Puolisosi valituksenaiheita Suomesta?

[Pia]

Eli varmaan on muillakin kokemuksia näistä kestoaiheista, joista toinen aina jaksaa marmattaa:

kun siellä omassa maassa on asiat niin paljon paremmin/järkevämmin hoidettu ja Suomen systeemit on syvältä...

Meillä kestosuosikkina on lähes kaikki mikä liittyy liikenteeseen:

- Suomessa on liikaa liikennevaloja ja liian vähän liikenneympyröitä

- Tiemerkinnät on puutteellisia (tarttis kuulemma saada tienpintaan "kissansilmiä" ja kunnon kaistamerkinnät)

- Sekavat liikennesäännöt ("mistä muka voi etukäteen tietää jos risteävältä tieltä tuleva tulee kolmion takaa tai ei?")

- Suomalaisten ajotavat (melkein joka aamu töihin mennessä joku törppö lähes pysähtyy moottoritien kiihdytyskaistan päähän kun ei uskalla mennä väliin)

Intohimoja herättää usein myös suomalaiset tv-mainokset, joita en kyllä itsekään aina ihan täysin ymmärrä...

Mites teillä muilla?

[Moochie]

no nämä nyt ainakin on ikuisen purpatuksen aiheina:

-kaikki on niin kallista eli ->autot on kalliita, viina on kallista, matkustus on kallista ym, ruoan hinnoista ei herralla ole tietoa eikä kiinnostusta  

-joka paikassa pitää jonottaa, ja suomalaiset jonottavat marisematta (mies on aina 3 minuutin jonotuksen jälkeen kun tulisilla hiilillä, ja voi vitalis sitä narinaa...pahempaa kun pienten lasten kanssa..)

-kesällä on liian valoisaa öisin, ei saa nukuttua

-syksyllä on liian pimeää ja sataa liikaa vettä

-talvella on liian kylmää

että tällasia perinteisiä, muita ei nyt tähän hätään tuu mieleen...noi sääjutut nyt ei enää oo niin tosissaan valittamista, kun sentään jo pari vuotta on täällä asunut, mutta jostain kumman syystä niistä pitää kuitenkin joka vuosi mainita...

[Alice]

Tavallaan en voi tähän kunnolla vastata, sillä emme asu Suomessa, joten niitä valituksenaiheita ei niin paljon lomien aikana ole kertynyt. Yksi asia, mistä sulho kuitenkin jaksaa kitistä, kun olemme Suomessa:

- Keskiolutta vahvempaa saa vain Alkosta, mikä menee jo ihmisten aikoihin kiinni. Englannissa ollaan totuttu menemmään meidän local cornershoppiin ostamaan pullo viiniä vaikka sunnuntai-iltana, jos mieli tekee. Monta kertaa Suomessa lomaillessa unohdimme tämän asian ja jäimme ilman ruokaviiniä, kun ruvettiin vasta myöhään illalla miettimään, että pitäiskö hakea ruoan kyytipojaksi jotain juotavaa!

[Elwing]

Pimeys, pimeys, pimeys... Samaa tosin valittaa moni suomalainenkin, joten tuo sallittakoon.

Täällä on asuttu jo 5 vuotta, ja tuntuu että vuosi vuodelta on vähemmän valittamisen aihetta, joko Suomi on kehittynyt positiivisesti, tai joku on sopeutunut  

Muutamia tuli kuitenkin mieleen:

- Alkon suppea viinivalikoima ja monopoli.

- ihmisten ilmeettömyys ja monotoninen puhetyyli

- Ruokakauppojen suppeat valikoimat

- byrokratia (tosin eipä ole omassa maassaan joutunut viisumia hakemaankaan...)

- yritysten verotus

- pieni ja vaikea kieli jonka oppimisesta ei ole hyötyä missään muualla kuin Suomessa (vieläkin kuulen että miksi en voisi olla ruotsalainen, kun kieli olisi niiiin paljon helpompaa...)

- suomalaisten hiljaisuus ja epäsosiaalisuus

Kyllähän noita näköjään löytyykin, mutta noista moni oli sellaisia, joista en ole kuullut suht pitkään aikaan. Toisaalta ei se USA:kaan täydellinen ole, ja nyt hän löytää sieltäkin aivan uusia vikoja vieraillessaan.

Hyviä puolia Suomessa taas on

- Julkinen liikenne

- pitkät lomat

- vanhempain etuudet

- opiskelijalle ilmainen koulutus

- ...

kyllähän noitakin löytyy, mutta taisi mennä vähän off topic.

[AaGee]

Tuota viinikaupan valikoiman natkutusta täytyy ihmetellä?  Oon itse asunut Englannissa ja leicesteriläisissä off-licenceissä sun muissa kaupoissa ei ainakaan ollut Alkon veroisia valikoimia! Kallistahan siellä on, mutta tavaraa löytyy.

[Alice]

Tuota viinikaupan valikoiman natkutusta täytyy ihmetellä? Oon itse asunut Englannissa ja leicesteriläisissä off-licenceissä sun muissa kaupoissa ei ainakaan ollut Alkon veroisia valikoimia! Kallistahan siellä on, mutta tavaraa löytyy.

Mun sulho ei valittanutkaan Alkon valikoimista vaan valitus kohdistui pelkästään Alkon monopoliin ja aukioloaikoihin. Englannissa tottuu siihen, että pullon saa aina jostain vaikka mihin kellonaikaan. valinnanvaraa ei sitten aina olekaan samaa luokkaa Alkon kanssa, mutta ne yleisemmet (Blossom Hill, Jacobs Creek etc.) ovat kyllä edustettuina melkein kaupassa kuin kaupassa ja niitä me yleensä ostetaan vaikka valikoimaa olisikin.

[IrinaP]

Ei asuta Suomessa, mutta mies muistaa aina kaikille kertoa siitä, että Suomessa ei ole mitään muuta kuin puita, puita ja puita. Alkoholikulttuuriin hänen on irlantilaisena ollut hyvin helppo sopeutua, eikä tuo viinakauppojen puutekaan ole toistaiseksi muodostunut ongelmaksi.

[Sadelmakki]

Meillä löytyy mm seuraavia

- kaikki on niin kallista

- kauppojen aukioloajat

- kauppojen suppea valikoima

- liikenneympyröitä liikaa! (päinvastoin siis kuin Pian mies)

- oman kodin ostamisen hankaluus

Ollaan asuttu Suomessa nyt reilu 5-v, joten valitukset on vähentyneet tässä vuosien varrella huomattavasti. Nykyään ei oikeastaan enää suuremmin valita mistään, lähinnä kertoilee kavereilleen kuinka Suomessa on kaikki niin hyvin :-). Mieheni ei näytä haluavan muuttaa takaisin USAan, joten kai hän sitten viihtyy täällä erinomaisesti (pienistä valituksista huolimatta).

[Sparkles]

Emme ole vielä ehtineet asua Suomessa, mutta kolmen kerran kokemuksella (1 kk, 2 viikkoa, 3 viikkoa) herra Kalifornia sanoi:

- liian kylmä talvella

- ihmiset eivät uskalla puhua englantia hänelle

- kaupoissa huonompi valikoima kuin täällä USAssa

- kauppojen aukioloajat suppeat

- telkkarissa vähän kanavia (meillä USAssa noin 800!)

- telkkarista ei tule baseballia tai amerikkalaista jalkapalloa

Herralla parasta olla plussiakin yhtä monta, kun näin monta miinusta keksi!

[Mande]

Oih olenko ainut jonka sulho ei tykkää Suomessa paljon muusta kuin minusta ja jääkiekosta?! Voi kun se valitus loppuiskin vuosien kuluessa. On oltu yhdessä 4 vuotta ja Suomessa hän on asunut n. 3 vuotta. Nyt olen oppinut sulkemaan korvani valituksilta, mutta välillä on pakko päästää höyryjä ulos... Armaani valittaa eniten aiheista:

- jurot suomalaiset joilla ei ole ALKEELLISIAKAAN

[Mande]

jatkoa....Mandelta

eli suomalaisilla ei ole alkeellisiakaan käytöstapoja

- känniläiset kaduilla vuoden ympäri yötä päivää

- kylmä ilma (alle +18C) talvet joudun kuuntelemaan ainaista valitusta

- kallis ruoka

- kallis alkoholi ja huono valikoima

- suomalaisiin hankala tutustua ja ystävystyä

- suomalaiset hitaita liikenteessä

- vakuutusjärjestelmät ei kattavia

jne jne...lista on loputon. Kertokaa ystävät miten miehen saa vaikenemaan????

[Fifi]

jne jne...lista on loputon. Kertokaa ystävät miten miehen saa vaikenemaan????

Muuttamalla miehen kotimaahan tai puolueettomalle maaperalle!!!!  

Sille kannattaisi ehka myos vihjaista etta yleensa uudessa kotimaassa viihtyy paremmin kun lakkaa miettimasta mika kaikki siella on kamalaa ja keskittyy sopeutumaan maan tavoille (tai siis ilmeisestikin tassa tapauksessa tavattomuuksille...)

[Guest Susie]

Joo, jos ei kestä kuumuutta, kannattaa poistua keittiöstä...

Eihän kenenkään ole pakko täällä olla. Pitäkää positiivisuusviikko ja etsikää yhdessä hyviä asioita. Jos niitä ei oikeasti löydy, niin kannattaa varmaan vaihtaa maata. Kotoutuminenkaan ei onnistu jos näkee vaan huonot puolet.

Toisaalta, jotkut ihmiset vaan narisee tavan vuoksi - tarkoittamatta mitään vakavaa puheillaan.

Riippuu ihmisestä, mutta minä en ainakaan pystyisi kuuntelemaan jatkuvaa marinaa. Kyse on kuitenkin MINUN kotimaastani joka on paljon parempi kuin monet muut (oikeasti). Yritän itsekin osoittaa kunnioitusta mieheni kotimaata kohtaan korostamalla sen positiivisiä puolia siellä ollessamme.

[Kiwi]

Mande, meidän miehillä riittäis varmaan paljon keskusteltavaa!

Munkin mies asunut täällä kolmisen vuotta ja vieläkin ihmettele kuinka tänne oikein päätyi??? Ei nyt kuitenkaan ihan tosissaan.  

Meillä valitetaan myös ruoan ym. kalleudesta. Siinä samassa myös tasosta ja valikoimasta mihin kyllä täytyy yhtyä jos on vieraillut Ranskalaisissa tavarataloissa. Täällä ihmiset on töykeitä, eivät pyydä anteeksi jos kaupassa tönivät. Kaupan kassat ovat täydellinen painajainen, ei mitään väliä vaikka ruoat linttaantuu tuusannuuskaksi hihnan päähän, ne senkun jatkaa vaan tavaroitten puskemista.

No sitten tietysti meidän kylmä pitkä talvi, mitä edeltää sateinen synkkä syksy ja minkä jäljessä tulee vetinen kolkko kevät, niin eihän siinä sitten tilaa ole kesälle juurikaan!

Jos kuitenkin kesä saapuu niin senkin pilaa hyttyset ja mäkäräiset, jotka armotta syövät mieheni paukamille.

Suomalaiset juovat liikaa ja viina on se pääasia juhlissa.

Miehet ja naiset eivät tee mitään yhdessä! Naiset bilettää keskenään, miehet keskenään. Tätä mieheni ei ymmärrä ollenkaan. (Enkä enää minäkään) Ranskassa esim firman juhliin on puolisot automaattisesti kutsuttu. Täällä on pikkujouluristeilyä sun muuta saunailtaa mihin mennään vaan ryyppäämään ja pettämään vaimoa jos flaksi käy!

Suomalaiset lapset ovat myös luku sinänsä. He eivät kunnioita vanhempiaan, heillä ei ole käytöstapoja, he huutavat ja meluavat...

Suomalaisten kännykkäkulttuuri: Puhutaan kovaa ihan missä vaan ja puhelimen annetaan soida niin kauan että kaikki varmasti tietää mikä soittoääni on kyseessä!

Suomen sosiaaliturva! Tämä on aihe jota tulee välttää jos keskustelukumppanina  on Ranskalainen, sillä sosiaaliturvamme on todella syvältä verrattuna Ranskaan!

Löytyisihän niitä vaikka mitä huonoja asioita listattavaksi, mutta tuossa kait tärkeimmät. Minun kuitenkin täytyy sanoa että yhdyn täydellisesti mieheni mielipiteisiin, koska asia onkuin onkin näin. Alkuun meillä oli kyllä riitoja ja mielipahaa, sillä en ymmärtänyt kuinka mieheni ei voi pitää Suomesta niin kuin minä. Miten heillä on muka kaikki niin paljon parempaa!? Nyt kun olen viettänyt aikaa Ranskassa useita kertoja, minun on täytynyt muuttaa käsityksiäni radikaalisti. Suomi ei ole mikään maailman napa niin kuin toiset tuntuvat luulevan!

Ei me kuitenkaan täältä mihinkään haluta muuttaa sillä on täällä niin paljon hyvääkin!

[arhippa]

Huh, uskaltaako tähän enää mitään lisätään. Me olemme asuneet yhdessä kummmankin kotimaassa ja eikä mikään maa ole unelma tai kaikkien toiveiden täyttymys.

Suomesta mieheni valittaa

1) ihmisten käytöstä, kukaan ei pyydä töniessään anteeksi ja kadulla kävelemisen taitoa. Ihmiset tuuppivat

2) suomalaisten oluiden makua, hän ei ole lager lad

3) televisio-ohjelmien ja uutisten laatua. Mä olen kyllä myöskin taipuvainen ylistämään BBC:tä, vaikka on silläkin toki ongelmansa

4) korkeita veroja. Tuntuu siltä, että verojen määrä ei korreloi sosiaaliturvan tasossa

5) palkkojen alhaista tasoa

6) kauppojen valikoimia ja erityisesti elintarvikkeiden laatua. Kärpäset pörräävät muuten ainakin Helsingin kauppojen vihannestiskeillä.

Mutta näistä huolimatta olemme tehneet päätöksen asua Suomessa ainakin toistaiseksi, koska hyvät asiat ovat olleet painavampia kuin huonot, ainakin tähän asti. Joskus toiste voi olla toisten.

[Guest Zar]

Kieli................ Mun mies on aika sopeutuvainen noin kaiken kaikkiaan, mutta kielestä ja sen vaikeudesta saa kyllä kuulla. On varmaan vaikea sopeutua johonkin pikkukieleen kuten suomeen, kun on kasvanut siihen, että kaikki osaavat hänen äidinkieltään (=englantia), missä tahansa maassa. Suomessa se onkin yhtäkkiä hän, joka ei osaa kieltä kunnolla.

Terveellinen pudotus kaikille enkkua puhuville ihmisille, sanon minä.

[Guest niina04]

onpas täällä käyty kiivasta keskustelua. taitaa olla niin ettei tästä voi oikein suuttumatta puhua. onhan se inhottavaa lukea miten omaa maata haukutaan vaikka myöntäisikin että puutteita löytyy. ei taida sellaista maata ollakaan mikä olisi kaikin puolin täydellinen. muuten kaikki varmasti jo asuisi siellä. (ellei tämä paikka sitten ole Monaco...)

onhan täällä paljon asioita jotka ei toimi mutta myös paljon hyvää! ihan niinkuin kaikissa muissa maissa.

viime vuonna vierailin maassa jossa korruptio jylläsi niin ettei ihmisille maksettu edes palkkoja ajoissa (ei venäjä). ihmiset asu kamalissa hökkeleissä eikä aina ollut ededs sähköä!!!

mutta jokainen tapaamani paikallinen puolusti omaa maataan henkeen ja vereen. vaikka ulkopuolisen silmissä paikka oli suoraan sanottuna kamala!

totta, matkailu avartaa. ja se avasi myös mieheni silmät. hän näkee paljon hyvää suomessa, enemmän kuin pahaa. omassakin maassaan hän myöntää olevan reilusti puutteita mutta puolustaisi sitä silti hengellään. kukapa meistä ei??

[Hilda]

Itsekin USAssa asuneena ihmettelen tuota useilta tullutta kommenttia, että suomalaiset eivät aja tarpeeksi aggressiivisesti. Kai se riippuu minkälaisia paikkakuntia verrataan. Itse kun muutin Oklahoma Citystä takaisin Suomeen pääkaupunkiseudulle, pari ekaa kuukautta pelotti liikenteessä. Oklahomassa ei kellään ollut mihinkään kiire. Moottoriteillä ajettiin ihan rauhassa vasemmalla kaistalla alle nopeusrajoituksen. Kerran yksi auto hajosi ekaksi liikennevaloihin, ja kukaan ei töötännyt! Ruvettiin vaan kaikessa rauhassa pikku hiljaa kiertämään sitä autoa, kunhan oli parien valojenvaihtumisien ajan mietitty että mistäköhän on kysä. Suomessa ois torvet soineet. USAssa oli tiet ja kadut tilavampia. Ehkä Suomessa pienet tilat ja epäselvät liikennejärjestelyt tuo aggressioita pintaan. Myöskin täällä jos laittaa kehä III:lla vakionopeudensäätimen 5km/h yli rajoituksen, niin porukkaa painaa kaasu pohjassa ohi. USAssa vastaavilla säädöillä sai itse ohitella. Toki sielläkin sitten suurkaupungeissa on eri meno. On eri asia vertaako Oklahoma City vs. Helsinki, vai New York vs. Suomussalmi.

(liittyipä ihan tosi paljon aiheeseen, mutta piti vaan sanoa että asiat ei ole niin mustavalkoisia)

[Johanna]

Olen missannut ihan kokonaan tämän ketjun!!!! Ja huomaan, että meitä suomalaisia rouvia on täällä Etelä-Ranskassa enemmänkin....

Minun mieheni valituksen aiheet koskevat myöskin enemmän kotimaataan kuin Suomea. Mutta hänhän ei ole koskaan asunut Suomessa, vaikka näiden reilun 10 vuoden aikana on tullut eräitä lomia siellä vietettyä.

Minulla oli myös aina absoluuttinen haave muuttaa Suomeen, kun poika menee kouluun. Nyt hän on tuossa kadun toisella puolella eskarissa, täyttää tammikuussa viisi - ja täällä olemme edeslleen.

Totta on, että ranskalaiset ovat keskimäärin äärettömän omahyväisiä. He ovat sietämättömän varmoja oman kielensä, kulttuurinsa (ennen kaikkea ruokakulttuurinsa) ja sosiaaliturvansa paremmuudesta. Joskus se ottaa päähän; joskus tuntuu, ettei moinen omanarvontunto tekisi pahaa meille suomalaisillekaan.

Olen asunut täällä yli yhdeksän vuotta, ja oppinut sen, että täällä on asioita, jotka ovat suorastaan per*eestä, ja täällä on asioita, jotka ovat todella hyvin. Sopeutuminen alkaa siitä hetkestä, jolloin lakkaa vertaamasta maita keskenään, ja yrittää sovittaa elämänsä ympärillä oleviin mahdollisuuksiin ja olosuhteisiin.

Ranskassa on mielestäni valitettavasti paljon syvemmät ja suuremmat "luokkaerot" vielä olemassa kuin Suomessa. Kouluissakin on aivan hirvittävät erot. Eli riippuu varmasti paljon siitäkin, minkälaisista olosuhteista kunkin teidän miehenne ovat lähtöisin. Oma mieheni on ihan tavallisesta "työläisperheestä" - ja on itsekin "vain" tavallinen duunari. Kun maksamme täällä hirvittävää vuokraa kylmästä ja vetoisasta harakanpesästä, hän osaa arvostaa Suomessa  mm. rakentamista ja asuntojen keskimääräistä tasoa.  

Tuosta ranskalaisesta sosiaaliturvasta sen verran, että jos jätämme tuon naurettavan lyhyen äitiysloman sivuun, minun täytyy myöntää, että sosiaaliturva Ranskassa on hyvä. Minulla on loppujen lopuksi hyvin vähän kokemusta suomalaisesta vastineesta tänä päivänä. Mutta mihinkään "arvauskeskuksiin" emme täällä jonottele. Oma lääkäri ottaa vastaan melkein heti. Viikonloppuna lääkärin voi soittaa kotiin sairasta lasta katsomaan. Yksityisen hammaslääkärin vastaanotolle pääsee tarvittaessa vaikka samana päivänä - ja ne kulut korvataan samalla lailla kuin kaikki muutkin. Nk. "vital"-kortilta lääkäri naputtelee tiedot jollekin päätteelle, ja korvaushakemus lähtee suoraan paikalliselle Kelalle; rahat ovat tilillä yllättävän lyhyessä ajassa.

Vaikka ranskalainen yhteiskunta on kovin byrokraattinen, minulla on paljon vain hyviä kokemuksia. Jopa virastoista.

Miestäni ei Suomessa niinkään vaivaa kaiken kalleus - monet asiat (kuten asuminen) on Ranskassa tänä päivänä aivan yhtä kallista. Enemmänkin hän aina voivottelee suomalaisten tapaa mukautua kaikkeen. Vaikka hinnat nousisivat yhdessä yössä 50 prossaa, suomalainen vain kohauttaa olkapäitään ja avaa kiltisti kukkaronsa. (Näin pelkistetysti.) Ranskalainen huutaa katastrofia, menee lakkoon, erottaa hallituksen, haukkuu naapurinsa, polttaa autonrenkaita liikenneympyröissä, rikkoo McDonaldsista ikkunat.... En sano, että kumpikaan tapa olisi oikea. Mutta ymmärrettävistä syistä noiden kahden äärimmäisyyden on vaikea ymmärtää toisen rapaa reagoida.

[Johanna]

ja joiden mielesta Suomalaisten naisten ainoa puute on se etta he puhuvata matalalla aanella ja siten siis kuullostavat ihan miehelta.... hih!

Tätä minunkin mieheni sanoo. Ja kuulemma suomalaiset miehetkin kuulostavat karhuilta puhuessaan.... Mutta ranskalaiset ovatkin vähän sellaisia kimittäjiä.... Se johtuu kai ihan siitä että suomea puhutaan syvemmâltä kurkusta, ja ranskaa taas huulilla....  

[Sandraki]

Omalle miehelleni Suomi on paratiisi!

Ainakaan kolmen lomamatkan jalkeen ei ole viela loytanyt mitaan valitettavaa!

Kaikki on niin halpaa, vaatteet laadukkaampia, ruoka parempaa, naiset kauniimpia...

Jatkuvasti on kutsumassa ihmisia Suomeen...

Minka takia me viella asumme ulkomailla?

Tasta Ranskan sosiaaliturvasta...

Ranskalainen ystavani on asunut pois Ranskasta jo kolme vuotta, mutta saa vielakin Ranskasta tyottomyysturvaa koska ei ole Ranskassa toissa... Onko tama sitten oikeutta vai hyvaksikayttoa? Sanoi viela etta parempi niin koska aitiysturva olisi taysin olematonta...  (oikeasti mina en itse asiasta tieda, vain mita ystavani kertoo...)

[Phoebe]

Minun oli vaikea keksiä tähän ketjuun aihetta, koska mieheni tykkää Suomesta älyttömästi. Hänellä on paljon kokemusta Suomesta. Ensiksi hän oli täällä työharjoittelussa 5 kk, jolloin me tapasimme, ja sittemmin olemme vierailleet Suomessa n. 2 kertaa vuodessa ja nyt sitten asumme Suomessa. Hän kehuu ja mainostaa Suomea aina kavereilleen ja tutuilleen ja monet heistä ovat ihan vain sen takia tulleet tänne lomalle ja kaikki ovat tykänneet ainakin tähän asti.

Ainoan huonon puolen mitä tähän nyt keksin on ihmisten keskinäinen kateus. Sulhoni harrastaa yhtä urheilulajia ja on jatkanut harrastustaan myös Suomessa. Hän on huomannut kuinka erilailla täällä urheilijat suhtautuvat toisiinsa kuin hänen kotimaassaan. Täällä urheilijat kyräilevät toisiaan ja puhuvat p*skaa selän takana ja ovat kateellisia toisten menestyksestä. Hänen kotimaassaan taas toisiin suhtaudutaan toverillisesti ja melkein kaikki ovat kavereita keskenään.

No, toivottavasti hänen positiivinen asenteensa säilyy vielä pitkään, eikä hänelle tule sellaista koti-ikävää, mitä itse podin hänen kotimaassaan asuessamme. Se on kyllä jännä miten aika kultaa muistot, nyt kun on vaikea muistaa kaikkia niitä valituksenaiheita mitä itselläni oli siellä asuessani. Kaikissa maissa kun on hyvät ja huonot puolensa, ja niinkuin Johanna hyvin sanoi, sopeutuminen alkaa silloin, kun sovittaa ympärillä olevia mahdollisuuksia elämäänsä  .

[Myyis]

Hmm... vastaan sillä olemme molemmat ulkomaiden vuosien jälkeen Suomeen palanneita suomalaisia ja monet yllämainituista aiheista on liiankin tuttuja. Valittamisesta ei ole mitään hyötyä, mutta välillä turhatuessaan täytyy päästellä pahimpia höyryjä.

Ärsyttää välillä niiiiiin suunnattomasti:

Joustamattomuus liikenteessä (suomalaiset karvalakkikuskit... grrrrrrrrrrrrrrr!!! taikka tommi mäkiset ketkä haastavat kisaan kesken rauhallisen sunnuntaiajelun)

Yleinen epäkohteliaisuus (ihmiset eivät tervehdi hississä, käytävillä eivätkä pahoittele tönimisiään...)

Suppea valikoima (monella saralla esim. kaupat, koulutus, kulttuuri jne.)

Standardimaisuus (yhteiskunta ajaa ihmiset kaikki samaan muottiin ja uskallappas poiketa, esim. taiteisiin tai perinteisiin aloihin ei kannusteta eikä motivoida tarpeeksi kouluaikana)

Ihmisten ennakkoluuloisuus (Tässä maassako ei rasisimia?! Taitaa johtua juuri tuosta yllä mainitusta standardoidusta yhteiskuntaputkesta, johon kaikki tyrkätään...)

Mutta positiivisiakin asioita löytyy vaikka hurumykket - onneksi!

[Bubbis]

Ei se mistään valita, tosin emme asukaan siellä. Hän kyllä olisi suostuvainen asumaankin, minä taas en. Ei hänellä ranskalaisena ole mitään varaa valittaa ja mitä luontoon tulee, säähän, pimeyteen jne. hän pitää vain eksoottisena.

Ja toisaalta on hänkin ymmärtänyt kotimaanrakkauden olevan molemmille (siis myös mulle) sen verran herkkä asia, ettei hän hienotunteisuudestaankaan arvostelisi negatiivisesti "minun Suomeani". Samoin en minäkään viitsi Ranskan epäkohtia kaivella. Mitä turhaan! Meillä tosin siitä helppoa, kun asutaan "neutraalilla maaperällä" eli ei kummankaan kotimaassa. Saattaisi puolin ja toisin muuttua sävel kellossa, jos saisi niitä epäkohtia nykyistä suurempina annoksina. Nyt siis pystymme ihan aidosti nauttimaan kotimaittemme "eksotiikasta"

[bunnygirl]

Mun amerikkalainen sulhoni ei valita juuri mistään...ehkä ainoastaan siitä, että kun hän yrittää puhua suomea ne pari lausetta jotka osaa, kaikki vaihtaa automaattisesti englantiin. Hän on asunut täällä kohta 1,5 vuotta, mutta tosiaan suurempia valituksen aiheita ei ole tullut...ehkä ainoo valivali on tullut suomalaisista insinööreistä, jotka eivät ole duunipaikan safkiksella kauheen puheliaita...