Hopeinen sormus

[Ikkunarinsessa]

Olen tänään ostanut itselleni KAKSI hopeista sormusta (varsinaista kihlaahan minulla ei ole ollut, toisen laitan vihkipäivän aamuna sormeen ja toisesta tulee "aito" vihki). Kalevalan Pyhä Bigitta ja sille kaveriksi sileä 4 mm sormus. Aivan täydelliset minulle. Ja rahaa meni about 60 €, vaikka se ei tässä ollutkaan se pääpointti.

Rupesin jo ahdistumaan liikkeissä, kun mikään ei tuntunut omalta ja mitä enemmän blingbligiä oli sitä enemmän ahdisti. Ja kun tuntui, että myyjät eivät ottaneet kuuleviin korviinsa oikeita toiveitani (eli keltakulta ei värinsä puolesta sovi minulle ja valkokullassa mietityttää allergisoiminen) ja hopeisia ei olisi edes saanut katsella. Onneksi kohdalle osui myyjä, joka ymmärsi. Kaipa se ymmärsi, kun mä jo kysyin, että onko sormus pakko olla... ja nyt mulla on täydelliset hopeiset sormukset joita aivan varmasti tulen käyttämään!!!

[<Miiu>]

Me ostettiin hopeiset kihlat. Itse en tykkää yhtään kullasta ja valkokulta on aivan liian kallista. Yhtä tärkee ja rakas sormus se kuitenki on ja yhtälailla siinä on tunnearvoa ku kalliimmassakin sormuksessa. Vihkisormuskin minulle tulee hopeisena. Sitten ku on rikas nii voi olla et vaihdetaan valkokultaan mut muuten kyl pysytään hopeassa

[Guest Maija]

No jo on ongelmat ollu yksien sormusten kanssa.Me tehtiin jo 25v sitten niin et ostettiin halvat hopeiset kihlat ja halpis vihkisormus mut niin hiivatin kauniita olivat.Sen jälkeen ollaan uusittu sormuksia fiilisten mukaan.Pöh Ei aina tartte olla tosikko

[Adriane]

Hei!

 

Kirjoittelenpa minäkin oman kokemukseni tähän ketjuun. Aiemmin minulle oli itsestään selvää, että haluan laadukkaan valkokultaisen kihla/vihkisormuksen. Keltakulta ei värinä sovi minulle enkä hopea vaihtoehtona käynyt edes mielessä. Edellisen kumppanin kanssa sitten hankimmekin nämä valkokultaiset komistukset ja pulitimme niistä sievoisesti. Sormukset ostettiin merkkiliikkeestä ja sisäpintaan tuli useita leimoja laadun takuuksi. Kartoitimme kaikki kaupungin liikkeet ja sepät, hankimme tietoa, jotta varmistuisimme sormusten sekä valkokullan laadusta. Muistelen, että oma 5mm sormukseni tuli maksamaan 550 euroa ja silloisen sulhon vielä paljon enemmän kun otti tietysti paksumman sormuksen. Sormukset olivat kauniit ja mieleiset, mutta materiaalina eivät selvästikään mitään ihmeainetta. Muutamassa kuukaudessa niihinkin tuli naarmuja ja lommoja. No suhdekin sitten loppui.

 

Nyt kun kihlautuminen tuli taas kohdallani ajankohtaiseksi aloin miettimään tuolle valkokullalle vaihtoehtoa. Päätin ottaa paremmin selvää hopeasta ja se kannatti. Tiesin kyllä kullan nimiin vannojien ja monien kultaliikkeiden nihkeän suhtautumisen asiaan. Hankin ensin etukäteen tietoa hopeasta metallina ja sen käyttäytymisestä sormuksissa. Ilmeni, että kyseessä on varsin kelvollinen metalli ihan elinikäiseksi kihlasormukseksi asti. Seuraavaksi lähdin kierrokselle kultakauppoihin vähän testaamaan mitä niissä hopeakihloista sanotaan. Monessa liikkeessä alkoi välitön väninä ja puhina hopean kelvottomuudesta. Kultaahan sen nyt olla pitää. Oikein juuta eikä jaata ei osattu sanoa kun koitin kysellä tarkempia perusteita. On kuulemma niin kovin pehmeää ja "ei se vaan onnistu" -tyyliin. Aikani kierreltyäni ja kuulosteltuani havaitsin, että aina jos liikkeessä oli seppä paikalla tuli asiallista ja informatiivista palvelua. Hopea sopii hienosti ja toki onnistuu, sepät totesivat. Kirkkonummelta sitten löytyikin mukava RMV-koru, jotka takovat itse hopeisia sormuksia. Valmiinakin löytyi monia malleja ja kokoja. Kun sitten sain oman sormukseni käteeni en voinut kuin hämmästellä miten paljon sen muistutti sitä hiivatin kallista aiempaa valkokultasormustani. Eikä tarvitse rodinoida tai pelätä värin vaihtumista, eikä kyllä ylen määrin hukkumistakaan kun hinta oli niin säädyllinen;) Aivan ihanan luonnollisen ja kauniin värinen, sopi minulle täydellisesti. Palvelu liikkeessä oli myös moitteetonta, mistä jäi erityisen hyvä mieli. Hoito-ohjeena oli, että välillä voi käydä kiillottamassa jos haluaa.

 

Toivottavasti tarinastani on apua hopeaa harkitsevalle. Tällaiset seikat kumminkin opin tässä prosessissa. Hopeaa, kuten muitakin metalleja on montaa laatua. Kotimaisten kultaseppien valmistamien hopeasormusten lisäksi esim. Aurialla on kiva hopeakihlamallisto. Merkki kumminkin maksaa siinä himpun extraa. Sepältä saat juuri mieleisesi parhaimmillaan puoltakin halvemmalla. Se, tummuuko hopea käytössä, riippuu paljolti ihon PH-arvosta. Eli jollakin voi luontaisesti alkaa tummumaan johtuen ihon happamuudesta. Hopea todella on kultaa pehmeämpää, mutta oikein valmistettuna siitä saa loistavan käyttösormuksen, joka ei mene mutkalle. Jos haluaa hopeasormukseensa aitoja timantteja, näyttää Suomessa olevan vähän huonommin vaihtoehtoja, mutta amerikoista esim. löytyy kauniita mallistoja. Itse harkitsen tuon sileän kihlan kaveriksi ohutta valkokultaista rivisormusta, mutta katsotaan jos löydän kivan hopeisen. Suosittelen siis lämpimästi hopeaa sormuksen materiaalina ja kehotan olemaan säikähtämättä kultaliikkeen tympeiden tätien ininöitä ja väninöitä. Hankkikaa tietoa niin teitä ei päästä johtamaan harhaan;)

[Annas kun]

Onko tuo hopean tummuminen kuitenkin edelleen aina sitä "kumottavaa" sorttia? Eli se että mikäli tummuminen tapahtuu, ei ole aina ja ikuisesti lopullista vaan poistuu esim. perusteellisella puhdistuksella tms.?

 

Meitä kiinnostaisi kovasti hopeiset sormukset joissa tulisi olemaan muutakin kuin pelkkä rengas ja eri taonta/pintakäsittely.

[Sitruunaperho]

Me emme ole vielä kihlautuneet, mutta tapahtunee tässä piakkoin.

 

Olemme miettineet materiaaleja. Kummallekin oli selvää, että emme halua keltakultaa ja myöskin valkokulta on ei, osin hinnan takia.

Titaaniset oli pitkään mietinnässä, mutta kultasepänliikkeistä ei ihan löytynyt sitä "omaa" ja kyselin muutamilta sepiltä titaanisormuksen tekoa. Hinta oli maltillinen, mutta titaanin väri jäi jotenkin arveluttamaan; se kun ON harmahtava.

 

Minä rakastan hopeakoruja ja lopulta ajatus hopeisesta kihlasormuksesta oli aika looginen. Minulle on tulossa tämä:

 

http://www.lapponia.com/korut/mallit/650828

 

Kuva ei anna oikeutta kauniille sormukselle. Olen ajatellut teettää tuohon sormukseen pienenä kivana detaljina pikkuruisen upotetun safiirin, väri tulee olemaan sulhasen horoskooppi-/syntymäkuukauden väri eli pinkki.

[Kadew]

Minun on varmaan "pakko" ottaa kihlaksi ja vihkiksi hopeiset sormukset, koska olen kullalle allerginen ja näinollen kelta- ja valkokulta ovat poissuljettuja vaihtoehtoja.

[wedsy]

Minun on varmaan "pakko" ottaa kihlaksi ja vihkiksi hopeiset sormukset, koska olen kullalle allerginen ja näinollen kelta- ja valkokulta ovat poissuljettuja vaihtoehtoja.

 

Tiedätkö oletko allerginen ihan puhtaalle kullalle vai esim. kultaseoksissa usein käytetylle nikkelille? Nikkeliallergia olisi huomattavasti yleisempi vaihtoehto, yritin etsiskellä kulta-allergiasta tietoa mutta ainoa mitä Google nopeasti tarjosi olivat artikkelit ja tutkimukset nikkelin aiheuttamista allergioista kultaseoksissa. Tämä olisi kyllä kiinnostava aihe kuulla enemmän, jos osaat kertoa onko allergiaasi tutkittu ja todettu että sen aiheuttaja olisi mahdollisesti juurikin kulta 

Nikkeliä saattaa löytyä jopa hopeasormuksista, joten siinä tapauksessa kannattaa olla varovainen hopeasormuksenkin valinnan kanssa jos ongelmana on muu kuin puhdas 24k kulta. Platina on hiukan kultaa kalliimpi, mutta kaunis ja kestävä valkoinen metalli - jota pidetään suht allergisoimattomana. Palladiumallergiat ovat ilmeisesti nousussa, mutta en tiedä onko ristiallergiaa nikkelin kanssa, vai voisiko sekin olla yksi harkittava vaihtoehto? Palladium on usein hiukan valkokultaa halvempi materiaali.

[Uuri]

Hei,

 

Hyppään käväisemään tänne ei-ammattilaisten puolelle, koska asia -korumetallit ja metalliallergiat - on kiinnostava ja tärkeä. Olen vuosien mittaan etsinyt ja kerännyt ajantasaista tietoa metalliallergioista ja myös sopivan paikan tullen kysellyt asiasta mm. ihotautilääkäriltä ja alamme kollegoilta. Laadin pienen yhteenvedon löytämistäni tiedoista - toivottavasti siitä on asiasta kiinnostuneille hyötyä.

 

KULTA

Kulta-allergia ja etenkin sen aiheuttama ihottuma on hyvin harvinainen, mutta ei kuitenkaan ihan tavaton juttu. Yhtään täysin varmaa tapausta ei kuitenkaan ole tullut minulle vastaan niiden 28 vuoden aikana, jotka olen korujen parissa työskennellyt, mutta yhden mahdollisen tapauksen muistan. Sitä ei kuitenkaan koskaan tutkittu allergiatestein, vaan kyseinen henkilö päätyi vaihtamaan sormuksensa platinaiseen, mikä poisti ongelman.

Allergiatesteissä (lapputesteissä) kultaa testataan kultasuoloilla eikä metallisella kullalla, jota korut sisältävät. Reagointi testissä kultasuoloille ei tarkoita, että metallinen kulta automaattisesti aiheuttaisi oireita.

Lainaus DuodeciminTerveyskirjastosta:

"Kultasuolat aiheuttavat lapputesteissä allergisia reaktioita lähes 10 %:lle naisista ja noin yhdelle prosentille miehistä. Kullan aiheuttamat ihottumat ovat kuitenkin harvinaisia. Niitä nähdään etenkin sormuksien alla ja korvannipukoissa, joissa kullan ja ihon kosketus on kaikkein tiivein."

 

Koruissa käytettävät kultaseokset sisältävät aina muita seosmetalleja, yleisimmin hopeaa, kuparia ja palladiumia. Kelta- tai punakultaseoksissa ei ole kuitenkaan tietääkseni koskaan käytetty seosaineena nikkeliä, eikä sitä tietääkseni myöskään ole ollut pitkiin aikoihin kotimaisten valmistajien käyttämissä valkokultaseoksissakaan. Nykyaikaisissa valkokultaseoksissa nikkelin valkaisevan tehtävän hoitaa palladium.

 

PALLADIUM

Osa nikkeliallergisista reagoi lapputesteissä ristiallergian kautta myös palladiumiin, mutta valkokultaisten tai palladiumista valmistettujen korujen sisältämä metallinen palladium aiheuttaa erittäin harvoin allergiaa. Samoin kuin kultaa, lapputesteissä palladiumia testataan palladiumsuoloilla (palladiumkloridilla) eikä siis metallisella palladiumilla, jota korut sisältävät. 

Allergia- ja Astmaliitto on vuonna 2012 antanut asiasta Suomen Kultaseppien Liitolle seuraavan lausunnon: 

"Keskustelimme aiheesta asiantuntijan kanssa ja ihotautilääkäri Matti Hannuksela, joka toimii Allergiakillan puheenjohtajana ohjeisti, että voitte neuvoa kultaseppiä sanomaan asiakkailleen, että metallinen palladium aiheuttaa erittäin harvoin allergiaa ja että positiivinen testitulos palladiumkloridista on heijastumaa nikkeliallergiasta. Vajaa puolet nikkelille lapputesteissä reagoivista reagoi testissä myös palladiumkloridille, siis noin 6% nuorista aikuisista. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he saisivat automaattisesti oireita metallisesta palladiumista."

 

PLATINA JA RODIUM

Koruissa käytettävistä metalleista platina ja valkokullan pinnoitukseen käytettävä rodium ovat varsin turvallisia, mutta niillekin allergisia henkilöitä löytyy. Platinan ja rodiumin aiheuttamat allergiatapaukset ovat kuitenkin yksittäistapauksia, joita on todettu lähinnä näitä metalleja työstävillä henkilöillä. 

Lainaan jälleen Dudecimin Terveyskirjastoa:

"Platinaa ja rodiumia on kauan pidetty herkistämättöminä jalometalleina. Niiden aiheuttamia yksittäisiä allergiatapauksia on kuitenkin julkaistu niitä työstävillä henkilöillä. Platinasta voi tulla myös IgE-välitteistä nopeaa allergiaa.".

 

Tätä tukee myös oma kokemukseni rodinoiduista valkokultakoruista. Työurani aikana en ole kuullut yhdestäkään tapauksesta, jossa valkokultakorun rodium-pinnoitteen olisi todettu aiheuttaneen allergiaa. Se ei toki tarkoita, ettei sellainen olisi mahdollista, mutta harvinaista se on varmasti. Itse asiassa saatavissa olevan tiedon ja oman kokemukseni mukaan korun ehjä rodiumpinnoite päinvastoin merkittävässä määrin estää valkokullan seosmetallien liukenemista korusta iholle ja näin ehkäisee mahdollisen allergisen reaktion syntyä.

 

HOPEA

Hopeasta ei tiettävästi ole raportoitu kuin muutama allergiatapaus. Hopea-allergiaa esiintyy oikeastaan vain kroonisten haavojen paikallishoitojen yhteydessä eikä sitä voi rinnastaa korujen käyttöön. On kuitenkin muistettava, että koruissa käytettäviin hopeaseoksiin tarvitaan yhtä tai useampia muita metalleja seosaineiksi. Edellinen kirjoittaja totesi, että nikkeliä saattaa löytyä koruissa käytettävistä hopeaseoksista. Näin ilmeisesti on (esim. www.silverallergy.com- sivustolla mainitaan nikkeli hopean mahdollisena seosaineena), mutta käsittääkseni ainakaan kotimaisten koruvalmistajien korkealuokkaisissa hopeaseoksissa ei ole nikkeliä. Tämä tieto on varmistettu mm. Kalevala koru Oy:ltä, Saurum Oy:ltä ja K.A. Rasmussen Oy:ltä. 

 

TITAANI JA VOLFRAMI (TUNGSTEN)

Sama juttu titaanin ja volframin (eli tungstenin) suhteen: allergiat ovat hyvin harvinaisia, mutta niitä on havaittu. Titaanissa saattaa kuitenkin olla jäämiä muista metalleista (kuten nikkelistä) valmistusprosessin jäljiltä. Tässä lainauksia metalliallergioiden testausmenetelmiä kehittävän Melisan ja terveystietoa tarjoavan Livestrong Foundationin sivuilta:

"Titanium allergy is barely recognized in mainstream medicine – yet laboratories using the MELISA technology have reported that about 4% of all patients tested to titanium will be allergic to it. For those affected by titanium allergy, the symptoms can be multiple and bewildering. These can range from simple skin rashes to muscle pain and fatigue."

"Several studies show that titanium alloys contain traces of nickel as a result of the production process. This can pose trigger health problems in patients with nickel allergy, and also mean that a reaction may be falsely attributed to titanium itself."

"Tungsten is used as one of the metals in a variety of alloys, or mixtures of metals, such as tungsten-carbide and tungsten-nickel. These and other alloys are used to make high-density electrodes, filaments and wires, as well as jewelry valued for its durability. Although instances are rare, tungsten can cause allergies or sensitivities."

 

NIKKELI

Nikkeli on yleisimmin allergiaa aiheuttava metalli, mutta sitä ei ole käytetty kelta- tai punakultaseoksissa tietääkseni koskaan, eikä sitä tietääkseni myöskään ole ollut pitkiin aikoihin kotimaisten valmistajien käyttämissä valkokultaseoksissakaan. Nykyaikaisissa valkokultaseoksissa nikkelin valkaisevan tehtävän hoitaa palladium. (Meillä Sandbergilla siirryttiin nikkelittömään palladiumvalkokultaan vuonna 1994.)

Lainaus Duodecimin Terveyskirjastosta: 

"Yleisin kosketusallergeeni kaikkialla kehittyneissä maissa on nikkeli, jolle on herkistynyt lähes 20 % nuorista naisista ja pari prosenttia nuorista miehistä. Vanhemmissa ikäluokissa allergia on harvinaisempaa kahdesta syystä: Muutama vuosikymmen sitten nikkelialtistus oli vähäisempää. Lisäksi nikkeliallergia heikkenee vuosien varrella ja häviää usein kokonaan. EU:ssa tuli vuosituhannen alussa voimaan ns. nikkelidirektiivi, joka kieltää pitämästä kaupan sellaisia tuotteita, joissa metalli koskee ihoon ja josta irtoaa haittaava määrä nikkeliä."

 

Nikkeliä saattaa kuitenkin edelleen olla seosaineena mm. ulkomailta tuoduissa valkokultakoruissa (myös EU:ssa valmistetuissa), koska sen käyttöä seosaineena ei ole täysin kielletty. Nikkelijäämiä voi löytyä myös titaanilejeeringeistä, joissa ne ovat peräisin valmistusprosesseista (kts. lainaus yllä kohdassa titaani ja volframi).

 

RAUTA JA TERÄS

Myös rauta-allergiatapauksia tunnetaan. Nämäkin ovat harvinaisia ja käsittääkseni niitä esiintyy lähinnä henkilöillä, jotka ovat saaneet suuria määriä metallia elimistöönsä esim. lääkeaineiden tai lisäravinteiden välityksellä. En ole löytänyt mistään varmaa tietoa siitä, voiko metallinen rauta tai teräs aiheuttaa oireita vain pelkän ihokosketuksen kautta.

 

YHTEENVETO 

Metallien aiheuttamat kosketusallergiat ovat - nikkeliallergiaa lukuun ottamatta - harvinaisia tai hyvin harvinaisia. Näin ollen nikkelittömät korumetalliseokset ovat varsin turvallisia käyttää. 100 % varmasti allergisoimatonta korumetallia ei kuitenkaan ole olemassa, mutta mikäpä elämässä olisi 100 % varmaa.

 

Lopuksi vielä totean, että aika usein korujen aiheuttamat iho-oireet eivät johdu metalliallergioista, vaan siitä, että koruja ei ole pidetty puhtaana. Korut tulisikin puhdistaa säännöllisesti. Tämä koskee etenkin sormuksia ja korvakoruja, joissa ihokosketus on tiivein ja joita usein käytetään päivittäin ja jopa vuorokauden ympäri. Kuukausia tai vuosia ilman puhdistusta päivittäisessä käytössä ollut sormus tai korvakoru on melkoinen bakteeripesä ja lisäksi se voi olla kuorrutettu monenlaisilla kemiallisilla aineilla, joiden kanssa joudumme päivittäin tekemisiin esim. puhdistusaineiden, ihon- ja hiustenhoitotuotteiden, meikkien, ruoka-aineiden jne. muodossa. Korujen säännöllinen puhdistuksen voi vaikka ajatella olevan osana omasta terveydestä ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimista, aivan kuten vaatteiden tai tiskien pesun. 

 

Terveisin,

 

Uuri Sandberg

[tiria]

Minä olen aina halunnut nimenomaan hopean väriset sormukset. En tykkää kullan väristä, se näyttää mielestäni halvalta Sulho tosin välttämättä halusi kultaiset kihlasormukset, joten olen tässä nyt puolitoista vuotta kantanut sormessani kultaista sormusta. Kompromissina ilmoitin että vihkisormukseni tulee olemaan hopeinen

 

Olen parin päivän aikana kierrellyt kultasepänliikkeissä ja kummasti hopeisia ei löydy niin paljoa. Ajattelin että otan sellaisen ihan perus sileän sormuksen.

[Marmosetti]

Paljon on ollut puhetta siitä, että hopeasormus ei kestä 24/7 käyttöä, mutta mitä jos sitä ei käytäkään koko ajan? Ajatus suihkussa käymisestä tai nukkumisesta sormus sormessa tuntuu todella oudolta, joten käyttäisin omaani lähinnä kodin ulkopuolella liikuskellessa ja silloin kun on vieraita. Uskaltaisiko tuossa tilanteessa hommata hopeisen sormuksen?

[Tipsis]

Hopea on pehmeämpi metalli kuin esimerkiksi kulta, joten se naarmuuntuu helpommin ja saattaa vääntyä (muuttua soikeaksi, varsinkin jos on kovin ohut). Kannattaa huomioida myös, ettei sen viereen suositella laitettavan kovempaa metallia olevaa sormusta, se voi "syödä" sitä. Sormuksen kestävyys riippuu kuitenkin pitkälti käyttäjästä ja käyttötavasta, joten voi hopeasormus toimia kihlana/vihkinä. Toista vaivaa joka ikinen pintanaarmu, toista taas ei. Lisäksi ne ovat sen verran halpoja, että jos parin vuoden käytön jälkeen alkaa näyttää huonolta, ei ole kovin suuri taloudellinen menetys

 

Itselläni on kyllä oikein hyväkuntoisia hopeasormuksia, jotka ovat vuosia ja vuosia vanhoja, mutta ne ovat siis vain juhlakäytössä.

[NiE]

Paljon on ollut puhetta siitä, että hopeasormus ei kestä 24/7 käyttöä, mutta mitä jos sitä ei käytäkään koko ajan? Ajatus suihkussa käymisestä tai nukkumisesta sormus sormessa tuntuu todella oudolta, joten käyttäisin omaani lähinnä kodin ulkopuolella liikuskellessa ja silloin kun on vieraita. Uskaltaisiko tuossa tilanteessa hommata hopeisen sormuksen?

 

Suihkussa käyminen ja nukkuminen eivät ihan hirveästi sitä korua kuluta. Sen sijaan kaikki, mitä arkena teet käsilläsi sormus kädessä (kauppakassin kantaminen, huonekalujen siirtäminen, oven avaaminen, normaali elämä ylipäätänsä) aiheuttaa siihen sormukseen pientä kulumaa. Ei se vaarallista ole, eikä ole kiveen kirjoitettu, että hopeasormus ei kestä päivittäistä käyttöä. Toisilla sormukset kuluvat todella paljon, toisilla vähän vähemmän. Jos tiedostat sen, että hopea on materiaalina varsin pehmeää ja että voi olla ajankohtaista jossain vaiheessa kulumisen takia hankkia korvaava sormus, niin mikäpä ettei hopeinenkin voisi kihla/vihkisormuksesi olla... 

 

Suosittelisin kuitenkin omien kokemusteni perusteella valitsemaan päivittäiseen käyttöön hopeasormukseksi mielummin leveän ja materiaalivahvuudeltaan paksuhkon sormuksen. Pintakuviointi (ellei se ole todella "ronskia" ja syvää kuviota) kuluu myös hopeisesta sormuksesta varsin helposti pois, mikä kannattaa ottaa sormusta hankkiessa myös huomioon.

[Minitikru]

 Minun kihlasormukseni on ohut valkokultainen, mutta sulhon sormus on paksu hopeasormus. Sulhon sormus kylläkin on ns. väliaikainen, koska hankimme molemille vihkisormukset jotka ovat valkokultaa.   Sulhaseni ei aio pitää kihlaa ja vihkiä yhtä aikaa, koska kaksi paksua sormusta voisi tuntua vaikealta, ja sitten tämä että jos valkokultainen alkaisi "syödä" sitä hopeista.

  Sulhasen sormus on hopeaa, koska hän osti molempien sormukset ja kosi sitten yllättäen. Kahteen valkokultaiseen ei ostohetkellä ollut varaa ja minulle hän tahtoi ostaa ehdottomasti valkokultaa, joten otti sitten itselleen hopean. Keltakultaisia sormuksia ei kihlana ole eikä vihkinä tule olemaan siksi kun minä en keltakultaa siedä. Sulhasella ei ole keltakullasta oikeastaan mitään kantaa, joten mennään sitten minun pääni mukaan tässä asiassa.

   Tuosta hopean kestävyydestä, tummumisesta ja naarmuuntumisesta vielä. Itselläni on kihlan lisäksi pari muuta sormusta joka päivä käytössä. Nämä toiset ovat hopeaa, joista vanhin on ollut noin kahdeksan vuotta käytössä. Ei ole tummunut, naarmujakaan ei näy. Hieman ehkä soikion mallinen nykyään, mutta sormessa sitä ei huomaa. Tuo "soikistuminen" johtuu varmaan siitä että olen pudotellut tuota sormusta lukuisat kerrat.  Tämän lisäksi minulla on hopeakaulakoru, jonka sulhaseni osti minulle noin kolme vuotta sitten ja en koskaan (lukuunottamatta hammasröntgeniä) ole ottanut sitä kaulasta pois. Eli on käytössä yötäpäivää ja suihkussakin kulkee mukana. Kunnossa on, ulkonäkökin edelleen hyvä   

  Minusta hopea on korumateriaalina vallan hyvä ja ehdottomasti keltakultaa kauniimpi! Kyllä hopea aikaa ja käyttöä kestää siinä missä kultakin.

[Pippuripähkinä]

Minä täällä säästölinjaisena mietiskelen, uskaltaisiko sitä ostaa hopeisen vihkisormuksen... Täällä on paljon puhuttu, että kovemmat materiaalit "syövät" hopeaa, jos kihla on jotain muuta materiaalia. Oma kihlani on terästä, eli sitä ei varmaankaan kannattaisi hopeisen sormuksen vierellä pitää?

Olisikohan ihan hölmö ajatus, että siirtäisi kihlasormuksen häiden jälkeen oikeaan nimettömään? Minulla on siinä jo siro kultainen sormus, jonka äitini on aikoinaan saanut rippilahjaksi. "Söisikö" tuo minun järeä teräskihlani keltakultaisen siron sormuksen pilalle?   Testasin äsken, ja kihlasormukseni ja tuo siro keltakulta näyttävät yllättävän sopuisilta ja näteiltä vierekkäin tuossa oikeassa kädessä, että ulkonäöllisesti ei olisi ongelma.

[Raitaa]

 

Olisikohan ihan hölmö ajatus, että siirtäisi kihlasormuksen häiden jälkeen oikeaan nimettömään?

 

Vähän off-topic vastaus off-topic kysymykseen, mutta kun en osaa muihinkaan esittämiisi kysymyksiin vastata... Ei ole mielestäni ollenkaan hölmö idea, Saksanmaalla tietääkseni käytössä ihmisillä vain yksi sormus, joka kannetaan kihlana vasemmassa nimettömässä ja siirretään vihkimisen yhteydessä oikeaan. Heillä ei sitten tietenkään ole enää vasurissa sormusta (ymmärsin, että suunnittelit laittavasi kihlan oikealle ja vihkin vasemmalle?) mutta mikäpä estää kantamasta sormusta molemmissa nimettömissä.

[Nuura]

Hei! Olen löytänyt nettiä selaillessani täydellisen "köynnös-sormuksen". Yksi pieni mutta. Se on kullattu hopeasormus. Onko jollain kokemusta sellaisista sormuksista? Taitaa ikävä kyllä kulua ajan saatossa pois? Tässä linkki sormukseen:

http://korutukku.net/filigraani-kullattu-sormus

[Guest]

Luultavasti kuluu, eikä sormus välttämättä muutenkaan kestä kauaa päivittäisessä käytössä. Jos tuo malli miellyttää ja budjetti riittää, niin Kalevala Korulla http://www.kalevalakoru.fi/fi/filigraani-sormus ja Auri Faberilla http://www.au3.fi/Myymalasta-sormukset.html ainakin on vastaavia.