Milla kielella?

[Briciola]

Meilla on kotikielena englanti mutta sulho on kylla kovasti opettelemassa Suomea jo ihan siitakin syysta etta jos ja kun lapsia tulee ja jos sillon viela asutaan Englannissa, puhun lapsille vain ja ainoastaan suomea. Jos muutetaan Suomeen niin sitten taas kotikieli lapsillekin on englanti. Nain on ainakin suunniteltu.

Joskus, varsinkin kun oikein vasyttaa, olis kiva ettei tarttis puhua englantia vaikka se nyt ei mikaan kauhea rasite olekaan normaalisti. Tietyt asiat olis kuitenkin helpompi ilmaista suomeksi ja vasyneena tosiaankin joskus nyppii englannin puhuminen.

[Ann@]

Meillä on kotikielenä englanti, sitä kun sujuvasti molemmat puhumme vaikkei se olekaan kummankaan äidinkieli. Sulho on pikkuhiljaa opettelemassa suomea ja työkavereilta on jo oppinut kaikki mahdolliset kirosanat. Kyllä se muukin sanasto sieltä pikkuhiljaa tulee, ja suomen kielen kurssille olisi tarkoitus osallistua kunhan aikaa riittää. Itse olen opiskellut hollantia lähinnä kirjoista, sillä ainakaan täällä pohjoisessa ei noita hollannin kursseja ole kummemmin näkynyt.

Kunhan lapsia siunaantuu, tarkoitus olisi että minä puhun heille suomea, isä hollantia ja yhdessä kotona sitten vielä englantia, saavat lapsukaiset sitten oikein kielikylvyn.  ;D

muokkasin hoonon soomen poies

[Heidi75]

Meillä yhteisenä kielenä englanti sekä espanja kunhan minä vaan saan itseäni niskasta kiinni ja vaihdettua oman keskusteluni siihen...mies myös aloittamassa suomen opiskelut. Ainakaan toistaiseksi kieli ei ole tuottanut mitään ongelmia. Toki aina välillä tulee jokin sana jota ei muista kummallakaan kielellä mutta kyllä ne asiat on aina hoitunut....

[Kaisa12]

Menemme naimisiin varmaankin englanniksi, suomeksi ja unkariksi. Miehen äidinkieli on unkari, mutta olemme aina keskustelleen keskenämme englanniksi. Hääjuhlissa on paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä unkaria tai suomea, joten selostukset on pidettävä osittain myös englanniksi. Sulhasen vanhemmat eivät taas ymmärrä englantia, joten unkarinkieliset selostukset on myös pidettävä. Tasapuolisuuden nimissä osa selostuksista on myös pidettävä suomeksi.

[Guest PennyV]

Meillä puhutaan englantia, joka on miehen äidinkieli, ja on ollut osan aikuisiästäni opiskelukieli, ja se sujuu luontevasti. Mieheni puhuu saksaa (hänellä se oli ala-asteen koulukieli) ja japania (työn puolesta), mutta opetellaan pikkuhiljaa hieman muutakin suomea kuin käskykieltä kissoille puhuessa. Välillä käännetään yhdessä ruotsinkielisiä lauseita aivojumppana englanniksi, kun mies ymmärtää saksan ansiosta aika hyvin simppelimpää ruotsia.

Suomea mies ymmärtää enemmän kuin uskoo, kun opetellaan joka päivä uusi sana tai pari; uskaltanen heittää sen yksin lähikauppaan hakemaan maitoa Helsingissä vieraillessa ensi kesänä, mutta ei se puhetta taida vielä uskaltaa kuin kissan käskyttämisen ja pari kohteliaisuusfraasia suomeksi.

Toiveena on, että siinä vaiheessa, kun saadaan lapsia, mies pystyisi puhumaan lasten kanssa myös hieman suomea tai ruotsia.

[sensaatio]

Me puhutaan sulhaseni kanssa pääasiassa englantia, mutta hollanti sujuu minulta jo kohtuu hyvin, ja herra opettelee suomea parhaansa mukaan, vaikka eniten hän taitaa käyttää kirosanoja ja muita vähemmän kauniita termejä Vanhempani puhuvat molemmat ihan hyvin englantia, tosin äitini ihan periaatteesta puhuu suomea (fiksu äiti!) ja nuorimmat sisarukseni eivät englantia puhu vielä lainkaan, joten sulhaseni pääsee heidän kanssaan harjoittelemaan hiukan soveliaampaa suomen kieltä

Oma kielipääni on sen verran hyvä, että olen hollantia oppinut ihan itsenäisesti kuuntelemalla ja lukemalla. Puhekin sujuu, tosin helpoiten oman hollannikkaani kanssa, muiden seurassa ujostelen ja turvaudun englantiin.

Häiden olisi tarkoitus olla kaksikieliset, tosin maistraatissa varmaan hoidetaan asiat englanniksi, mikä ei minua ainakaan häiritse, englanti on kuitenkin meillä ollut se riitely- ja keskustelukieli, eli aina kun on kyse jostain vakavammasta kuin "voi että sä oot niin söpö ja ihana" vaihdetaan englantiin... Kirkossa tosin haluaisin vetää suomeksi ja hollanniksi

[roomatar]

Meilla kaytetaan avon kielta eli espanjaa yhteisena kielena. Itse opin kielen vain asumalla yhdessa ensin avon perheessa ja sitten me kaksi yhdessa. Osaan puhua espanjaa paremmin kuin kirjoittaa, mutta nyt koitan duunissa panostaa myos kirjalliseen tuotokseen

En vielakaan myonna etta osaisin taydellisesti ilmaista itseani "vaaralla" kielella, ja joskus tulee vaarinymmarryksia puolin ja toisin. Onneksi avokki on karsivallinen

Nyt olen viime kuukausina huomannut etta suomeni on heikentynyt huomattavasti! Keskustellessa vanhempienkin kanssa ja varsinkin puhelinkeskusteluissa tulee lausuttua kaikenmaailman yhdyssanahirvioita ja lauseenmuodostus on ihan espanjalaisen kieliopin mukaan!

Olemme keskustelleen myos miten lapsemme tulevaisuudessa opetamme ja paras tapa (jotta oppivat molemmat kielet) on mielestamme etta mina (ja perheeni+suomalaiset kaverit yms) puhumme heille mahdollisimman paljon suomea, avo tietty perheineen espanjaa ja sitten kotikielena eli kun ollaan kokoperhe yhdessa niin espanjaa. Katsotaan kuinka lapsiparan kay...

Meillà on ihan sama tilanne mutta ja kàytòssà on kotikielenà miehen àidinkieli eli italia, tai valitettavan usein rooman murre, eh.

Suomea mies ymmàrtàà kohtuullisen hyvin, mutta varsinkin pidempien lauseiden tuottaminen on vàlillà vaikeaa. Tarkoitus on, ettà meillàkin joskus pystyttàisiin puhumaan kotona molempia kielià - ettà tulevat lapsetkin oppisivat suomea.