Runo isälle - saatatko alttarille?

[myy79]

näin vähän jäljessä, mutta kuitenkin. me ilmoitimme hääpäivämme vanhemmille äitienpäiväkorttiin rustatun runon avulla.. en enää muista ihan täysin miten se meni, mutta jotenkin näin:

23.8.2008 tehdään äidistä anoppi,

mitähän siihen sanoo suku ja appi?

vaikka vielä aikaa sinne on,

ei tarvitse olla toimeton.

apua ja neuvoja tarvita voi,

ennen kuin hääkellot meille soi.

[Feyah]

Kiitos Tipille runoista!  

Minäkin olen jo hääasiaa isän kanssa hössöttänyt (siis minä hössötän ja isi kuuntelee ja kommentoi ), mutta josko kutsun väliin vielä laittaisi pienen lapun...

[crissy]

voi luoja ku itkettää! meillä se taitaa olla vaa niin itsestäänselvyys et isä saattaa mut toi runo on vaa pakko laittaa.. Isä on kans mun elämän yks tärkeimpiä ihmisiä... Isin tyttö ikuisesti!!

[sin]

Meillä ei tuo runomitalla isän saattamaan pyytäminen onnistunut, koska mies pyysi sitä samalla kun "pyysi minun kättä". Että mitenkäs tuo olisi josko tuossa parin vuoden päästä saattaisit tyttäresi kirkon käytävää minun luo..

Meillä isä on ihan mieletön runoilija, käyttää riimejä oivaltavasti ja hauskasti ja tunnetta löytyy, vähän kieli poskella kirjoitettuna mutta silti kyynel silmäkulmassa monesti. Siksi tuo runomuoto olis mullekin ollut hyvä idea, mutta jää nyt johonkin toiseen juttuun..

Tällaisen rustasin, vaikkei itselle siitä olekaan hyötyä. Mutta jos jollekin toiselle..

Siitä on jo kauan aikaa,

kun käsi kädessä käveltiin

voi sitä lapsuuden taikaa,

isin tyttö olin aina niin.

Kohta kirkon urut raikaa

isin tyttö menee naimisiin.

Tahtoisin kirkkoon palasen taikaa,

palataanko hetkiin menneisiin

kun käsi kädessä käveltiin?

Saatatko alttarille vähän matkaa?

Se minut saisi onnenkyyneliin...

sin

[tinjami]

Voi sin!

Eipä tarvitse enää miettiä mitä siihen korttiin laittaa. Ihanaihanaihana.

[crissy]

Meillä ei tuo runomitalla isän saattamaan pyytäminen onnistunut, koska mies pyysi sitä samalla kun "pyysi minun kättä". Että mitenkäs tuo olisi josko tuossa parin vuoden päästä saattaisit tyttäresi kirkon käytävää minun luo..

Meillä isä on ihan mieletön runoilija, käyttää riimejä oivaltavasti ja hauskasti ja tunnetta löytyy, vähän kieli poskella kirjoitettuna mutta silti kyynel silmäkulmassa monesti. Siksi tuo runomuoto olis mullekin ollut hyvä idea, mutta jää nyt johonkin toiseen juttuun..

Tällaisen rustasin, vaikkei itselle siitä olekaan hyötyä. Mutta jos jollekin toiselle..

Siitä on jo kauan aikaa,

kun käsi kädessä käveltiin

voi sitä lapsuuden taikaa,

isin tyttö olin aina niin.

Kohta kirkon urut raikaa

isin tyttö menee naimisiin.

Tahtoisin kirkkoon palasen taikaa,

palataanko hetkiin menneisiin

kun käsi kädessä käveltiin?

Saatatko alttarille vähän matkaa?

Se minut saisi onnenkyyneliin...

sin

ja hanat auki taas.. se runo ratkes ja tän laitan! kiitos kaunis!

[JetS]

Oi kun on ihania runoja! itse kysyin isältäni suoraan että saatatko sitten alttarille. vastaus oli, että pakko kai se on jos et itse sinne löydä joo o ehkä olisi pitänyt kirjoittaa runo, niin vastauskin olisi saattanut olla toisenlainen.

[saltsi]

Voi voi voi, miten ihania runoja täältä löytyikin.. Ja niitä lukiessa liityin muuhun kyynelehtivään joukkoon.. Harmi, että löysin runot vasta nyt, kun olen jo ehtinyt isän kanssa sopimaan saattamisesta ja luovuttamisesta Mutta ehkäpä minäkin siitä huolimatta laitan vielä kutsun välissä isälle oman pikku pyynnön, niinkuin joku tuolla aiemmin oli suunnitellut tekevänsä.. Loppuukohan tää vetistely enää tämän illan aikana..

[Ne-Na]

Kyllä tuli tippa linssiin ku luki näitä. Oon justiin aatellu että miten pyytäisin isukkia saatteleen mut alttarille, oon vähän pelännyt että ei pian suostu ku ei tykkää yhtään huomion keskipisteenä olemisesta. Mutta jos tällä tavalla kysyn niin luulen että taitaa tulla isukillekin tippa linssiin ja ei voi vastata kieltävästi

[Laru]

Mä vähän mukailin noita täällä jo olleita. Mun iskälle lähtee tänään postissa tämmönen runo, isänpäiväkortin mukana..

Siitä on kulunut jo hetki,

kun yhdessä tehtiin useampi kalaretki.

Voi sitä onnellista lapsuusaikaa,

niissä hetkissä oli aina jotain taikaa.

Iskän tyttö olen aina ollut,

monessa asiassa neuvoa kysellyt.

Kohta urut kirkossa raikaa,

ja haluaisin sinne ripauksen taikaa.

Nytpä kysynkin vielä sulta,

alttarille saatatko mut, isäkulta?

[Pamina]

Siitä on jo kauan aikaa,

kun käsi kädessä käveltiin

voi sitä lapsuuden taikaa,

isin tyttö olin aina niin.

Kohta kirkon urut raikaa

isin tyttö menee naimisiin.

Tahtoisin kirkkoon palasen taikaa,

palataanko hetkiin menneisiin

kun käsi kädessä käveltiin?

Saatatko alttarille vähän matkaa?

Se minut saisi onnenkyyneliin...

sin

Kiitos tästä runosta! Käytin sitä nyt isänpäivän kortissa,(vähän kyllä muokkasin) vaikka se kummallekin selvää oli jo, että isä mut alttarille saattaa. Mutta halusin kuitenkin runolla pyytää ja kyllä kummallekin kyyneleet silmiin tuli.. Ja isä heti sitä puhelimessa mun siskollekin selitti.

[auria]

Ihania runoja

Olkaa kiitollisisia isistänne. Just näinä hetkinä sitä kaipaa.

[Allure]

No niin...Allure parkuu täällä silmät ja nenä punaisina....

[Juustoenkeli]

ja tippa on linssissä

[ainiliini]

Voi kauheeta miten ihania runoja! Olen ajatellut isäpuoltani pyytää minut saattamaan ja ehkäpä hänen synttärikortin väliin laitan jonkun näistä. Kuitenkin tuli ihan hirveä ikävä omaa edesmennyttä isää ja eihän tästä vetistelystä meinaa tulla loppua millään..

--> vetäytyy parkumaan peiton alle

[memmmi]

Siitä on kulunut jo hetki,

kun yhdessä tehtiin useampi retki.

Voi sitä onnellista lapsuusaikaa,

niissä hetkissä oli aina jotain taikaa.

Siitä on jo kauan aikaa,

kun käsi kädessä käveltiin

Tahtoisin häihini palasen taikaa,

palataanko hetkiin menneisiin

kun käsi kädessä käveltiin?

Saatatko siis vähän matkaa?

kun Alin luokse tahdon jatkaa..

Muutin itselleni tällaiseksi Jouluna saa iskä kortin runon kera.

[Lartsi]

Nostetaanpa tämä keskustelu esille, kun ensi vkonloppuna on tuo tärkeä päiväkin.

Itse muotoilin runoista omalle isille tällaisen:

Mikään ei sitä korvata voisi,

jos silloin, kun kirkossa urut soisi.

Kulkisit vierelläin matkas sen,

joka johtaa luokse elämäni Rakkauden.

Joten yhtä asiaa pyytäisin sulta,

mut alttarille saatathan, isikulta?

[marppu]

Mä haluaisin laittaa isälle jonkun runon kans, mutta ongelmana on se, että en todellakaan ole ollut isin tyttö. Suoraan sanottuna olen inhonnut isääni hyvin ison osan elämästäni. Nykyään kuitenkin ollaan hyvissä väleissä ja olenkin koittanut isälle kertoa, että hän on mulle tärkeä. En osaa ääneen sanoa tunteitani, mutta pienin teoin ja tekstein tätä oon koittanut kertoa. Mitään menneisyysjuttuja en siis välttämättä haluaisi runoon. En ole pienenä tehnyt isän kanssa yhtään mitään. Parhaimmat muistot isästä on, kun halusin jotain mihin ei ollut vara tai tarvitsin jotain niin isä kävi autotallistaan kaivamassa, jos ei sitä justiinsa mitä tarvin niin ainakin korvaavan tavaran. Autotalli on siis täysi romuvarasto, mutta sieltä se iskä löysi ties mitä meille lapsille. Eli tässä vähän haasteellisempi tehtävä.

[kalakola]

Nostetaanpa tämä keskustelu esille, kun ensi vkonloppuna on tuo tärkeä päiväkin.

Itse muotoilin runoista omalle isille tällaisen:

Mikään ei sitä korvata voisi,

jos silloin, kun kirkossa urut soisi.

Kulkisit vierelläin matkas sen,

joka johtaa luokse elämäni Rakkauden.

Joten yhtä asiaa pyytäisin sulta,

mut alttarille saatathan, isikulta?

Tämä on ihana!

[nightatvogue]

Tälläisen runon itsekkin laitoin isälle. Asutaan niin kaukana toisistaan että nähdään hyvin harvoin ja puhelimessa en ole hyvä puhumaan, joten laitoin tylsästi ihan tekstiviestinä tuon ylläolevan runon. Eli kiitos siitä!

[Lumenvalkea]

nyt isänpäivä on, ulkona pimenee,

vaan päivääs näin yhdessä vietetään.

kortin tän sulle mä toin -

rakkaudestas kiittää nyt voin.

mut yhtä asiaa vielä pyytäisin sulta,

mut alttarille saatatkos, isäkulta?

toi teksti tulee omaan korttiini isukille. sitä saa lainata tai siis pikemminki muokata enemmän näköisekseen

Voi apua! Aivan ihana runo. Harmi kun olin isältä jo aikaisemmin kysynyt saattaako hän minut alttarille. Tuollainen runo olisi ollut niin paljon ihanampi tapa kysyä asiaa

[Malyn]

Nostetaanpa tämä keskustelu esille, kun ensi vkonloppuna on tuo tärkeä päiväkin.

Itse muotoilin runoista omalle isille tällaisen:

Mikään ei sitä korvata voisi,

jos silloin, kun kirkossa urut soisi.

Kulkisit vierelläin matkas sen,

joka johtaa luokse elämäni Rakkauden.

Joten yhtä asiaa pyytäisin sulta,

mut alttarille saatathan, isikulta?

Tämä sopis mulle täydellisesti! Saanhan lainata?

[Malyn]

..niin ja tippa linssissä täälläkin noita runoja luettiin, aivan ihania! Ja vaikkei meidän suvussa olla koskaan niin runoista välitetty, niin kovia puhumaan ollaan oltu aina, joten ajattelin, että runo on loistava idea!