Runo isälle - saatatko alttarille?

[Guest Aurora80]

Hei! Tuli nyt vaan mieleen, kun isänpäivä on tulossa, että olisi kiva isälle värkätä joku runo, johon liittää pyynnön, että hän ensi kesänä saattelee minut alttarille... Onko tällaisia pyyntöjä valmiiksi jo olemassa? Ei ole omiini silmiin vielä osunut.

[iku80]

nyt isänpäivä on, ulkona pimenee,

vaan päivääs näin yhdessä vietetään.

kortin tän sulle mä toin -

rakkaudestas kiittää nyt voin.

mut yhtä asiaa vielä pyytäisin sulta,

mut alttarille saatatkos, isäkulta?

toi teksti tulee omaan korttiini isukille. sitä saa lainata tai siis pikemminki muokata enemmän näköisekseen  

[Gurmeli]

vitsi, että oli ihania runoja. Siispä käytinkin yhde, ja kas kummaa, isini luki kortin ja pisti sen vain tyynesti pöydälle. Kysyin sitten, että noh, suostutko. Hän siihen, että niin siis niinkuin mihin  :-? . Oli kaunis runo. pistin lukemaan uudestaan ja äiti kurkki siinä olan yli tekstiä. Ja äiti sanoi isin puolesta, että tottakai suostuu. Siinä vaiheessa vasta isi tajusi mistä oli kyse  ;D  Ei mikään varsinainen runoilijaluonne  ;D

[Guest Tipi-lintu]

Tässä nämä mun raapustamat runot, jotka poistin kun ne herättivät yleistä kritiikkiä koko runoilua kohtaan (mun mielestäni ei ollut aiheellista ilkkua toisten tapaa pyytää isää saattajaksi alttarille). Mainittakoon vielä, että näitä saa kritisoida ja vaikka haukkua lyttyyn, mutta mieluummin sitten vaikka privana Oma isäni ei ole edes kutsuttu häihin, joten aihe ei edes koske minua......

Näitä saa muokata ihan mielensä mukaan jos haluaa ideoita käyttää...

Pikkutytöstä naiseksi

oot seurannut mun kasvuani.

Pian koko kaupunki kuulla voi

kun juhlaa kirkon kellot soi -

ne kumisee kunniaksi päivän sen,

kun tyttäres saa sormeensa sormuksen.

Sä kunnian suuren minulle suothan -

Alttarille minut tuothan?

Tai

Mikään ei sitä korvata voisi

jos silloin, kun kirkossa urut soisi

kulkisit vierelläin matkan sen

joka johtaa luokse elämäni Rakkauden.

[Syysneitonen]

Onpas ihana idea runon muodossa pyytää isää saattamaan alttarille! Tässähän aivan liikuttuu..

Harmi, kun ei enää ole isänpäivää ennen meidän hääpäiväämme! Täytyy lähettää runo vaikka hänen syntymäpäivänään..

Minä haaveilen siitä, että isäni saattaa minut kirkon käytävän puoliväliin, jossa sitten luovuttaa minut sulholleni, jonka kanssa kävelemme yhdessä loppumatkan alttarille.

[Guest Naksukka]

Minusta runoilu tuntuisi tosi hassulta, jos ei sitten muutenkin ole tapana perhepiirissä kirjoittaa runoja aiheesta kuin aiheesta. En jaksa uskoa, että suoraan kysyminen himmentäisi asian merkittävyyttä yhtään. Tai miksei voisi kirjoittaa vaikka kirjettä, ihan ilman mitään runomittaa? Kertoisi, että haluaisi isän saattavan alttarille ja mitä se merkitsee/merkitsisi?

[Ninnuska]

Minä haaveilen siitä, että isäni saattaa minut kirkon käytävän puoliväliin, jossa sitten luovuttaa minut sulholleni, jonka kanssa kävelemme yhdessä loppumatkan alttarille.

No eikös tuo ole just tapanakin - että sulhanen kävelee alttarilta vastaan ja morsiamen luovutus tapahtuu suurinpiirtein puolessa välissä tai vähän sen jälkeen?

- - -

Joko teillä on tosi runolliset ja romanttiset isät tai sitten meidän isä on tavallista juntimpi, mutta itselleni ei tullut mieleenikään pykätä jotain runonpätkää isälle tähän saattamisasiaan. Mä hoidin sen asian suurinpiirtein näillä sanoilla "eikun isä saattaa mut" kun puhuttiin siitä, kuka istuu kirkossa missäkin ja kenen vieressä. Ja isä nieleskeli ja nyökkäili liikuttuneena.

No, jokainen tavallaan...  

[Guest PaJu]

Minusta runoilu tuntuisi tosi hassulta, jos ei sitten muutenkin ole tapana perhepiirissä kirjoittaa runoja aiheesta kuin aiheesta. En jaksa uskoa, että suoraan kysyminen himmentäisi asian merkittävyyttä yhtään. Tai miksei voisi kirjoittaa vaikka kirjettä, ihan ilman mitään runomittaa? Kertoisi, että haluaisi isän saattavan alttarille ja mitä se merkitsee/merkitsisi?

Minustakin olisi tuntunut tosi hassulta pyytää isää runolla. Varsinkaan jos en olisi runoa itse kirjoittanut.. Mieluummin pyysin ihan omin sanoin.

Ja minunkin käsittääkseni yleinen tapa on se että isä saattaa puoleenväliin (tai pidemmälle johonkin sopivaan kohtaan) ja luovuttaa sulhaselle, joka on tullut morsiantaan vastaan.

[Guest Tipi-lintu]

Minustakin olisi tuntunut tosi hassulta pyytää isää runolla. Varsinkaan jos en olisi runoa itse kirjoittanut.. Mieluummin pyysin ihan omin sanoin.

Tästä on käyty jo tämän otsikon alla keskustelua (poistettu), ja keskustelussa päädyttiin siihen, että jos nyt joku kuitenkin haluaa välttämättä pyytää isää runolla niin eikös niin saa kuitenkin tehdä, ja heille tässä nuo runot siis heidän pyynnöstään :

[Syysneitonen]

No eikös tuo ole just tapanakin - että sulhanen kävelee alttarilta vastaan ja morsiamen luovutus tapahtuu suurinpiirtein puolessa välissä tai vähän sen jälkeen?

Kyllähän tuo yleinen tapa on, mutta on niitä muitakin. Muutamissa viimeisimmissä häissä, joissa olen ollut, ei ole tapaa kuitenkaan käytetty, vaan morsiuspari on yhdessä kävellyt koko matkan kirkon ovelta alttarille. Siksi vain totesin, että itse haluaisin ko. tapaa noudattaa!

Jokainen kävelköön alttarille kuten itse tahtoo  

[Guest Emmastiina]

Tässä nämä mun raapustamat runot, jotka poistin kun ne herättivät yleistä kritiikkiä koko runoilua kohtaan (mun mielestäni ei ollut aiheellista ilkkua toisten tapaa pyytää isää saattajaksi alttarille). Mainittakoon vielä, että näitä saa kritisoida ja vaikka haukkua lyttyyn, mutta mieluummin sitten vaikka privana Oma isäni ei ole edes kutsuttu häihin, joten aihe ei edes koske minua......

Näitä saa muokata ihan mielensä mukaan jos haluaa ideoita käyttää...

Pikkutytöstä naiseksi

oot seurannut mun kasvuani.

Pian koko kaupunki kuulla voi

kun juhlaa kirkon kellot soi -

ne kumisee kunniaksi päivän sen,

kun tyttäres saa sormeensa sormuksen.

Sä kunnian suuren minulle suothan -

Alttarille minut tuothan?

Tai

Mikään ei sitä korvata voisi

jos silloin, kun kirkossa urut soisi

kulkisit vierelläin matkan sen

joka johtaa luokse elämäni Rakkauden.

Todella nättejä runoja Tipi-lintu, kiitos niistä.

[Neitoperho-78]

Tämä ei ole varsinaisesti "alttarille saattaamis-runo", mutta mulla oli tällainen viime vuonna isänpäiväkortissa.

Runo isälle

Lapsuudesta aika on nopein siivin lentänyt,

isän luota omaan kotiin on jo tieni entänyt.

Opiskelut saatu on jo vietyy päätökseen,

nettirakkaus vaihtunut on omaan perheeseen.

Ensi kesä tullessansa tuo uudet tuulet,

kun heinäkuussa järjestetään meillä juhlat suuret.

Silloin meidät yhteen liittää valoin vihkipappi,

äidistä tulee anoppi, ja susta isä appi!

[Joko_vihdoin]

Voi miten KAUNISTA!!! :'( Ei mikään pidättele kyyneleitä kun näitä lukee! :'(

Kiitos ihanasta ideasta ihmiset ja kauniista runoista. Minulla on se loistava tilanne, että kerromme vanhemmille launtaina kun isänpäivä koittaa sunnuntaina, eli ajoitus runosta isänpäiväkortissa on mitä mainioin.

Katsotaan miten meidän isukin kanssa käy... sydän on täynnä jännitystä!

[Guest K.E.A]

jep... annetaan vanhemmille joululahjaksi anoppi ja appi t-paidat ja korttiin olisi kiva kirjoittaa jotain kaunista... ideoita?!  

[Guest pupunen_]

"nyt isänpäivä on, ulkona pimenee,

vaan päivääs näin yhdessä vietetään.

kortin tän sulle mä toin -  

rakkaudestas kiittää nyt voin.

mut yhtä asiaa vielä pyytäisin sulta,

mut alttarille saatatkos, isäkulta? "

Aivan ihana ruono kyllä tuli kyyneleet niin silmään :'(   Taidan tuota runoa vähän lainata

[Guest Susanna(Guest)]

Nyt isänpäivä on,

ulkona pimenee,

vaan päivääs näin yhdessä vietetään.

Kortin tän sulle mä toin -

rakkaudestas kiittää nyt voin.

Mut yhtä asiaaa vielä pyytäisin sulta,

mut alttarille saatatkos, isäkulta?

Kelpaisko tää?

-Susanna-

[HaidiHoo]

Tipi-lintu, kiitos kyynelistä..

todella koskettavia ja kauniita!

Vaikka itse olen ikuisuuden runoja kirjoittanut niin tuntuu, etten tuohon pysty vaan lainaan sinulta.

Minä ehdottomasti aion liittää isänpäivään tälläisen kauniin

Mutta olen nähnyt pidemmän version tuosta isänpäivä-runosta joka oli mielestäni myös koskettavampi kuin tämä lyhyempi.

Kopioin sen silloin päikkyynikin, mutta poistin päiväkirjani enkä enää sitä runoa löydä mistään?

[Guest Johanna(Guest)]

Isä,sinä jaksat yllättää minut aina.

Sinä kuulut minun elämääni aina.Kuljet rinnallani

hankalatkin päivät.Mutta olen löytänyt toisen kaltaisesi

jonka kanssa haluan elämääni jatkaa,isä ole kiltti ja laita se

tapahtumaan saattamalla minut alttarille suvina kauniina

kesäisenä iltana. : :-/ ;D

[Rayna]

Mikään ei sitä korvata voisi

jos silloin, kun kirkossa urut soisi

kulkisit vierelläin matkan sen

joka johtaa luokse elämäni Rakkauden.

Kiitos Tipi-lintu, tätä runoa lainasin isänpäiväkorttiin ja iskälle tuli tippa linssiin. Niin myös miulle. Ihana runo!  

[rokkitukka]

Tosi kauniita sanoja täältä löysin Ja vaikka omaa isääni olen jo pyytänyt, aion silti vielä laittaa kutsun väliin pienen runon isälle..  

[Lizzie07]

Mä vähän sössin sen homman, kun ajateltiin alusta lähtien että kävellään alttarille kaksin.

Mun mielestä luovuttamiset ja isintyttö-höpinät on pliisuja, koska harvoin tytöt enää kotonaan asuvat ja oikeasti arkensa jakavat.

NOH, sitten joululomalla kotona ollessani puhuimme jotain häistä,

ja äitini sanoi että häntä harmittaa, kun ei aikanaan pyytänyt isäänsä saattamaan. Minä siihen, että no eikö se olekin vähän amerikkalaista kakkaa, ja äiti siihen sanomaan, että no ei ollenkaan. (rimmaa, hahaa).

Kysyin isältä, että haluaisko mut alttarille saattaa, ja isä että jos me vain niin halutaan, hän tuon kunniatehtävän mielellään ottaa.

Joten, isä saattaa. Mulle olis ollu parempi itkemisen kannalta sulhanen alusta lähtien vierellä, mutta se tuntui olevan isälle tärkeää, joten niin toimitaan.

[Guest Gizi]

Mahtavia runoja! En olisi varmaan ikinä tullut ajatelleeksi kirjoittaa runoa iskälle, mutta nyt sen teen... Olen todellakin iskän tyttö vaikka kotona en ole asunut 10 vuoteen

Tiedän, että hän tulee olemaan todella iloinen ja koskettunut runosta. Tosin siihen vielä aikaa ennen kuin hän sen saa.

Kiitos kovasti tästä aiheesta!

:-XLove my dad!

[viena]

Oi, miten kaunis ja liikuttava ajatus pyytää isukkia runolla saattamaan! Ihania ruonoja olette keksineet  

[MrsB]

:-XKiitos KIITOS kiitos Tipi-lintu

aivan ihanista isa-kutsuista. Kyynel jos toinenkin tipahti poskelleni niita lukiessani.

Aijon kayttaa sita jalkimmaista ja lyhkasempaa versiota, siina oli kaikki se mita haluan isalleni sanoa. Meilla on ollut hieman viileat valit ja olen kaivannut omaa isaani aivan valtavasti ja isan lasna olo vierellani haapaivanani olisi minulle niin tarkeaa.

Lahetan kutsun isalle hanen syntymapaiva kortin mukana.

[namiskukkeli]

Nostan tätä ketjua hieman ylöspäin, koska haluaisin äidille jonkun ihanan runon vielä löytää. Itsellä runosuoni ei koskaan oikein oo kukkinut, mutta jos jollakulla muulla olis