli tietoa kiven hionnan tasosta - edes sen pyöreän modernin briljantin kohdalla. Valokuvaa kivestä en välttämättä kaipaa, vaan kuvilla viittasin ASET, IdealScope ym. presentaatioihin kiven "tieteestä".

 

Postikulujen kanssa kyseessä on kuitenkin vain yksi yhteenlaskutoimitus, (kiven hinta+postituskulut) x 0,24.

 

Pahoittelen jos ilmaisuni aiemmin oli kökköä, en tarkoittanut provosoida ketään. Takana pitkä työpäivä, joten teksti on nyt vähän tällaista haaleata aivovalumaa    Hyvässä hengessä on kuitenkin tarkoitus keskustella, olen tosi iloinen syntyneestä ajatuksenvaihdannasta.

[sessan83]

Olen pahoillani, kipeänä helteessä tulee näköjään ärtsyjä vastauksia. 

 

Puhumme ihan samasta asiasta molemmat ja selkeästi kumpikaan ei tykkää harmitella ostoksiaan jälkikäteen. Ja ihan varmasti molemmat meistä haluavat Janiquellekin sellaista timanttia, ettei tarvitse jälkikäteen katua. Minulle ainakin mieluisa vihkisormus on hyvin tärkeä asia, koska se on miehen lisäksi ainut asia, jota katsellaan päivittäin vielä häiden jälkeenkin.

 

Idealscope on muuten hauska lelu kotonakin. Sääli vain, ettei kiviä pysty enää tutkimaan alapuolelta istuttamisen jälkeen.

[Janique]

Seuraan suurella innokkuudella ja mielenkiinnolla tätä ajatustenvaihtoa. Tarkennettakoon vielä, ettei timantin tilaamisella ole kiire, eikä tällaista hankintaa kiireellä soisi kenenkään tekevänkään. Tämä on juurikin niitä asioita, joihin haluaisin panostaa juuri sen 100%, mutta jos sinne taitoni ei yltä, tähdättäköön mahdollisimman korkealle kuitenkin. Aivan kuten sessan sanoikin; vihkisormus on miehen lisäksi ainoa asia, jota katsellaan päivittäin häiden jälkeenkin. Välillä turhautuminen vain iskee päälle, kun tietoa on niin valtavasti, eikä yksi pinkiponkia pääkopan sisällä pelaava aivosolu osaa käsitellä tietotulvaa. Loppusissaan ollaan siinä pisteessä, että pieniä tiedonmuruja on vähän kaikesta, mutta kuitenkin aaaaaivan liian vähän saadakseen kiinni kokonaisajatuksesta.

 

Sallinette muutaman noviisin kysymyksen. Onko siis todellakin näin, että H&A ei takaa yhtään mitään, vaikka koko idea perustuu symmetriaan? Eikös siinä ole kyse viisteiden keskinäisestä kohdistuksesta? Ja jos leikkaus on symmetrinen, ei kai silloin valonkaan pitäisi vuotaa? Mikä virka koko H&A:lla loppupeleissään sitten on? Mitä muuta leikkaukselta vaaditaan, jotta timantin voisi sanoa olevan excellent? Mä tahdon tietää! Ja joo joo, nyt joku näsäviisas sanoo tähän "KVG", mutta kun mä olen aivan täpinöissäni juuri tästä keskustelusta, joka tapahtuu vieläpä ihan omalla äidinkielellä!

[wedsy]

Sallinette muutaman noviisin kysymyksen. Onko siis todellakin näin, että H&A ei takaa yhtään mitään, vaikka koko idea perustuu symmetriaan? Eikös siinä ole kyse viisteiden keskinäisestä kohdistuksesta? Ja jos leikkaus on symmetrinen, ei kai silloin valonkaan pitäisi vuotaa? Mikä virka koko H&A:lla loppupeleissään sitten on? Mitä muuta leikkaukselta vaaditaan, jotta timantin voisi sanoa olevan excellent? Mä tahdon tietää! Ja joo joo, nyt joku näsäviisas sanoo tähän "KVG", mutta kun mä olen aivan täpinöissäni juuri tästä keskustelusta, joka tapahtuu vieläpä ihan omalla äidinkielellä!

 

Yksinkertaistettuna joo, H&A ei takaa mitään hionnan laadusta. Termiä viljellään liian laajalti, suurin osa näistä kivistä ei täytä niitä kriteereitä, joilla H&A:ta markkinoidaan. Hankala juttu, enkä oikeastaan tähän sen enempää itsekään ole perehtynyt kun H&A ei ole niitä hiontoja jotka iskisi. Luulisin, että löydät helpohkosti lisätietoa englanniksi aiheesta.

Oikeasti H&A luokituksen ansaitseva kivi on symmetrinen, mutta suhteellisen epäsymmetrisessäkin kivessä saadaan H&A-hionnan kuviot näkymään vielä maallikolle läpi menevästi.

 

Mittasuhdekombinaatioita "mahtavasti hiotulle" kivelle on useita ja eri tahot (GIA, AGS, EGL ym.) sallivat erilaisia asioita mittasuhteissa. Näistä löytyy jonkin verran ympäripyöreää (ja osittain valitettavasti todella vanhentunutta, mitä äsken tsekkasin) tietoa timantit.com:ista, mutta muuten kaikki saatavilla oleva tieto taitaakin sitten olla englanniksi.

En haluaisi joutua sanomaan KVG, mutta jotain sen suuntaista joudut luultavasti tekemään, jos haluat opiskella asiaa enemmän. Sessanin jo aikaisemmin väläyttämä Pricescope on yksi kevyehkö vaihtoehto lähteä sukeltamaan tähän pohjattomaan monttuun.. 

 

Välillä turhautuminen vain iskee päälle, kun tietoa on niin valtavasti, eikä yksi pinkiponkia pääkopan sisällä pelaava aivosolu osaa käsitellä tietotulvaa. Loppusissaan ollaan siinä pisteessä, että pieniä tiedonmuruja on vähän kaikesta, mutta kuitenkin aaaaaivan liian vähän saadakseen kiinni kokonaisajatuksesta.

 

Älä huoli, kuten missä tahansa tieteessä, on timanttienkin hiontoja tutkivien ja kehittävien ihmisten kesken vallalla limittäin ja lomittain monenmoisia toisiaan vastaan riiteleviä teorioita, jotka helposti hämmentävät ristiriitaisuuksillaan tietoa hakevaa. Voit lohduttautua sillä, että tiedät luultavasti tässä vaiheessa jo enemmän kuin ehkä 90% Suomessa timanttikoruja työkseen myyvistä. Sanoisin että edellytykset harkittuun ja valistuneeseen ostokseen ovat kohdallasi oikein hyvät.   Jossakin vaiheessa pitää vain luottaa löytäneensä jotain itseä miellyttävää ja siinä vaiheessa laskea skoopit ja luupit alas ja oppia rakastamaan sitä omaa murikkaa varauksetta, juuri sellaisena kuin se on.

 

Vastasin sinulle Janique myös yksityisviestiisi.

[Janique]

Että jollakin riittää mielenkiinto ja jaksaminen sivistää toista, vaikka varmaan välillä epätoivoselta tuntuukin!

 

Nyt siis tiedossa on, että H&A on pääosin pelkkää markkinointiplörinää. Tiedetään myös, että HCA on näppärä leikkikalu tällaiselle timanteista tietämättömälle kaverille. Lisäksi tiedetään, että ennen yhtäkään ostopäätöstä olisi vähintäänkin suotavaa saada nähdä suurennettu kuva timantista, tarkempi tieto sulkeumista ja ASET- ja IdealScope-kuvat. Eikös tosi? Okei. Asia pihvi.

 

Sallinette mun kuitenkin esittää vielä yhden mieltä askarruttavan kysymyksen. Meillä kaikilla on omat mielipiteemme millainen on kaunis timantti, mistä sellainen kannattaa ostaa, mitä sellaisesta on järkevää maksaa ja näin päin pois. Nyt keskityttäisiin kuitenkiin kahteen DOW:in timanttiin. Lähinnä mietiskelen tätä sertifikaattien kautta. EGL:ää on kritisoitu paljon, eikä monet (kuten James Allen) ymmärtääkseni edes myy EGL:n arvostelemia timantteja. Jos siis vertailussa on kaksi timanttia, toinen GIA:n (I/SI1, HCA 1.4), toinen EGL:n (H/VS1, HCA 1.3), onko GIA:n timantti ainoa oikea valinta näistä kahdesta? Jos EGL:n vitsaus on se, että heidän arvosteluperusteensa ovat löyhät, ja laboratorio arvioi timantin herkästi pykälän ylemmäs per väri ja puhtaus, eikö periaatteessa värin ja puhtauden osalta nämä kaksi timanttia voisi siis vastata toisiaan? Mutta toisaalta jos edes GIA:n exexex ei kerro mitään, kertooko EGL:n senkään vertaa? Tämmöinen kysymys siis vielä pyörii mielessäni, ja toivoisin minua pökättävän oikeaan suuntaan, one more time.

[Tipsis]

 

 Voit lohduttautua sillä, että tiedät luultavasti tässä vaiheessa jo enemmän kuin ehkä 90% Suomessa timanttikoruja työkseen myyvistä. Sanoisin että edellytykset harkittuun ja valistuneeseen ostokseen ovat kohdallasi oikein hyvät. 

 

Välistä on pakko huudella näin entisenä kultasepänliikkeen myyjänä, että tämä on kyllä aikamoista aliarviointia ja ilkeää, lähes panettelua.   Kesäapulaiset, harjoittelijat ym. asia erikseen, kyllä esim. 4 C:tä, GIA ym. opetetaan/osataan.

 

Sen voin kyllä myöntää, etten tuon n. vuoden aikana/jälkeen olisi osannut sanoa, miten esim. H&A eroaa tai mitkä ovat ideaalisymmetriasuhteet (ja siksi tätä keskustelua olen mielenkiinnolla seurannutkin).

Muokattu: May 28, 2014, käyttäjä: Tipzilla

[wedsy]

Jos EGL:n vitsaus on se, että heidän arvosteluperusteensa ovat löyhät, ja laboratorio arvioi timantin herkästi pykälän ylemmäs per väri ja puhtaus, eikö periaatteessa värin ja puhtauden osalta nämä kaksi timanttia voisi siis vastata toisiaan? Mutta toisaalta jos edes GIA:n exexex ei kerro mitään, kertooko EGL:n senkään vertaa? Tämmöinen kysymys siis vielä pyörii mielessäni, ja toivoisin minua pökättävän oikeaan suuntaan, one more time.

 

Toisin kuin GIA tai AGS, EGL jakaantuu vielä useampaan täysin itsenäisesti toimivaan konttoriin, joiden taso eroaa toisistaan kovasti. EGL Israel ja Europe ovat niistä huonomaineisimmat, New York hiukan "vähemmän huonomaineinen". En löytänyt linkkaamasi timantin sivulta muuta mainintaa kuin EGL, joten vähintään kannattaa selvittää vielä mikä näistä on kyseessä. Yleensä sille on kuitenkin syynsä, että kiveä ei ole lähetetty GIAlle tai AGSlle arviointiin. GIA/AGS-raportti nostaa kiven jälleenmyyntiarvoa rutkasti, joten jokainen murikka, jonka hioja arvelee saavan riittävän hyvän arvion mennäkseen kaupaksi, hän lähettää em. firmoille. EGLlle, IGIlle yms. lähtevät usein ne, jotka tarvitsevat lisäpotkua "korkeammista arvosanoista" jotka ne sieltä saavat mennäkseen kaupaksi. Taas äärimmäisen yksinkertaistettua, mutta tämä on yksi syy siihen, miksi yksi ja sama hioja saattaa lähettää timanttejaan useammille tahoille sen sijaan, että kaikki lähtisivät maailmalle esim. EGL:nä.

 

EGL:n arvosteluperusteet ovat tosiaan löyhemmät, mutta niissä ei valitettavasti ole monesti mitään loogista korrelointia, niin että voitaisiin sanoa EGL D:n vastaavan GIA F:ää (sama pätee sulkeumien ja hionnan arvioon). EGL D/IF kivi voi täten palata GIA:n tarkastuksesta yhtä hyvin arvioilla E/VS1 kuin vaikka G/VVS1. Viidenkin asteen heittoja löytyy, mutta myös niitä, joissa eroa on vain sen yhden asteen verran. Arpapeliä 

 

 

 

 

 Voit lohduttautua sillä, että tiedät luultavasti tässä vaiheessa jo enemmän kuin ehkä 90% Suomessa timanttikoruja työkseen myyvistä. Sanoisin että edellytykset harkittuun ja valistuneeseen ostokseen ovat kohdallasi oikein hyvät. 

 

Välistä on pakko huudella näin entisenä kultasepänliikkeen myyjänä, että tämä on kyllä aikamoista aliarviointia ja ilkeää, lähes panettelua.   Kesäapulaiset, harjoittelijat ym. asia erikseen, kyllä esim. 4 C:tä, GIA ym. opetetaan/osataan.

 

Sen voin kyllä myöntää, etten tuon n. vuoden aikana/jälkeen olisi osannut sanoa, miten esim. H&A eroaa tai mitkä ovat ideaalisymmetriasuhteet (ja siksi tätä keskustelua olen mielenkiinnolla seurannutkin).

 

 

Hei Tipzilla, olen pahoillani turhan kärkkäästä ilmauksestani - tuska kumpuaa ehkä liiankin tuoreena omista kokemuksistani asiakkaan roolissa. Sanoisin silti, että mikäli kultasepänliikkeen myyjän osaaminen timanttien parissa kulminoituu 4 C:n ja GIA:n sertifikaatin toiminnan hallitsemiseen, liikutaan vielä äärimmäisen pinnallisella tasolla. Joku rinnasti timantin ostamisen ilman tarvittavia tietoa olevan kuin autonosto ilman konepellin alle vilkaisua. Yksittäinen myyjähän ei asialle mitään mahda, vaan faktojen yksinkertaistaminen ja väärät yleistykset ovat lähtöisin varmasti sieltä ylemmiltä tahoilta asti, tarkoituksena myyntimenekin kasvattaminen. (Asennoituminen asiakkaan mahdollisiin lisäkysymyksiin tai huolenaiheisiin ja halu selvittää vastauksia näihin on tietysti eri asia ja jokaisen myyjän itse hallittavissa.)

 

Moni kivi ja sormus jäisi ostamatta ja liikkeen kulut kasvaisivat merkittävästi, jos asiakkaalle tarjottaisiin tarkempaa tietoa tuotteiden ominaisuuksista. Lisäksi myyntiprosessista tulisi hurjan paljon raskaampi ja aikaavievämpi, jos sen sijaan että todettaisiin "Ja tämä on SI-puhtausluokkaa, eli mukavasti paljaalle silmälle puhdas" (esimerkki yhdeltä viimeaikaiselta kultasepänliikkeen visiitiltä), pitäisikin mahdollisesti alunperin merkitä puhtaus alaluokilla, sitten ne potentiaalisesti oikeasti puhtaat SI1-kivet tarkistuttaa gemmologilla ja kertoa asiakastilanteessa, että hänen katsomansa timantti on puhdas sulkeumista katsottaessa sitä X cm päästä valo-olosuhteissa X ja Z mutta ei Y. Mahdollisesti vielä ystävällisesti opastaa, kuinka erilaiset kivissä olevat sulkeumat vaikuttavat eri tavoin niiden havaitsemishelppouteen tai vaikka kiven kestävyyteen erilaisissa istutustyypeissä. Asiakkaallehan kävisi kuin tässä nyt Janiquelle, eli ahdistusta pukkaisi kun tämä ei ollutkaan niin simppeliä että mennään ja ostetaan kaunis timanttisormus.   Ei se ole houkuttelevaa ja myyvää, ellei jo ennestään usko sellaisilla asioilla olevan väliä.

 

Kyse voi olla ihan siitä, ettei kysyntää asiantuntevalle palvelulle oikein ole, jolloin koulutukseen on toki turha panostaa aikaa ja rahaa. En ole kuitenkaan missään kytköksissä alan kanssa, joten nämä ovat täysin omia mututuntumiani asiakkaan näkökulmasta. Voin olla ihan väärässä, ja mielelläni kyllä kuulisin alalla työskentelevien kantoja siihen, miksi markkinointi ja asiakaspalvelu ovat sellaisia kuin ovat. En ole toistaiseksi uskaltautunut sohimaan muurahaispesää esittämällä näitä kysymyksiä alalla työskenteleville.

[Tipsis]

OT;ksi menee, mutta menköön En ole enää alalla töissä, enkä tosiaan ollut pitkään, mutta ihan maallikkovastaus:

Yksinkertaisin selitys on, että 90 % (valitaan vaikka tuo sinun aiemmin käyttämäsi luku) kuluttajista ei kiinnosta asia sen syvällisemmin. Halutaan sormus, joka on omasta mielestä kaunis sopivan kokoisella timantilla (tai ilman), ja joka kestää kauniina. Kyllähän se valinta loppupeleissä kuitenkin kulminoituu siihen, että esim. mikä väri & sävy ja cut itseä miellyttää, sanoohan nämä "premium timanttikauppiaatkin" näin. Että ei ole yhtä oikeaa vastausta. Toiseekseen hinta on monella se yksi määrittävä tekijä. Ja kun näin on, silloin tarjotaan budjettiin sopivaa. Esim. D-F on  poissuljettu, ja moniko "maallikko" edes erottaa istutetusta kivestä vaikka G-J eroa tai lämpimämmästä pitävä K-M? Sama pätee vaikka leikkaukseen, kovin monella ei ole varaa parhaaseen. jne. Tietysti sitten on teidän kaltaisia kuluttajia, jotka ovat tietoisempia ja haluavat tehdä valinnan tietäen "kaiken". Ja siksi on hyvä, että tietoa on tarjolla ja oman kiven voi valita ja tilata. Valtaosaa kuluttajista se ei vain kiinnosta, ja kaupassa pyritään tyydyttämään sen valtaosan tarpeet "perusmallistolla". Onhan tietoisuus esim. veritimanteista suurempaa, mutta ei sekään kaikkia kiinnosta tai haluta tietää. Joidenkin mielestä asiaan pätee juuri sanonta "tieto lisää tuskaa" eli oltaisiin liian hämmentyneitä, "se sanoo tätä ja tuo toista" ja "mistä tiedän, mikä on parasta minulle", kun loppujen lopuksi halutaan vain, että se oston lopputulos on kaunis ja kestävä sormus. Ja se lopputulos on mahdollista saavuttaa "pinnallisellla" tiedoilla. Myyjällä voi olla tietoa, mutta sitä ei koskaan "tarvita". Varmasti moneessa on liikkeessä on todettu ettei ole tarpeen (kustannustehokasta) kouluttaa kaikkia myyjiä.

 

Jos nyt autovertausta käytetään, aika moni "taviskuluttaja" ostaa sen auton koon, hinnan, kulutuksen, tavaratilan perusteella ym. perustietojen perusteella, jotka luetaan autokaupan spekseistä - jollekulle tärkeintä on vain merkki, ulkonäkö, jopa väri (en omista autoa, mutta näin mutu). Ehkä joku "valistuneempi" lukee TM:stä törmäystestiarvoja tai vikatilatestejä tms. ja käy tiheällä kammalla huoltokirjat ja moottorin, akselit sun muut läpi. Itseä ei ainakaan asia kiinnosta, auto-ostoksilla haluaisin auton, joka ei hajoa eikä maksa liikaa alunperin&käyttää, ei kiinnosta todellakaan kiinnosta, miten joku EGR toimii (kunhan toimii) tai onko turboa 0,2 enemmän vai vähemmän, joten minulle riittää ne "pinnalliset" tiedot. En olisi myöskään valmis käyttämään ylenmäärin aikaa ko valintaan. Kyse on siis prioriteeteistä, haluan tarpeeni täyttävän tuotteen X optimaalisella vaivalla Y, jotta voin tehdä miellyttäviä asioita ajallani.

Muokattu: May 29, 2014, käyttäjä: Tipzilla
typo

[wedsy]

Yksinkertaisin selitys on, että 90 % (valitaan vaikka tuo sinun aiemmin käyttämäsi luku) kuluttajista ei kiinnosta asia sen syvällisemmin. Halutaan sormus, joka on omasta mielestä kaunis sopivan kokoisella timantilla (tai ilman), ja joka kestää kauniina. 

 

 

Joidenkin mielestä asiaan pätee juuri sanonta "tieto lisää tuskaa" eli oltaisiin liian hämmentyneitä, "se sanoo tätä ja tuo toista" ja "mistä tiedän, mikä on parasta minulle", kun loppujen lopuksi halutaan vain, että se oston lopputulos on kaunis ja kestävä sormus. Ja se lopputulos on mahdollista saavuttaa "pinnallisellla" tiedoilla. Myyjällä voi olla tietoa, mutta sitä ei koskaan "tarvita".

 

Tämä on varmasti totta, ja alalla työskennelleenä varmaan osaat tarkemmin arvioida, kuinka iso osuus asiakkaista toimii näin. Variaatiota varmaan löytyy tosin liikkeiden välillä, uskaltaisin varovaisesti väittää että esim. Kultajousessa tai vastaavissa ketjuissa asioivista (tai ainakin ostopäätökseen päätyvistä) jopa yli 90% on näitä "se on aito timantti, sopiva kooltaan budjettiin ja plinkkaa hienosti kultasepänliikkeen valojen alla". 

Jos nyt vielä vähän tarraudun ja kinnaan, niin ainakin joidenkin ketjuliikkeiden myymien SI-puhtaiden kivien kesto ei ole selviö. En tiedä tarjotaanko asiakkaalle esim. princess-hiontaa ostettaessa tietoa girdle:n (kehän?) paksuudesta, mutta jo flawless-kivessä sillä on erityisen suuri vaikutus kiven kestävyyteen ko. hiontamallissa muissa kuin tynnyri-istutuksissa, saati sitten jos kiven puhtausluokka on SI ja luokkaan vaikuttavien sulkeumien laatu ja sijainti ovat otolliset heikentämään sen kestävyyttä.

 

Kyse ei ole mielestäni hifistelynyhväyksestä, jolla ei olisi tekemistä timantin kestävyyden ja kauneuden kanssa. Kaikilla näillä "hifistelyillähän" pyritään yksinkertaisesti siihen, että timantti olisi kaunis ja toimisi kuten timantin kuuluu kaikissa erilaisissa valo-olosuhteissa ja se kestäisi päivittäistä käyttöä vuosikymmeniä murenematta ja halkeamatta. Ei tässä haeta mitään ultimaattista paperilla todistettavia speksejä, vaan ihan silminhavaittavia asioita.

 

 

Kyllähän se valinta loppupeleissä kuitenkin kulminoituu siihen, että esim. mikä väri & sävy ja cut itseä miellyttää, sanoohan nämä "premium timanttikauppiaatkin" näin. Että ei ole yhtä oikeaa vastausta.

 

Minun on vaikea uskoa, että ketään miellyttäisi huono hionta. Puhummekohan kuitenkin eri asioista? 

 

 

Valtaosaa kuluttajista se ei vain kiinnosta, ja kaupassa pyritään tyydyttämään sen valtaosan tarpeet "perusmallistolla".

...

 

Myyjällä voi olla tietoa, mutta sitä ei koskaan "tarvita". Varmasti moneessa on liikkeessä on todettu ettei ole tarpeen (kustannustehokasta) kouluttaa kaikkia myyjiä.

 

Tällaiselle yksinkertaistetulle "tämä on X karaatinen X väri X puhdas sen ja sen muotoinen timantti" on varmasti ihan valtavasti kysyntää eikä siinä sinänsä ole mitään väärää vastata kysyntään myymällä sitä mitä halutaan.

Itseäni harmittaa vain se asenne, jonka kohtaan mennessäni sitten esittämään jotain lisäkysymyksiä. Jos kysyn ystävällisesti, onko liikkeellä sormusmalleja cushion-hiontaisilla kivillä, saan vastaukseksi ilmeen joka kertoo olevani hankala asiakas ja tuskastelua "Mikä? Tiedätkö sä Raija sellaista cushion-hiontaa? Se on varmaan kato joku brändihionta niin ei meillä sellaisia ole. Juu." Tai sitten näitä "Tämä on SI-puhtausluokkaa niin se on sitten mukavasti paljaalle silmälle täysin puhdas.", joihin en sitten tiedä mitä vastata, koska en toisaalta halua olla vaikea asiakas ja todeta että eihän se nyt hei ihan noin mene.. Onko se SI1 vai 2 ja jos ykkönen niin mitä sulkeumia siellä on ja mistä etäisyydeltä, kulmista ja missä valo-olosuhteissa ne eivät näy? 

Vaikkei olisi kustannustehokasta kouluttaa myyjiä, luulisin että olisi kustannustehokasta olla ajamatta vähääkään jalokivistä tai materiaaleista tajuavaa asiakasta pois sellaisella hiljaisuudella ja passiivisagressiivisuudella mitä itse olen kohdannut. En koe menneeni liikkeisiin vittuillakseni, vaan tehdäkseni valistuneita ostoksia. Harmillisesti se kohtaamani ylimielisyys usein tekee asioinnista ihan tuskaa. Nytkin olisi "tarve" ainakin platinaiselle tai vaihtoehtoisesti puna- tai keltakultaiselle mahdollisimman ohuelle sileälle sormukselle, jonka mielelläni ostaisin sovittamalla liikkeessä paikan päällä, mutta koko ostoprosessiin ryhtyminen masentaa jo valmiiksi. 

[Janique]

No, ainakin näin välihuomiona täytyy todeta, että meitä ostajia on moneksi, niin timanttien kuin autojenkin osalta. Kun puhutaan joidenkin kymppien sijoituksista, itselleni on lähes poikkeuksetta aivan sama, onko hankintani nyt parasta laatuaan. Kymppi sinne, toinen tänne. Ei maksa aikaa ja vaivaa pureutua asiaan sen tarkemmin. Ostetaan uusi jos edellinen rikkoutuu. Nyt kuitenkin kun puhutaan tuhansien eurojen hankinnoista, haluaisin mielelläni vain parasta. Tai no, niin parasta kuin oman budjettini rajoissa on mahdollista saada. En esimerkiksi koskaan voisi kuvitella ostavani autoa kurkkaamatta konepellin alle, enkä varsinkaan nostamatta autoa nosturille, sanoi speksit mitä tahansa. Jos ja kun itselläni eivät rahkeet oston kannattavuuteen ja vikojen metsästykseen riitä, pyydän paikalle jonkun, jolla sitä kokemusta asian tiimoilta on. Mielestäni olisi katastrofi laittaa tuhansia euroja palamaan tietämättä, mitä on OIKEASTI ostamassa. Juurikin tästä syystä olen vaahdonnut timanteista, ja epätoivoisesti yrittänyt imeä itseeni tietoa kuin sieni. Onko tässä "haluan rahoilleni parhaan vastineen" mentaliteetissa kyse sitten piheydestä vai valveutuneisuudesta - kukin tulkitkoon itse.

 

Ja okei. Kuten sanottua, meitä ostajia on moneksi, ja kärjistettynä etenkin myyjien onneksi; myös ne pohjasta ruostuneet peltipurkit saadaan kiertoon, kun joku merkkiuskollinen, spekseihin sokeasti luottava ostaja valikoi itselleen moisen ruosteläjän. Sama kai pätee timanttiostoksiinkin. Ja koska kärjistetysti puhutaan, lähdetään nyt vielä sillä oletuksella, että niin automyyjän, kuin korukauppiaankin tiedossa oli, että ei tässä mitään priimaa olla myymässä, mutta koska ostajalla on tietty budjetti, eikä oikeita kysymyksiä esitetty, pistetään vahinko kiertämään. Siitä voidaan sitten olla montaa mieltä, mikä luetaan myyjän vilpillisyyteen ja mikä tietämättömyyteen.

[Tipsis]

En jaksa wedsy lainata näitä äärettömän pitkiä tekstejä, vastaan suoraan, koska minulla ei ole kiinnostusta inttää tästä asiasta. En myöskään puolustele saamaasi kohtelua myymälöissä, vaan yritin vastata maallikkojärjellä kysymykseesi, miksi myyjät eivät tiedä samaa kuin sinä.

 

"Minun on vaikea uskoa, että ketään miellyttäisi huono hionta. Puhummekohan kuitenkin eri asioista? " > normiasiakasta miellyttää kohtuuhintainen, budjetissa oleva hionta (ideal/very good vs. good vs. fair > hintalaatusuhde arkipäivässä). Yleensä normitalliaisen on jostain tingittävä, ja silloin miellyttää good tai fair.

 

edit: kovinkaan monen tavallisen suomalaisen timanttibudjetti ei ole tuhansia euroja, ei edes sormusbudjetti. Joten ehkä tässä puhutaan nyt sitten puuroista ja velleistä, minä edustan sitä tyhmää, pinnallista talliaista, jonka koko budjetti on 500-800 €. Sillä ei ole mahdollista saada parasta mitä tarjolla on, ei edes toiseksi parasta. Enkä koe, että tarvitseekaan, koska hyvä on nimensä mukaisesti hyvä minulle.

 

Pointtini oli, että kauniin ja kestävän timanttisormuksen saa ilman hifistelyä, eikä niiden, keitä asia ei erityisemmin kiinnosta, tulisi nyt tästä keskustelusta hätääntyä, että "olen ostanu sian säkissä, kädessäni on roskaa" tms. Esim. kun puhut timantin kestävyyden heikkenemisestä, se ei tarkoita sitä, että Suomessa "pinnallisin" tiedoin ostettu timantti hajoaa käsiin tai ei "toimi kuten timantin kuuluu". Tai että "tavallisessa" kultasepänliikkeessä myydyt tuotteet eivät ole "priimaa" ts. ovat huonolaatuisia. Joo, ovathan ne huonompilaatuisia kuin nämä premium-myyjien timantit, muttei se tarkoita sitä, etteivätkö ne "palvelisi" lopunikää siinä tarkoituksessa mihin ne on ostettu. Summa summarum, pointti on siinä, edelleenkin, että paljonko on valmis laittamaan rahaa ja aikaa tähän asiaan ja mikä on itselle tärkeää. Kysynnän ja tarjonnan laki

 

Kun autovertauksella on tullut ymmärretyksi (puhuin autoliikkeestä ostetusta autosta, en nettimotosta ostetusta käytetystä (eihän se timanttikaan ole käytetty), vai viekö joku uuden auton koeajolla nosturille?), yritetään muuta. Henkilö1 omistaa sekaroituisen, perusrokotukset saaneen koiran, jonka sai vahinkopentueesta. Henkilö2 omistaa kalliin pedigree-taustaisen, läpikotaen ell tutkitun rotukoiran, jota piti jonottaa vuosi ja jota puunataan näyttelyihin. Ei voida sanoa, että hlö2:lla on terveempi, yleismaallisesti parempi koira, joka elää pidempään ja tekee omistajastaan onnellisemman, koska koira1 ei ole jalostettu "puhtaaksi" ja juuri sellaiseksi kuin ihminen halusi. (tottahan toki tämää ontuu nyt siinä, että monesti juuri loppuunjalostetut rotukoirat ovat niitä sairaampia) Molemmat koirat varmasti täyttävät omistajiensa tarpeen, eli terve kumppani, joka tuo iloa.

 

Ja mitä myyjiin tulee, tietysti on hyviä ja huonompia myyjiä ja ostopaikkoja. Kuten sanottu, useammille kuluttajille riittää tosiaan sormuksia katsellessa "Tämä on SI-puhtausluokkaa niin se on sitten mukavasti paljaalle silmälle täysin puhdas.", koska moni ei edes tiedä, mikä on SI. Tulisiko myyjien sitten alkaa opettamaan jokaiselle asiakkaalle näitä hifistelyjä, tuskin. Tietoa ei saa tietenkään pimittää tai valehdella. En ymmärrä, miten se on vaikeaa asiakkuutta, jos esim. pyytää tarkentamaan alaindeksiin.. Tietysti on myös niitä myyjiä, joiden kohdalle tällaista ei ole koskaan sattunut, ja "pärjäävät" näillä perustiedoilla päivästä päivään ja asiakas on tyytyväinen. Jos ei ole tyytyväinen palveluun (ei vaikka tiedetä sitä cushionia), jokainen kuluttaja voi äänestää jaloillaan.

 

edit2. tottakai on harmillista, että normitalliainen ostaa hyvillä mielin sormuksensa, tietämättä tässä puhutuista asioista, mutta maailma on pullollaan päätöksiä, jotka tehdään ilman "hifistelyä" ja silti lopputulos on hyvä ellei erinomainen. Jokainen taplaa tyylillään

Muokattu: May 29, 2014, käyttäjä: Tipzilla

[sessan83]

Ohoh! Kuinkakohan pitkään olen ollut poissa koneelta! Itse olen saanut kultasepänliikkeissä hyvän lisäksi myös suorastaan aggressiivista palvelua, joka on yksi syy siihen, miksi olen viime aikoina päätynyt ostamaan useimmat koruni Internetistä.

 

Näin muutakin keskustelua aiheesta virittääkseni: Miksi olette tilanneet/harkitsette tilaamista Internetistä? Onko syynä suurempi valikoima, hinta, palvelu vai jokin muu seikka?

 

Syy, miksi itse päädyin ostamaan ns. superideal h&a-timantin oli halu hankkia omassa kategoriassaan "huippuhyvin" leikattu kivi. Pyöreä briljantti on timanttien työjuhta ja näyttää hyvältä käytännöllisesti katsoen kaikissa valo-olosuhteissa, mikä on minusta tärkeää arkikorussa. Timanttien ja korujen suhteen makuja on monia, kuten tässä keskustelussakin on käynyt selväksi ja epäilemättä useimmille koruissa riittävät Tipzillan kuvailemat ominaisuudet. Tämä suuntaus, jossa hankitaan suurempia ja/tai parempilaatuisia kiviä on Suomessa vielä varsin uusi ja mielestäni on mielenkiintoista päästä näkemään sen vaikutus kotimaisten kultasepänliikkeiden valikoimaan ja palveluun.

[Janique]

Ohoh! Kuinkakohan pitkään olen ollut poissa koneelta!

 

Aivan liian pitkään, sinua on jo kaivattu, sessan!

Näin muutakin keskustelua aiheesta virittääkseni: Miksi olette tilanneet/harkitsette tilaamista Internetistä? Onko syynä suurempi valikoima, hinta, palvelu vai jokin muu seikka?

 

Vaikka oon ollut koko ajan äänessä, haluan vastata tähän! Mainitsin tuolla aiemmin tilanneeni sormukset sekä Chantilta että KultaOutletista, ja tulevaisuudessa myös sen kuuluisan irtotimantin oletettavasti DoW:sta. Painavin syy nettikauppoihin päätymisessä on ollut hinta, etenkin kun nyt puhutaan oikeasti merkittävistä hintaeroista. Arvokkaampia ostoksia tehdessä varmasti jokainen haluaa rahoilleen mahdollisimman paljon vastinetta, ja mielestäni nettikaupat mahdollistavat tämän erinomaisesti. Toinen ratkaiseva tekijä on ollut valikoima. Kivijalkamyymälät eivät tähän mennessä ole pystyneet tarjoamaan haluamaani. Tietysti liikkeet ovat täynnä kauniita koruja, mutta yksikään niistä ei ole ollut kuitenkaan minua varten. Viimeistään hintalapun näkeminen on toiminut loistavana karkoitteena. Kolmantena syynä on palvelu. Nyt en tarkoita, ettäkö kivijalkamyymälät tarjoaisivat huonoa palvelua, en ollenkaan. Lähinnä asiointi myymälässä on vain epämukavaa. Se vaivaannuttava hetki, kun olet huomannut, ettei myymälällä tälläkään kertaa ole sinulle mitään tarjottavaa, ja kohteliaana ihmisenä yrität muotoilla jonkin hätävalheen, kuten "tämä sormus olisi ihana, minun täytyy tulla uudestaan mieheni kanssa" ja poistut vähin äänin takavasemmalle tekohymyn saattelemana, etkä palaa enää koskaan takaisin. Miksi, oi miksi, sen rehellisen mielipiteen sanominen on niin vaikeaa; "teillä ei valitettavasti ole tarjolla mitään makuuni sopivaa"! Näiden seikkojen lisäksi pidän siitä, että nettikauppojen tuotekuvaukset ovat hyvin usein paljon kattavampia, kuin mainoslehtiset tutuiksi tulleilla ilmoituksillaan esimerkiksi timantin väristä ja puhtaudesta. Toki lisätietoa saa aina pyytämällä, mutta nettikaupoista sitä saa merkittävästi enemmän. Tämä kaikki noin niin kuin minun mielestäni.

[wedsy]

Tipzilla, tarkoitukseni ei ollut provosoida vaan keskustella asiallisesti. Koen että puhumme nyt hiukan erilaisista asioista ristiin, jolloin väärinymmärrykset kasaantuvat. Näen nyt parhaaksi ajankäytöllisesti ja muutenkin olla vastaamatta enää kaikkiin viimeksi mainitsemiisi asioihin, mutta haluaisin selventää muutaman, jotka eniten kaihertavat.

 

Ihan tärkeimpänä; En missään nimessä halveksu tai pidä huonompana asiakasta jolla on "pienempi budjetti" - mitä ikinä se kullekin tarkoittaa. Millä tahansa summalla haluan parasta, mitä sillä saa. En näe järkeä käyttää esim. sitä mainitsemaasi 500€ huonosti hiottuun timanttiin, kun sillä voisi saada muutakin. Vaikka pienemmän, mutta isommalta optisten ominaisuuksien vuoksi näyttävän. Ei minusta ole niin, että "vain isolla rahalla on mahdollisuus hifistellä".

 

Esim. kun puhut timantin kestävyyden heikkenemisestä, se ei tarkoita sitä, että Suomessa "pinnallisin" tiedoin ostettu timantti hajoaa käsiin tai ei "toimi kuten timantin kuuluu". Tai että "tavallisessa" kultasepänliikkeessä myydyt tuotteet eivät ole "priimaa" ts. ovat huonolaatuisia. Joo, ovathan ne huonompilaatuisia kuin nämä premium-myyjien timantit, muttei se tarkoita sitä, etteivätkö ne "palvelisi" lopunikää siinä tarkoituksessa mihin ne on ostettu.

 

Ei tarkoita välttämättä, mutta mahdollisuudet ovat kyllä valitettavan suuret. Molempiin. Koska timantin tarkoitus on näyttää kauniilta (tai näin itse sen näen), olisi kiva, jos se näyttäisi kauniilta. Teollisuustimantit erikseen.

 

 

"Minun on vaikea uskoa, että ketään miellyttäisi huono hionta. Puhummekohan kuitenkin eri asioista? " > normiasiakasta miellyttää kohtuuhintainen, budjetissa oleva hionta (ideal/very good vs. good vs. fair > hintalaatusuhde arkipäivässä). Yleensä normitalliaisen on jostain tingittävä, ja silloin miellyttää good tai fair.

 

Tulkitsinko nyt oikein, että suomalaisessa(?) liikkeessä jossa olit töissä asiakkaille oli tarjolla esim. vihkisormuksiksi tavallisesti ostettavissa sormuksissa GIA good ja fair -hiontaluokan kiviä?

 

 

Sessanin kysymykseen: Ostan netistä, koska sieltä saan isommasta valikoimasta laadukkaampaa halvemmalla, ystävällisemmällä, asiantuntevalla ja henkilökohtaisella palvelulla. Todistukset ovat kunnossa, lisätietoja on aina saatavilla ja liikkeet muutenkin rehellisiä kaupankäyjiä, joita mieluiten tuen niin pienissä kuin isoissakin ostoksissa. Palautus- ja vaihto-oikeudet ovat parempia, nyt esim. vihkin kivellä on elinikäinen vaihto- ja palautusoikeus samanhintaiseen tai kalliimpaan timanttiin.

En oikeastaan osaa sanoa mikä näistä olisi se tärkein syy. Olen vähän hassu siinä mielessä, että jos saisin jossakin liikkeessä ihan mielettömän hyvän kiven mutta palvelu olisi töykeää, en voisi ostosta hyvällä mielellä tehdä. Jo useampaan kertaan mainittu aggressiivisuus, töykeys, kiinnostumattomuus asiakkaan parhaaseen ja faktojen oikominen on minulle henkkoht. tosi iso tekijä joka ajaa nettikauppiaiden syliin. 

[sessan83]

Tässäpä tulikin aika hyvin mainittua kaikki ne syyt, miksi itse olen siirtynyt netistä ostamiseen. Tosin en tiedä, miten Suomen tulli suhtautuu tuon elinikäisen vaihto- ja palautusoikeuden käyttöön? Pitänee ottaa selvää, vai tietääkö jo joku?

 

Kohta puoliin pitäisi itsekin ryhtyä vihkisormuksen ostoon ja juuri nyt pahin henkilökohtainen närästyksen kohde on Suomen on rajattu valikoima kivien suhteen. Täällä pk-seudun ulkopuolella ainakaan ei pääse näkemään muuta kuin peruskauraa. Tarjolla on vain briljantteja ja prinsessaleikattuja kiviä. Pk-seudulta saanee joltakin kultasepältä ns. fancy cut -timantin, mutta kaikki nämä käytännössä on pakko ostaa kuin sika säkissä, sillä ASET-kuvat jäänevät varmaan saamatta vaikka kuinka nätisti pyytäisi. IdealScopehan multa jo löytyykin.   Prioriteetit 4C:n suhteen ovat toki kaikilla erilaiset, mutta itse asetan leikkauksen tärkeimmäksi ja koon heti sen jälkeen eikä toki "viidettä c:tä" (hintaa) voi toki vähätellä. Jenkeistä tilaamalla kuitenkin säästää sentin poikineen, vaikka teettäisikin sormuksen Suomessa.

[wedsy]

Tosin en tiedä, miten Suomen tulli suhtautuu tuon elinikäisen vaihto- ja palautusoikeuden käyttöön? Pitänee ottaa selvää, vai tietääkö jo joku?

 

Vaihto ja palautus onnistuisi nyt ainakin jonkin aikaa niin, ettei veroja (ja tulleja valmiin korun kohdalla) tarvitsisi maksaa uudestaan, kunhan tekee selvityksen että kyseessä on tuotteen vaihto/palautus. En tiedä miten sitten käy, jos tuotteen ostosta on esim. 10 vuotta ja sen vaihtaa vaikka kaksi kertaa arvokkaampaan tuotteeseen - meneekö enää perinteisen vaihdon/palautuksen ehdoilla tullin silmissä? En ollut totta puhuakseni tullut edes ajatelleeksi tuota!   Lähinnä vähän haaveilin, että jos pahasti alkaisi tehdä mieli vaihtaa esim. isompaan, voitaisiin sitten matkustaa paikan päälle.

 

Oma tarkoitus on pitää tämä yksi ja sama keskuskivi eikä "upgreidata" toivottavasti koskaan (ahneus pysy kurissa pliis). Ostosta tehdessä iloitsin kuitenkin loistavasta vaihto- ja palautusoikeudesta, jonka tulkitsen merkiksi myyjän uskosta myymiinsä tuotteisiin. Se on kaiken varalta ihan älyttömän hyvä optio, sillä kukaan muuhan ei tästä kivestä enää maksaisi sitä täyttä hintaa jonka olen itse maksanut, hyvällä lykyllä ehkä kolmasosan (riippuen tietysti hintojen kehityksestä ym.).

 

 

Pk-seudulta saanee joltakin kultasepältä ns. fancy cut -timantin, mutta kaikki nämä käytännössä on pakko ostaa kuin sika säkissä, sillä ASET-kuvat jäänevät varmaan saamatta vaikka kuinka nätisti pyytäisi. IdealScopehan multa jo löytyykin. 

 

En tiedä millaista ja mistä olet vailla, mutta nettisivujen ja parin oman kokemuksen mukaan ainakin joitain cushion-hiontoja, radiantia ja emeraldia voi saada pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Ne paikat mistä on kokemusta, niin laatu ei ole huikea. Eli ihan ehdottomasti panostaisin sen suht pienen summan ASET-skooppiin ja sen kanssa sit hämmentämään henkilökuntaa    Vaikka mä kyllä epäilen että löydät mitään miellyttävää tai ainakaan miellyttävään hintaan suomalaisista kivijalkakaupoista, kun olet jo kokeillut esim. sitä WF:n ACAa.. 

 

Onko sulla jo tarkempaa kuvaa, mitä olet hakemassa? Olisi kiva kuulla!    Onko ollut helppo päättää minkätyylisen vihkin haluaisit?

[sessan83]

^Hihi. Se voi kyllä olla, että tässä on jo ehditty tottua niin hyvään ettei random-kultaliikkeiden asiakkaaksi ole paluuta, jollei ole ostamassa pelkkää metallia.

 

Onko sulla jo tarkempaa kuvaa, mitä olet hakemassa? Olisi kiva kuulla!    Onko ollut helppo päättää minkätyylisen vihkin haluaisit?

 

NO EI.   Sehän se ongelma tässä onkin. Mieli tapaa muuttua, koska saan selvästikin liikaa virikkeitä internetin ihmeellisestä maailmasta. Viimeisin ihastus on markiisihionta, mutta pelkään kyllästyväni siihen ajan kuluessa. Vihkisormusta olisi kuitenkin mukava katsella pitkään ja tiedostan pitäväni pehmeän kulmikkaista muodoista ja veikkaan, että "lihavafasettinen" cushion-kivi on varmaan se lopullinen valinta. (Ehkä. Kai. Mahdollisesti. ) Olenkin jo tovin kuola valuen katsellut tätä videota.  

 

[Hirilore]

 

 Harmillisesti se kohtaamani ylimielisyys usein tekee asioinnista ihan tuskaa. Nytkin olisi "tarve" ainakin platinaiselle tai vaihtoehtoisesti puna- tai keltakultaiselle mahdollisimman ohuelle sileälle sormukselle, jonka mielelläni ostaisin sovittamalla liikkeessä paikan päällä, mutta koko ostoprosessiin ryhtyminen masentaa jo valmiiksi. 

 

 

 Mä totesin viime syksynä, että jos haluan jotain hieman tavallisesta poikeavaa, suuntaan heti paljon tilaustöitä tekevään liikkeeseen. Sitä omaa korua saattaa joutua odottamaan jonkun hetken, mutta itse pääsee ainakin vaikuttamaan sen eri ominaisuuksiin enemmän kuin tavallisessa koruliikkeessä.

 

 Edit: Esim. se kultasepänliike josta mun kihlani on ostettu vakuutti meidät ystävällisellä palvelullaan jo ekan käynnin jälkeen, ja palvelun laatu on ollut sen jälkeen poikkeuksetta loistavaa. Sieltä mm. tilattiin eri jalokivitoimittajilta eri sävyisiä safiireja, jotta pääsimme puolisoni kanssa valitsemaan sellaiset jotka sopivat väriltään mahdollisimman hyvin kihlasormukseni ja eräässä riipuksessani olevan safiirin kanssa.

Muokattu: June 2, 2014, käyttäjä: Hirilore

[Janique]

sessan: Tuollainen cushion olisi aivan mieletön, taisi muutama kuolapisara tipahtaa myös allekirjoittaneen näppäimistölle! Princess on makuuni liian kulmikas, briljantti ehkä turhankin pyöreä (ja miellyttää silmääni ainoastaan kuuden kynnen istutuksella). Pullukka cushion olisi I-H-A-N-A! Erehdyin myös katselemaan sormuksia, jossa keskikivenä cushion ja ympärillä halo. Apua! En ole enää varma, mitä edes haluan.

[sessan83]

Muahhahhaa!! Houkuttelen siis myös muita pahoille teille.   

 

Itselläni on ihan sama juttu, pyöreä jotenkin liian pyöreä ja princess on liian kulmikas. Samasta syystä myös asscher- ja smaragdileikatut kivet miellyttävät silmää, vaikka tuskin päädyn sellaista hankkimaan. Oma suunnitelmani oli teettää solitaire ja jos se alkaa tuntua jotenkin tylsältä niin sittenhän sen sormuksen kiven ympäriltä voisi teettää uusiksi esim. jonkin hääpäivän kunniaksi. Tykkään kyllä halo-sormuksista, mutta jotenkin en vain näe sellaista itselläni. Varmaan se jotain uutta ja blingimpää olisi kolmikivinen sormus sitten joskus, jos siltä alkaa tuntua...

[Janique]

No näin teet, pirskatti!

 

Mä menin vähän katselemaan ebayn tarjontaa (tämä lause ei tiedä koskaan hyvää). Päädyin tilaamaan aika laidasta laitaan kymmenen feikkisormusta. Ostoskorista löytyi solitairea, trilogya, haloa, sivutimantteja, tasapaksua runkoa, kapenevaa runkoa... Vähän ehkä kaikkea maan ja taivaan väliltä. Lysti kustansi muutaman kympin. Nyt saa sitten kotona pötkötellä ja sovitella sormuksia sormeensa. Toivon todellakin kokevani jonkinlaisen grande valaistumisen.

 

PS. Sormuksen päivittäminen hääpäivän kunniaksi ois aika magee idea!