Suomi - USA -parit!

[Niiina]

kuinkakohan nopeasti saan sosiaaliturvatunnuksen, ja voinko aloittaa työskentelyn jo ennen sosiaaliturvatunnuksen saapumista (viisumihan periaatteessa oikeuttaa tekemään ja hakemaan töitä)?

Et tarvitse sosiaaliturvatunnusta tyontekoon, periaatteessa pelkka greencardin A# riittaa. Suosittelen kylla sotun hakemista nopeasti. Helpottaa asioita. Mulle ne sanoivat etta kortin tulossa kertaa 12 viikkoa tai jotain yhta hullua. Todellisuudessa siina meni muutama viikko.

[Guest Sarianna(Guest)]

Kiitos paljon kaikesta tästä informaatiosta, ihan mahtavaa kun löysin tän sivuston, olen ollu aika hämmentynyt noista suurlähetystön nettisivuista, kun se info on siellä kaikki vähän siellä ja täällä. Ja puhelinkontaktiakin on vaikea saada niin että sais jutella jonkun kanssa ja sähköpostiinikaan ei ole vastattu... *huokaus*

Ensi kesän lopussa/syksyllä olis tarkoitus mennä naimisiin täällä Suomessa ja sitten hoitaa kaikki asiat täällä ja muuttaa sitten Ameriikkaan. Olisin vaan kiinnostunut saamaan sen koko infopaketin jo etukäteen, niin että tietää mitä odottaa.

Sitä jäin ihmettelemään, mikä tämä juttu on, että joillain on näitä rajoituksia siitä ettei saa muuttaa USAan esim. kahteen vuoteen? Liittyy joihinkin edellisiin käynteihin ja viisumeihin? Tuskin mulle kyseistä rajoitusta on tiedossa kerta oon käyny muutamien viikkojen reissuilla, jä häihin mennessä vuoden sisään vaan pari-kolme kertaa...

Lisäks kuulin tuttavapariskunnasta, jotka on menossa Jenkeissä naimisiin, että tällä sulholla pitäisi kuulemma olla 5000 dollaria tilillä ennen kun saavat paperit kuntoon, että hän voi elättää vaimonsa jos tämä ei saa töitä. Tää oli heille kuulemma ihan yllätys... Pohdimme mun toisen puoliskoni kanssa sitten sitä, että voiko sama koskea meitäkin?

Ja vielä tuosta työluvasta, mikä oli tämä viisumi jolla saa tehdä töitäkin Usassa? se minkä saan täältä, kun paperit on hoidossa, vai kenties joku muu? Noita papereita kun on vaikka mitä ja minkä nimistä, että vaikka kuinka huolellisesti olisin yrittänyt netissä tutustua asiaan, vieläkin olen ihan ulkona...

olisin kiitollinen jos joku asiasta tietävä jakaisi tietojaan..  

[Io.]

Sarianna - Minä menin mieheni kanssa Amerikassa naimisiin. Maahan tulin K1-viisumilla. Yksi kohta viisumin hakemisessa oli se, että mieheni pystyy elättämään minut. Tämän takia hänen tulonsa tuli olla 125% köyhyysrajatulosta. Ja jos tienaa vähemmän, kuten minun ja mieheni tilanteessa hän oli juuri tuossa rajalla koska on opiskelija, niin sitten voi pyytää jotain amerikan sukulaista tukijaksi. Silloin tulee vain kaksinkerroin papereita kerättäväksi ja täytettäväksi. Ja tämä oli ihan vain sen takia ettei hakija sitten pysty käyttämään hyväksi Amerikan sosiaaliavustuksia.

2 vuoden raja on vain silloin jos sinulle on joskus myönnetty viisumi Amerikkaan. Minun passissani oli tuo olemassa koska olin aiemmin Yhdysvalloissa J1-viisumilla (muistaakseni).

Koskeeko nämä sinua en osaa sanoa, sillä jos menet Suomessa naimisiin niin tulet sitten muistaakseni K3-viisumilla Amerikkaan. Yksi erittäin hyvä nettisivusto on www.visajourney.com ja sieltä sitten Guides ja Forums. Oppaassa on todella yksityiskohtaiset ohjeet tarvittaviin papereihin ja niiden täyttöön. Foorumissa on hyvin vilkas osaava käyttäjäkunta, jotka osaavat kertoa vastauksia erilaisiin kysymyksiin. Eihän tämä sivusto kiveen kirjoitettu ole mutta se on hyvin avulias.

Ja toivottavasti joku K3-viisumi ihminen osaa kertoa enemmän. Onnea matkaan.

[JenniN]

CR1-viisumi on kyseessä silloin, kun menee Suomessa naimisiin (ei K3) ja juuri se on meillä nyt hakusessa. Tuo sama kohta vaimon elättämisestä on meilläkin vaatimuksena, ja siihen on ihan omat lomakkeet, mitkä pitää täyttää ja esim. palkkakuitit on oltava todisteena työpaikasta.  Kannattaa kysellä hakupakettia etukäteen suurlähetystöstä - meille se ainakin lähetettiin yli puoli vuotta ennen viisumiprosessin aloittamista.

Työnteosta sen verran, että tämä CR1-viisumi, eli perhesuhteiden nojalla myönnetty viisumi riittää työntekoon, mutta tämä viisumihan on voimassa vain rajoitetun ajan, ja USAan muutettuasi joudut sitten jatkamaan hakuprosessia pysyvän oleskeluluvan saamiseksi. Mutta viisumilla pääset jo normaaliin elämään ja työnhakuun/työntekoon kiinni.

Huh - mulla on ollut B1/B2 -viisumi USAan, mutta ei tietääkseni ole mitään muuttorajoituksia. Hui, toivottavasti ainakaan!

edit: Sen verran aikatauluista, että mies kävi tiistaina haastattelussa, ja minulle myönnettiin oma haastatteluaika seuraavan viikon torstaille, eli tuon CR1-viisumine voi saada jopa 9 päivässä!  

[Guest Sarianna(Guest)]

Kiitos kaunis jälleen!

Lueskelin nyt noita viisuminettisivuja jälleen, jo alkaa vähitellen selkiytyä.. ainakin kun tajusin sen, että se on vaan CR1 viisumi, eikä esim. CR1 JA K-3 viisumi mitä haetaan..  

Tämä raha-asia vaan nyt alkoi ahdistaa...!

Kysymys tuosta haastattelusta, pitikö aika miehellesi varata etukäteen? ja kuinkahan aikaisin sinne voi soitella ja varata aikaa, että saisi mahd. pian häiden jälkeen prosessin käyntiin, niin että ei tarvitse turhan kauan suomessa olla (ilman asuntoa ja työtä!!  :-/ )

positiivinen uutinen tosin on se, että voin tehdä töitä tuolla viisumilla, se on ihan mahtavaa!

alanpa pommittaa lähetystöä puhelimella, jos saisi jonkun langan päähän ja sitten tilattua tuon paketin.

Ihan todella suuret kiitokset vielä, on hirmu helpottavaa kysyä joltain jolla on kokemusta

[JenniN]

Kiva, jos vastauksista on ollut apua!

Rahapuoli tosiaan ahdistaa, mun pitää viedä haastatteluun torstaina viisumia varten $380!! Mutta pitää vaan niellä kiukkunsa ja maksaa, kun ei muutakaan voi.

Haastatteluista vielä: molempien on soitettava/mailattava ja varattava aika haastatteluun. Mieheni muistaakseni varasi haastatteluaikansa pari viikkoa ennen haastattelua, ja sai sen haluamallemme päivälle. Suurlähetystöstä sanoivat meill, ettei tarvitse aiemmin soitella. Jos 2-3 viikkoa ennen varaatte ajan, niin se pitäisi riittää. Kannattaa kuitenkin jättää häiden ja haastattelun väliin muutama päivä, sillä tarvitsette maistraatista virkatodistuksen (joka toimii siis vihkitodistuksena, eli siinä pitää jo näkyä muutokset siviilisäädystä ja mahdollinen nimenmuutos). Jos teillä on kirkkovihkiminen, kannattaa lisäksi kohteliaasti hoputtaa vihkipappia viemään tiedot avioliitosta maistraattiin mahd. pian.

Sinä voit varata oman haastattelusi sitten, kun miehesi on käynyt suurlähetystössä. Me soitimme heti seuraavana päivänä, ja minulle saatiin haastatteluaika siis reilun viikon päähän, eli aika nopeasti ainakin meidän kohdalla onnistui. Kuitenkin, omaa haastatteluaikaasi varatessasi sinulla on jo oltava kaikki vaadittavat dokumentit.

HUOM!! Suurlähetystö lähettää normaalisti ensin miehellesi hänen hakupakettinsa ja sinulle omasi. Kun otat yhteyttä suurlähetystöön, pyydä heiltä nimenomaan molempia, sillä niissä on molemmissa tietoja, joista on hyötyä ja juuri sinun pakettisi sisältää tiedot esim. lääkärintarkastuksesta.

[Niiina]

Voisin minakin kertoa tanne, etta 2 vuotta on nyt taalla tullut tayteen ja 10v. greencardin haku on kaynnissa. Prosessi ei ole kovin vaikea, kallis kylla...  

Haettiin vaan lomake taytettavaksi, sitten printattiin netista pari lisaa, liitettiin mukaan kopioita, passeista, greencardeista ja kaikesta mahdollisesta joka viittaa siihen, etta olemme edelleen naimisissa. (Audreyn syntymatodistus mm.) Sitten shekki mukaan ja lahetettiin paketti INS:lle. Kohta pitaisi tulla kutsu ottamaan uusi kuva ja sormenjaljet. Ja se siita sitten. Uusi on onneksi voimassa enemman kuin 2 vuotta...

[Niiina]

VINKKI!

Jattakaa hakemus 10v. greencardia varten ainakin 6kk ennenkuin vanha kortti menee pois voimasta! Me oltiin mattimyohasia ja nyt joudutaan odottamaan uutta korttia ainakin (!) 5kk. Sillavalin greencardin virkaa edustaa paperinpalanen jossa selitetaan, etta korttini on saanut jatkoaikaa kokonaisen vuoden. Paperin kanssa saa matkustaa, muttei oikein huvita kokeilla. Vasen kasi kun ei tieda mita oikea tekee. Ton pitaisi olla CIS:n slogan!  

[Sparkles]

VINKKI!

Jattakaa hakemus 10v. greencardia varten ainakin 6kk ennenkuin vanha kortti menee pois voimasta! Me oltiin mattimyohasia ja nyt joudutaan odottamaan uutta korttia ainakin (!) 5kk. Sillavalin greencardin virkaa edustaa paperinpalanen jossa selitetaan, etta korttini on saanut jatkoaikaa kokonaisen vuoden.

Tässäkin on näköjään eroavaisuuksia ilmeisesti osavaltiosta riippuen. Mulle tuli kirje, jossa luki koska saan aikaisintaan hakea 10v. green cardia. Laitettiin heti se vireille kun voitiin (tais olla 3 kk ennen kun kortti meni umpeen), mutta silti meni aikaa monta kuukautta kunnes uusi kortti myönnettiin. Tuona aikana mun eka green card meni umpeen ja paniikissa otin yhteyttä INS:ään et mitäs nyt. Ne sanoi, että ei mitään huolta ja mulle postitettiin kans sen kirje, että kortti on saanut jatkoaikaa. En kuitenkaan olis voinut matkustaa maasta pois ainakaan ilman mitään lisäleimoja passissa, mutta onneksi ei tarvinnutkaan.

[Niiina]

^ En ole saanut uutta greencardia viela, kuvat ja sormenjaljet on otettu. Minullakin on kirje joka edustaa jatkoaikaa greencardille. Silla kuulemma saa matkustaa, toivottavasti antoivat oikeaa tietoa, koska ollaan menossa Suomeen kesakuussa, enka ole varma ehtiiko uusi greencard tulla... Mikaan ei kylla pida minua Suomesta, kaikkein vahiten yksi typera greencard.  >

[susan]

Ilmoittaudun nyt täälläkin, kun kerta seurailen muutenkin keskustelua täällä

Mulla tällä hetkellä sulho meren takana, itse oon Suomessa, koulua suoritetaan molemmat loppuun ja ikävä on VALTAVA. Tarkoitus olisi että kesä saataisiin olla yhdessä Suomessa, sitten mieluiten pakkaisin kamat ja lähtisin miehen mukana Usaan, kun ei mikään enää Suomeen sido. Hääpäivä meillä on tällä hetkellä kesälle 2008, ja Suomessa olis tarkoitus juhlia.

Hämmentävää on ollut lukea ihmisten kokemuksia, tarkoituksenani on ollut hakea töitä ja työviisumia syksyllä Usaan, mutta en arvannut että siitä voi seurata jotain muutto-ongelmia tulevaisuuteen? Erikoista... jänskää kun mietityttää et pitäiskö sitten mennä tänä kesänä jo naimisiin ja hakea sit puolisoviisumia suoraan?! Sitä nimenomaan ajateltiin siirtää myöhemmälle, kun ei tiedetä että miten meidän tulot riittää - opiskelijoilla kun ne nyt on mitä on. ON TÄÄ KANSSA yhden sortin sähläämistä!!!  

Voiskos joku tarjota tähän jonkun patenttiratkaisun?!?  ;D

[Niiina]

Nykyaan USA:an taitaa olla vaikea saada tyoviisumia jos kay ilmi, etta sinulla on siella mies odottamassa. Tulee sellainen vaikutelma, ettet ole enaa palaamassa Suomeen...

Systeemi on siis mun mielesta ihan pepusta!  

[Guest 1+1=2(Guest)]

Yksi lisää taas

Tervehdys kaikille, olen lukenut kaikki postauksenne ja kiitän suuresti antamastanne infosta  

Sitä vaan oli niin paljon eri tilanteisiin, että mulla meni suodatuskyky täysin, ja on pakko kysyä itse.

Itselläni myös siis poikaystävä USA:ssa (emme ole naimisissa) ja tarvitsisin  infoa meidän tilanteeseemme.

Haluaisin mennä pidemmäksi aikaa kuin 3kk:deksi hänen luokseen, eli mitä viisumia mun tulis hakea? Ja kuinka kauan sen saaminen kestää ja mitä maksaa?

Hän ei ole tulossa suomeen, ainakaan nyt. Tarkoitus on siis asua ja olla,elää hänen kanssaan USA:ssa.

Ja jos menen vaan turistina taas 3kk:deksi, niin voinko "hyppää" vaikka kanadan tai meksikon puolella vaan päivän tai viikonlopun uusiakseni 3kk leimani?

Kiitos etukäteen teille!

Olisin siis menossa parin kuukauden päästä..ehtiikö?

[Sparkles]

Tervetuloa joukkoon susan ja 1+1=2!  

Olen aikaisemminkin kirjoittanut ketjuun viisumiasiasta, mutta kirjoitan nyt uudestaan:

1+1=2  --  Vuonna 2001 kun asuin vielä Suomessa hain turistiviisumia Jenkkeihin 4-5 kuukaudeksi. Halusin mennä poikaystäväni luokse pidemmäksi ajaksi kuin 3 kk ja samalla olisin tehnyt opinnäytetyötäni. Viisumi kuitenkin evättiin, koska minulla ei ollut tarpeeksi näyttöä, että olisin tullut takaisin (vaikka en maininnut poikaystävästä mitään ja työ, koulu jne. odotti täällä). Saman tien passiini laitettiin leima, jossa luki etten pääsisi USA:han ollenkaan. Virakailija painotti, että leima on voimassa FOREVER  ellen siis saisi jonkun toisen kategorian viisumia, joka oli hänen mielestään tosi epätodennäköistä. Olin uutisesta totaalisesti rikki enkä voinut ymmärtää, miksi minua kohdeltiin kuin rikollista, kun oikeasti olin halunnut toimia täysin lainmukaisesti ja ylipäätänsä hakea viisumia. Olin kyllä kuullut tuosta tavasta, että olet 3 kk maassa ja sitten vaan vierailu Meksikossa ja sitten taas saat 3 kk lisää, mutta en halunnut ryhtyä tuollaiseen, siksi siis halusin hakea viisumia. Pettymys oli kuitenkin kova, kun viisumi evättiin.

Jos päätät hakea viisumia, toivon että muistat, että jos hakemus hylätään, et voi matkustaa USA:han pelkällä passillasi niin kuin ennen! Itse olisin toivonut, että olisin tiennyt tämän ennen koko prosessia. Jälkikäteen kaduin koko viisumin hakemista. Olisin mielelläni lentänyt tänne 3 kk ajaksi ja palannut sen jälkeen kotiin Suomeen. Toisin kuitenkin kävi. 1,5 vuoden ajan poikaystäväni lensi lomillaan Suomeen luokseni, mutta minä en voinut lentää USA:han häntä tapaamaan. Loppujen lopuksi päätimme mennä naimisiin, jotta saisimme olla yhdessä. Sain siis kihlatunviisumin, jonka avulla muutin tänne USA:han vakituisesti. Nyt on avioliittovuosia täynnä melkein neljä ja jokaisesta yhdessä vietetystä päivästä nautitaan erilailla, kun tiedetään ja muistetaan kuinka vaikeaa oli, että saatiin ylipäätänsä aloittaa yhteinen elämä täällä USAssa.

Tarkotus ei ollut pelotella viisuminhakijoita, mutta halusin kuitenkin kertoa oman tarinani. Tsemppiä teille kaikille! Toivon, että yhteisen elämänne aloittaminen olisi teille kaikille helpompaa!  

[Io.]

1+1=2

Minultakin evättiin turistiviisumi myös liiallisten siteiden puuttumisen takia, mutta he eivät leimanneet passiani millään leimalla. Olisin pystynyt matkustamaan Yhdysvaltoihin visa waiver:illä, mutta tottakai he pelottelivat konsulaatissa miten ei pääse maahan, yms. joten koskaan en matkustanut ennenkuin sain K1-viisumin. Meilläkin mies matkusti Suomeen aina kun pystyi.

Joten kannattaa miettiä tarkasti mitä haluat ja jos haet turistiviisumia niin yritä hankkia niin paljon siteitä Suomeen. Immigration pitää jokaista matkailijaa mahdollisena maahanmuuttajana. Se olisi kiinnostavaa tietää miten paljon tietoa kustakin on immigration:illa. Eli näkevätkö he maahantulossa passia skannatessa kaikki haetut ja evätyt viisumit, ym.

[Guest 1+1=2-viisumi=1(Guest)]

Voi kiitos teille tuhannesti näistä vastauksista, tuli ihana fiilis kun näkee että ihmiset oikeesti näkee vaivaa ja yrittää auttaa kanssa siskoaan  

Onko sitten kellään tietoa asiasta jos menee vaan passilla 3kk ja sitten siellä "yllätys" naimisiin, siis ilman mitään viisumi hässäköitä? Täytyykö silti palata 3kk jälkeen vai voiko hoitaa asiat siellä esim. lakimiehen kautta? Ja jos taytyy palata, niin mitä statusta/viisumia rouvan täytyy hakea? ja kauanko se sitten kestää ja maksaa...?

En siis missään nimessä haluu porttikieltoa, oon kuullu näistä aiemminkin..

En oo koskaan hakenu viisumia, oon ollu aina vaan turistina, (just viime viikolla tulin takas 3kk:n jälkeen) Eli ei ole mitään leimoja alla. Mutta siteet suomeen on olemattomat mullakin.

Pakko muuten sanoo että sua Sparkles on tosi väärin kohdeltu. Mä pelkään ite kans samaa kohtaloa. Mutta onneks te olette nää esteet voittaneet!

Kiitti taas etukäteen, ootte fantastisia!

P.S: Io kirjoitti:

"Se olisi kiinnostavaa tietää miten paljon tietoa kustakin on immigration:illa. Eli näkevätkö he maahantulossa passia skannatessa kaikki haetut ja evätyt viisumit, ym."

Mun tietojen mukaan kaikki tämmönen informaatio sisältyy niihin 36 kohtaan henkilötietoja, jotka luovutetaan Yhdysvaltain viranomaisille maahan saapuessa. Eli varmasti näkevät kaikki viisumi hakemukset ja hylätyt yms. ja  aikaisemmat reissut.

[USA-Rouva]

Taas yksi lisää... Hei vaan kaikille!

Ajattelin kantaa korteni kekoon minäkin. Kävin koko ruljanssin läpi hiljattain. Tapasin mieheni ensimmäistä kertaa (kasvotusten) noin vuosi sitten, ja green cardin sain lokakuussa 2006.

Lyhyen kaavan mukaan homma meni näin:

Vierailin Yhdysvalloissa kaksi kertaa visa waiverilla. Ensimmäisen kerran hieman yli kuukauden, sitten oleilin vajaan pari kuukautta Suomessa ja sen jälkeen tulin takaisin Yhdysvaltoihin hieman vajaaksi kolmeksi kuukaudeksi, jonka aikana menimme naimisiin. Kun palasin Suomeen, mieheni lensi pari viikon päästä Suomeen, ja haimme minulle CR1 viisumia Suomen suurlähetystöstä. Mieheni suurlähetystövierailusta Suomessa (jolloin prosessi lähti käyntiin) kuukauden kuluttua lensin viisumi taskussa takaisin Yhdysvaltoihin. Vajaa kolme viikkoa siitä, sain green cardin.

En viitsi tuota prosessia "pitkän kaavan mukaan" tähän naputella (loppuu viestistä merkit), mutta jos joku haluaa kysyä jotain, niin vastaan kyllä parhaan kykyni mukaan.

1+1=2:lle: Olin saman tilanteen edessä aikanani. Ensimmäisen Yhdysvalloissa vierailuni jälkeen olisimme halunneet viettää kerrallaan enemmän aikaa yhdessä kuin tuon 90 päivää. Turistiviisumin hakeminen tuli tietysti ensimmäisenä mieleen. Soitin Suomen suurlähetystöön, jossa olivat erittäin avuliaita. Vastaus oli kuitenkin hieman ikävä. Sanoivat suoraan että turistiviisumia ei kannata hakea, koska nykyään on erittäin epätodennäköista saada se. Pitää pystyä osoittamaan että on ne (täälläkin jo aiemmin mainitut) "erittäin vahvat siteen" Suomeen. "Vahvat siteet" käytännössä tarkoittaa työpaikkaa. Perhe, ystävät, asunto ym. ei kuuluneet tuohon listaan... Oli aika järkyttävä uutinen minulle, ja suurlähetystöstäkin todettiin että on sinänsä aika kummalliset säädökset asiasta. Todellisuudessahan kuka tahansa voi jättää palaamatta Suomeen jos haluaa, kun vaan rajan yli pääsee. Ei sillä ole merkitystä onko taskussa turistiviisumi puoleksi vuodeksi, vai 90 päivän visa waiver. Turistiviisumi oli vielä ennen turistiviisumi, mutta nyt katsotaan että 90 päivää on tarpeeksi pitkä aika kaikenlaiseen "turistitoimintaan".  Minulle kerrottiin myös, että jos menen takaisin (toiselle vierailulle) visa waiverilla, kuulustelu/kysymysten määrä rajalla on paljon suurempi kuin ensimmäisellä kerralla, ja kolmatta kertaa maahan en todennäköisesti pääse. Ns. normaali seurusteluaika on aikalailla kitketty pois Suomi-USA pareilta kaiken maailman maahantulo/maassaolo määräyksillä. Kun turistiviisumi oli poissuljettu mahdollisuus, tulin sitten toisen kerran Yhdysvaltoihin visa waiverin voimin, ja kuulustelu rajalla oli todellakin melkoinen. kohdalleni osuneen rajavirkailijan mukaan 90 päivän visa waiveria käytetään lähinnä viikon parin vierailuihin (???), ja jos haluaa olla maassa pidempään pitää hakea turistiviisumia. Pääsin kuitenkin maahan, mutta minulle annettiin varoitus. Miksi, se ei minulle ikinä selvinnyt. Ilmeisesti siksi että toimin Suomen suurlähetystöstä saamieni ohjeiden mukaan, ja pyrin maahan 90 päivän viisumilla 87:si päiväksi (???). Ei kuulemma saa tuolla lailla vaan "oleilla" maassa... Rajavirkailija myös kirjoitti passiini "no job, 3 month visit". Ei hajuakaan mitä se tarkoitti. Ehkä viittaus siihen että en omista noita maankuuluja "vahvoja siteitä" Suomeen. Selväksi tehtiin myös se, että kolmatta kertaa en maahan pääse. Itkien ylitin rajan toisella kertaa.

Varmaan riippuu todella paljon rajavirkailijasta miten käy. Jotenkin vaan jäi sellainen kuva että homma ei oikein toimi. Oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee. Suomesta ei myönnetä turistiviisumeita kuin todella harvoissa tapauksissa ja todella painavin syin, koska 90 päivän waiver on olemassa, ja jopa sanotaan että sitä ei kannata hakea, koska hakija vain menettää hakemusrahansa. Yhdysvaltain rajalla ollaan sitä mieltä että 90 päivän waiveria saa käyttää koko 90 päivän ajalta noin kerran vuodessa, tai muutaman viikon vierailuun hieman useammin, muutoin pitää hakea turistiviisumia.

Siinähän sitten on miettimistä mitä tekee. Halu olla yhdessä on valtava, ja jos (niinkuin meidän tilanteessa) Yhdysvaltalainen osapuoli työskentelee, hänen Suomen vierailunsa ovat hyvin rajoitetut. Kuukauden/kuukausien yhdessäoleskelut Suomessa ovat vain haave.

Me siis päädyimme menemään naimisiin ja hakemaan viisumia (CR1) Suomesta. Tiesimme että ratkaisu on oikea, mutta silti olisi ollut mukava tehdä kaikki "pitkän kaavan" mukaan. Seurustella, suunnitella häitä ym... Yhdessä, ei erossa. Harmi vaan että se on tehty melkolailla mahdottomaksi. Emme oikeastaan perehtyneet muihin vaihtoehtoihin. Se mitä niihin tutustuimme lyhyesti, niin kaikki vaikutti melko rajoittavilta. Pidemmät odotusajat (mikä tietää pidempää erossaoloaikaa), matkustuskieltoja, ja taisipa jossain olla sääntö että pitää menna naimisiin 90 päivää maahantulon jälkeen.

Tuossa siis yksi kokemus Yhdysvaltain vierailuista viisumien voimalla ja niiden saamisesta. Homman tulos varmastikkin riippuu todella paljon siitä millainen virkailija rajalla osuu vastaan. Minulle ei osunut se paras mahdollinen.

[USA-Rouva]

Tulihan se merkkiraja vastaan.

Vielä tuosta turistiviisumista sen verran, että olisin sitä mielelläni hakenut ns. kokeilumielessä, mutta hinta (muistaakseni silloin 175 dollaria), oli syy miksi en kokeillut. Varsinkin kun suoraan sanottiin että sen saaminen on erittäin epätodennäköistä. Ja rahaahan ei palauteta vaikka päätös olisi kielteinen.

Niin, ja minulle myös kerrottiin että Kanadan tai Meksikon rajan ylittäminen "selvässä visa waiwerin uusimisyritys tapauksessa" ei myöskään tuo enää tulosta. Kuulemma liiaksi hyväksikäytetty keino, joten käytäntö sen kohdalta on muuttunut.

Anteeksi pitkät postit. Vaikea lyhennellä kun asia on niin sekava selittää. Toivottavasti oli kuitenkin tarpeeksi ymmärrettävä posti.

[Guest !+1=2-Viisumi=1(Guest)]

Tämä tuli yllärinä, Siis Waiverillakaan ei voi loputtomasti käydä!?!

Damn..

Me mietittiin jotain duuni kuvioo, mutta se tuntuu niin monimutkaiselta ja pitemmän päälle pitää salailla tätä suhdetta yms...Usa-Rouvan silloinen tilanne tuntuu olevan aivan sama kun mulla. Mutta erona tässä on se, että miesystäväni ei voi matkustaa tällä hetkellä minnekään (tavanomaisista syistä). Ja oon nyt ite ollut Waiverilla kahdesti, tosin eka kerta oli eri paikkaan, eri passilla ja vuosia sitten.

Mutta olisin siis joka tapauksessa menny käymään, vaikka vaan 3kk:ksi taas, ja nyt olen ihan järkyttynyt tästä että jos ne ei suostukaan päästämään Waiverilla enään.

Vitsi että rakkauden takia saa tapella ja pelätä tälleen länsimaissakin..

Eli meidän täytyy nyt sitten odottaa sen varran, että mies pääsee matkustamaan tänne. Oliko se siis välttämätöntä että haemme yhdessä suomessa sitten vaimona ja miehenä tätä CR1 viisumia? (mikä tää CR1 nyt siis olikaan?)

Ja noista maahantuloista sen verran...Eli on todellakin ihan randomia mimmonen tullivirkailija tulee ja loppukädessähän se päättää koko asiasta. Mutta oma kokemuksesta voin sanoa että on väliä myös minne saapuu. Suosituimmissa kohteissa ne grillaa pahoin, mutta vähän syrjemmässä toivottavat kyselemättä tervetulleeksi.

[-LC-]

Todellakin näyttää olevan täysin tullivirkailijasta kiinni, miten maahantulo onnistuu... Olen ollut USA:ssa viimeisten 12 kk:n aikana 170 päivää (yhteensä neljän eri reissun aikana) ja nyt tulin käyttämään jäljellä olevat luvalliset 10 vrk - silläkin uhalla, että minut käännytettäisiin rajalla. Erossa olo tuntui niin pahalta, että olimme kuitenkin valmiit ottamaan tämänkin riskin. Passitarkastukseen kävellessä tärisin jännityksestä...aivan turhaan! Ainoa kysymys, jonka virkailija kysyi, oli: "ai että lomailemaan olisit tulossa?" ja leimasi passiin 3 kk!

Aiemmin, tullessani maahan kolmatta kertaa, myöhästyin seuraavalta lennoltani kun kyselivät niin tarkkaan tullissa. Silloin olin buukannut kotiinpaluun 80 päivän päähän. Uhkailivat, että voisivat lähettää minut kotiin, mutta kuin "säälistä" ja tullivirkailijan ylivaltaa käyttäen päästivät minut kuitenkin maahan... Meillä ei siis ole monen epäonnisen sattuman kautta mikään viisumi vielä edes vetämässä ja olen matkustellut aina vain visa waiverin turvin.

[Iina77]

Hei Kaikille!

Luin mielenkiinnolla teidan kokemuksia ja ajattelin hypata joukkoon.. Olen seurustellut jenkkimiehen kanssa kohta 3 vuotta, asumme yhdessa Englannissa ja olemme taalla myos tavanneet.

Nyt edessa (toukokuussa 07) miehen muutto USA:an, tyon takia (US AIR FORCE). Olemme paattaneet pysya yhdessa, mutta kuinka se tulee kaytannossa onnistumaan, on meille molemmille iso kysymysmerkki!

Naimisiin emme halua menna, ennenkuin olen saanut mahdollisuuden "tutustua" uuteen tulevaan kotimaahani. Ajattelimme, etta mies menee edeltakasin ja etsii asunnon ja mina menen perassa turistina 3 kuukaudeksi. Sen jalkeen helpoin tapa olla yhdessa lienee naimisiinmeno?? Onko teilla kokemuksia "kulttuurishokista" muuton jalkeen?? Kuinka kotiuduitte ja loysitte ystavia??

-Iina

   

[Corniche]

Viesti poistettu.

Muokattu: February 6, 2013, käyttäjä: Corniche

[Corniche]

Viesti poistettu.

Muokattu: February 6, 2013, käyttäjä: Corniche

[Sparkles]

Jotenkin tuntui siltä, että mitä rehellisemmin, nöyrimmin ja juurta jaksaen kertoi kaiken mahdollisen, teki viisumihakemusvalmistelut kaikkien pykälien mukaisesti, kaiken pitäisi sujua. Turhauttavaa ja aikaavievää se on, mutta toivottavasti se toimii jatkossakin. Tai sitten tosiaan oli vain tuurista kiinni.  

Oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että tuurista (virkailijasta, ajankohdasta jne.) on kyse. Itse olen tosi pikkutarkka ja tein kaiken Cornichen tavoin juurta jaksaen ja rehellisesti. Poikaystävästä ei haastattelussa kysytty mitään, mutta jos olisi kysytty olisin asian myöntänyt. Vastasin siis kaikkiin kysymyksiin rehellisesti niin kuin asiat ovat. Silti tuli kielteinen vastaus.

Tuohon kielteiseen vastaukseen vaikutti varmaan eniten ajankohta. Hain viisumia pari kuukautta 9/11 jälkeen, jolloin viisumeita kaiketi evättiin enemmän kuin aikaisemmin. Toivottavasti ajat ovat nykyään toiset.

Kiva kuitenkin kuulla, Corniche, että teillä meni asia noinkin kivuttomasti. Antaa ainakin toivoa muille.

[JenniN]

Täällähän on oikein USA-parien kokous! Munkin pitää liittyä keskusteluun.  

Mekin aikoinaan mietittiin turistiviisumia yhdessäolon välineeksi, minäkin olisin puuhastellut gradun parissa täällä, jos olisimme siihen vaihtoehtoon päätyneet, mutta suurlähetystossä vihjailtiin, että näillä perusteilla olisi aika heikot mahdollisuudet saada tuo viisumi. Päädyimme sitten hakemaan minulle viisumia tyoharjoittelun perusteella. Ja tuo olikin ehkä kaikkein paras mahdollinen vaihtoehto - suurlähetystossä ei tarvinut selittää suhteesta ja siteistä suomeen, ja sitten täällä USAssa mulla oli jotain omaa tekemistä ja harjoittelun kautta tutustuin ihmisiin ja loin ystävyyssuhteita. Parhaat paikalliset ystäväni ovatkin juuri noilta ajoilta. Ja tuon tyoharjoitteluni takia on sitten ollut tyonhaku täällä todella paljon helpompaa nyt myohemmin ja esim. nykyinen tyopaikkani on ihan totaalisesti seurausta tyoharjoittelulleni.