Milla kielella?

[Martta]

Me puhutaan keskenämme englantia, joka on tavallaan mun äidinkieli. Kun tapasimme, mieheni ei vielä puhunut kovinkaan hyvin englantia, mutta se oli ainoa kieli, jolla pystyimme kommunikoida. Kesti pari vuotta, että siitä tuli todellakin luonteva. Nykyään mieheni osaa suomea aika hyvin, mutta ei halua puhua sitä kotona, sillä ei halua "luopua omasta kielestä" - eli ilmeisesti hän on aika hyvin adoptoinut englannin. Olen yrittänyt opetella ranskaa, mutta siitä ei ole oikein tullut mitään. Ymmärrän huomattavasti enemmän kuin puhun. Harmittaa, etten heti aloittanut kielen opiskelua.

[Finnmarie]

Kotikielenä on nykyisin saksa, kun täällä asutaan ja minä sen hallitsen ammatinkin puolesta.

Alkuaikoina puhuttiin englantia, koska aikanaan "englanniksi" tutustuttiinkin, ja kielen vaihtaminen tuntui jotenkin luonnottomalta.  

Onneks kuitenkin vaihdettiin...

Todella, ummikkoappivanhemmat on ollut mainio motivaatio molemmille kielenoppimiseen - ja isovanhemmat vielä enemmän!

(mun sulhoni kyllä joutuu elämään sellaisten luonnonoikkujan kanssa kuin hiljainen karjalainen ja puhelias hämäläinen!)

[Guest AinoP]

Meillä täällä Skotlannissa puhellaan tietysti englantia, vaikka minähän jääräpäisesti väitän että meidän kissat ymmärtää suomea täydellisesti... Ainakin kun keittiössä  huutaa "Ulos!" niin viesti menee perille...

Avomieheni suomen opiskelut alkoi noin 6kk sitten, eikä se todellakaan helppoa ole. Joka viikko istutaan yhdessä ja käydään suomen läksyt läpi, ja minä yritän jostain mielen sopukoista kaivaa suomen kielioppia esille. "Miksi tässä lauseessa käytetään akkusatiivia ja tuossa lauseessa partitiivia?" Joskus E vaipuu melkein epätoivoon monimutkaisten sääntöjen ja poikkeuksien poikkeusten kanssa. No, onneksi Suomeen muuttoon on vielä 3-4 vuotta aikaa...

[chiki]

Meilla kaytetaan avon kielta eli espanjaa yhteisena kielena. Itse opin kielen vain asumalla yhdessa ensin avon perheessa ja sitten me kaksi yhdessa. Osaan puhua espanjaa paremmin kuin kirjoittaa, mutta nyt koitan duunissa panostaa myos kirjalliseen tuotokseen

En vielakaan myonna etta osaisin taydellisesti ilmaista itseani "vaaralla" kielella, ja joskus tulee vaarinymmarryksia puolin ja toisin. Onneksi avokki on karsivallinen

Nyt olen viime kuukausina huomannut etta suomeni on heikentynyt huomattavasti! Keskustellessa vanhempienkin kanssa ja varsinkin puhelinkeskusteluissa tulee lausuttua kaikenmaailman yhdyssanahirvioita ja lauseenmuodostus on ihan espanjalaisen kieliopin mukaan!

Olemme keskustelleen myos miten lapsemme tulevaisuudessa opetamme ja paras tapa (jotta oppivat molemmat kielet) on mielestamme  etta mina (ja perheeni+suomalaiset kaverit yms) puhumme heille mahdollisimman paljon suomea, avo tietty perheineen espanjaa ja sitten kotikielena eli kun ollaan kokoperhe yhdessa niin espanjaa. Katsotaan kuinka lapsiparan kay...

[Guest Ellu_84]

Englanti on kielemme ainakin toistaiseksi.

Kun tavattiin, mun italian taidot olivat liian suppeat vähääkään syvemmän keskustelun käymiseen ja kulta ei osannut sanaakaan suomea, joten englanti oli siis luonnollinen valinta kun sitä molemmat osaamme. Se on sitten "jäänyt päälle", vaikka nyt esimerkiksi italiaksi voisimme puhuakin jo huomattavasti enemmän. Mies tavailee vasta suomen alkeita, joten suomi ei toistaiseksi ole kovin realistinen vaihtoehto, mutta kuka tietää vaikka jonakin päivänä

Tällä hetkellä elämme käytännön syistä etäsuhteessa, emmekä siis asu enää saman katon alla, mutta kunhan tähän tilanteeseen saadaan muutos, niin ehkä kielikysymys otetaan uudestaan esille ja mahdollisesti puhutaan sen maan kieltä, jossa sitten asutaan...

[Exotica74]

Meillä yhteinen kielemme on englanti. Hellittelysanasto on sekoitus tsekkiä, suome ja englantia. Lapsista tulee kolmikielisiä ellei nyt ihmeitä tapahdu meidän tsekin ja suomen kielen taidon kanssa. Eli tuleeko niistä meidän kotikielemme kokonaan.

[Guest piukkuliina]

Siis enkkua väännetty alusta asti, mutta suomikin sujuisi vallan hyvin. Lapset alkavat olla meilkoisen kaksikielisiä, mutta valitettavasti miehen äidinkieli on jäänyt...

[Niina73]

Miehen kielella eli englanniksi... suomea opetellaan vaihtelevalla menestyksella... ostin minakin nuo Finnish for Foreigners oppikirjat joitain vuosia sitten, mutta kirjoista han ei kielta opi. Pystyy jotenkuten jo seuraamaan aitini ja mun keskusteluja ja osaa joitakin yksinkertaisia lauseita suomeksi kuten 'yksi kuppi kahvia kiitos' jne jne.. kylla se tasta...

[jenni_117]

Tähän on hiukan vaikea vastata, koska puhumme vähän suomea, pääasiassa englantia, (nyt tulee se vaikea kohta..) joka ei ole mieheni äidinkieli (on tosin hänen kotimaansa virallinen kieli), mutta hän puhuu englantia paremmin kuin äidinkieltään (mitä hän ei esimerkiksi osaa juurikaan edes kirjoittaa, koska ei ole käynyt koulua äidinkielellään).

[Mariangelina]

Kolmas kieli (englanti) on kylla se jota kuvailisin meidan kotikieleksi, miehen kotikieli (espanja) myos kaytossa, silla vaikka Briteissa asummekin niin hanen perheensa puhuu huonosti englantia... Suomea (vahn harmittaa) John ei ole saanut aijalliseksi opetella...mita aitini harmittelee joka visiitilla ja koska isa ei myoskaan puhu sanaakaan englantia, niin oishan se kiva etta osais edes pari lausetta sanoa...

[Guest MMA]

Mieheni on marokkolainen, puhumme ranskaa, haavenani on jonakin päivänä oppia arabiaa...

[Graintad]

Englanniksi myös meillä, on kotikieli ja sulhon äidinkieli...

Eikä Suomi taivu, ei mitenkään, vaikka ollaan jo asuttu Suomessa yli 1½v... Aina välillä yrittää opiskella, mutt ei siitä näytä tulevan mitään.

Ei sillä muuten olisi väliä, mutt kun mua ärsyttää kun joudun aina hoitamaan ihan kaikki asiat, on se sitten viralliset puhelut, papereiden täyttö tai pizzan tilaaminen...

[JohannaDee]

Puhumme sekoitusta englannista (pääkieli), flaamista sekä suomesta.

[Phoebe78]

Kotikielemme on italia, koska kun tapasimme poikaystäväni ei puhunut kovin hyvää suomea. Nyt muutaman vuoden seurustelun jälkeen voisimme teoriassa vaihtaa suomenkieleen, koska hän puhuu töissäkin suomea päivittäin ja osaa sitä jo suht hyvin. Käytännössä tuntuisi kuitenkin oudolta vaihtaa kieltä.

[Hennub]

Meilla on kaytossa englanti mika ei ole kummankaan meista aidinkieli. Paatos oli helppo koska asutaan Australiassa eli englanninkielentaito on kummallekin valttamaton. Joskus turhaudun todella kun en saa ilmaistua itseani omalla kielellani mutta olen myos huomannut, etta asiat jotka kiertelisin ja kaartelisin suomeksi sanon huomattavasti rehellisemmin ja suoremmin englanniksi. Ei tule siina mielessa mitaan miesten tyypillisesti valittamaa "en osaa lukea rivien valista" ongelmaa.

Appivanhemmat on syy miksi haluaisin oppia mieheni kielen eli flaamin. Aitinsa kun ei puhu mitaan muuta. onneksi omat vanhempani osaavat tampereen murteen lisaksi myos englantia. Sukulaisvierailut ei sentaan ihan taysin ole tulkkaamista puolin ja toisin.

En koe etta meilla olisi minkaanlaisia kieliongelmia puolin eika toisin mutta tilanne muuttuu jos hankimme lapsia. Lapsille olis tarkoitus opettaa seka suomi etta flaami ja sitten tietenkin perheen yhteiseksi kieleksi tulisi englanti. Silloin varmasti valilla harmittaa jos ei ymmarra mita mies lasten kanssa jutustelee... Eli ei kun kielta opiskelemaan!!!

[K-Fo]

mieheni on amerikkalainen ja asumme USA:ssa joten luonnollisesti kommunikoimme englanniksi. Hanen mielestaan suomen kieli on "so cute" joten han hienosti poimii sanoja sielta taalta, opettelee ne ja toistelee pitkin paivaa. Ehka saan hanet joskus jollekin Suomen kielen kurssille, ennen kun lapsia syntyy, silla lapsille aion puhua ainoastaan suomea ja olisi mukava jos hankin jotain ymmartaisi.  

[Cucciola]

Vastasin englanti, joka ei siis ole kummankaan aidinkieli. Toki puhumme usein kolmen kielen sekoitusta eli suomea, italiaa ja englantia

[Venlo]

Juu meillakin puhutaan viela englantia, vaikka olen asunut hollannissa jo 4 vuotta ja kylla se minultakin jo sujuu suht koht jotenkin... On vaan niin vaikea vaihtaa yhtakkia kielta kun sita on kehittynyt oma sanasto jo, mutta eikohan se tasta pikkuhiljaa...  

[piccola]

Suomea olen yrittänyt opettaa, mutta ei taivu ei. Minun on huomattavasti helpompi oppia italiaa kuin hänen suomea, joten italiaksi(ajoittain myös englanniksi) tulemme toimeen.

[miralles]

Meillä puhutaan sulhon kotikieltä, eli espanjaa. Oon asunut Espanjassa 7 vuotta ja 5 vuotta opiskellut yliopistossa yritystieteitä (espanjan kielellä). Meidän yhteiden kieli on aina ollut espanja. Hyvän kielipään omaavana espanjan opin nopeasti ja nyt puhun sitä melkein yhtä hyvin kuin suomen. Mitään hankalia tilanteita ei enään tule, kaikki ymmärrään!!!

Jos puhun puhelimessa espanjaa, minua luullaan espanjalaiseksi, mutta kun kasvotusten nähdään...aina luullaan ulkomaalaiseksi

[Laululintu]

Meillä puhutaan avokin äidinkieltä, elikäs englantia. Ei se mua niin hirveästi haittaa, sillä me asutaan Skotlannissa, eikä tuo kulta ole maailman fiksuimpia kielimiehiä.

[OZ_Bride]

Me puhutaan keskenämme englantia joka on sulhon toinen äidinkieli. Minä riitelen itse paremmin englanniksi kun suomeksi eikä seettä hän ei osaa suomea haittaa muuten kun sitten kun ollaan mun sukulaisten luona, mami kun ei puhu sanaakaan englantia. Toiselta taas kun ollaan sulhon kotona niin minä siellä sitten saan aina kysellä että jospa voitais vaihtaa keskustelukieli puolasta englantiin.  (Hänen vanhemmat kun ovat puolalais syntyisiä) Lapset saa sitten tulevaisuudessa oppia kaikki kolme. mutta ennen sitä minä opin puolan ja mies suomenkielen

[hattuhirmu]

Paatos oli helppo koska asutaan Australiassa eli englanninkielentaito on kummallekin valttamaton.

Missa pain Australiaa asutte?

Meilla puhutaan englantia, kultani aidinkieli ja itse periaatteessa kaksikielisena kasvanut. Nyt on kai minullakin englanti ajanut suomen ohi.

Kulta osaa pari sanaa suomea, ja joitain omia vaannoksiakin keksii. Esimerkiksi homeboy on tallonpoika...

[annamannala]

Meillä puhutaan ranskaa, sillä se oli sujuvin yhteinen kieli. Tulevalle siipalleni se on äidinkieli. Minä puolestani olen asunut monta vuotta Ranskassa ja oppinut kielen sitä kautta. On se vaan niin suloinen kieli..

[Guest Ira75]

Meillä puhutaan englantia mikä on kultani äidinkieli. Kovasti hän haluaisi oppia suomenkieltä mutta minä olen vaan niin huono opettaja, etten tiedä  mistä aloittaa...