Lenore Kirjoitettu June 22, 2011 Raportoi Share Kirjoitettu June 22, 2011 Otan miehen nimen, sillä en halua pitää omaani. Nimessä ei sinänsä mitään vikaa, mutta jos joskus meille lapsia suodaan, niin haluan olla saman niminen kuin muukin perheeni. Lisäksi oma sukunimenihän on samalla suomalainen miehen etunimi, niin saattaisivat lapset kuulla koulussa siitä, että äidin nimi onkin miehen nimi. Ja yhdistelmä nimeä ei. Miettikääpä tilanne, että olisitte rouva Matti-Meikäläinen Joo, ei. Meillä suvussa on myös otettu avioliitossa miehen nimi (erästä sukulaisrouvaa lukuunottamatta, mutta hän nyt on päättänyt erottua suvusta muutenkin), joten en usko kenenkään suvussa kummastelevan päätöstäni. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
paris2011 Kirjoitettu July 12, 2011 Raportoi Share Kirjoitettu July 12, 2011 Koska lapsillanikin on miehen sukunimi ja ollaan sit kaikki samannimisiä Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
vaimoke2011 Kirjoitettu July 16, 2011 Raportoi Share Kirjoitettu July 16, 2011 Lapsille annettiin miehen sukunimi, joten myös minun oli järkevää ottaa se. Miehelle suvun jatkaminen on tärkeää eikä olisi varmasti tullut kuuloonkaan ottaa minun nimeäni... En edes asiaa ole pohtinut, oli itsestäänselvyys. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
TheEternal Kirjoitettu July 30, 2011 Raportoi Share Kirjoitettu July 30, 2011 minulle oli ihan heti selvä, että otan miehen nimen. Miehellä on englantilainen nimi (tosi yleinen nimi) ja me halutaan joskus muuttaa Australiaan, niin sitten on helpompaa. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest frouvasti Kirjoitettu July 30, 2011 Raportoi Share Kirjoitettu July 30, 2011 Koska musta tuntui siltä. Ajatus kypsyi pikku hiljaa mielessä. Kukaan ei painostanut ja mies antoi mun itse päättää. Löysin sisältäni pienen konservatiivin . Tiedän, tiedän... se, että nainen ottaa miehen sukunimen, ei ole niin vanha juttu meillä täällä suomessa, mutta tiedätte mitä tarkoitan.Itse kuulun vanhaan pappissukuun, jonka nimi ulottuu kirkon kirjoissa hamaan menneisyyteen. Suvusta löytyy niitä "kuuluisuuksia" niin tästä päivästä kuin menneisyydestäkin. Tästä syystä olen pienestä pitäen sanonut säilyttäväni tyttönimeni, mutta kuinkas sitten kävikään . Sukujen hisrorian valossa säätyläistyttö löysi torpparin ja on siitä onnellinen . Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
OnewOfTheFew Kirjoitettu July 30, 2011 Raportoi Share Kirjoitettu July 30, 2011 Ma otan miehen sukunimen ihan vaan siksi etta mun perisuomalaisella nimella on rasittava elaa muualla kuin Suomessa. Suomeen ei haluta ainakaan nailla nakymin ikina muuttaa, joten elama on helepompaa ei-suomalaisella nimella. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
vastalause Kirjoitettu August 19, 2011 Raportoi Share Kirjoitettu August 19, 2011 Minä otin miehen nimen, koska en tykännyt omastani . Miehen sukunimi on ihan kiva, tosin nyt on ärsyttänyt sen yleisyys niinkin typerästä syystä kuin siitä, etten voi saada gmailiin etunimi.sukunimi-sähköpostiosoitetta . Omassa sukunimessä tökki se, että se kuultiin aina väärin ja oli mielestäni vähän rumakn. Lisäksi en oikeasti ole sukua kenellekään sen nimiselle (paitsi siskolleni ja nimen avioeron jälkeen säilyttäneelle äidilleni), kun äitini naimisiin mennessään vaihtoi myös minun nimeni niin, että koko perheellä oli sama nimi. Ei siis ollut mitään erityistä tunnesidettä vanhaan nimeen ja olen vain tyytyväinen, että pääsin siitä eroon, vaikka tässä nyt vielä totuttelua ja pientä identiteettikriisiä onkin . Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
veganprincess Kirjoitettu August 21, 2011 Raportoi Share Kirjoitettu August 21, 2011 Halusin olla konservatiivi Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Limone Kirjoitettu April 16, 2012 Raportoi Share Kirjoitettu April 16, 2012 Minulle on aina ollut selvää, että otan miehen nimen: olen sillä tavalla vanhanaikainen, ja minulle on tärkeää, että koko perheellä (etenkin jos lapsia joskus siunaantuu) on sama sukunimi. Lisäksi miehen sukunimi on mielestäni paljon kauniimpi kuin omani ja sointuu paremmin etunimeeni. Lisäbonus on se, että uusi nimeni on minulle helpompi lausua: olen r-vikainen, ja nykyinen nimeni, jossa sekä etu- että sukunimessä on r-kirjain, tuottaa ajoittain tuskaa Etunimeni olen vaihtanut jo aiemmin, joten tuskin uudesta sukunimestäkään on tiedossa mitään identiteettikriisiä.Luulen, että pitäisin oman nimeni vain, jos miehen nimi olisi aivan hirveän ruma tai sisältäisi paljon r-kirjaimia, jolloin se olisi minulle mahdoton lausuttava. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Ikuisuus Kirjoitettu April 25, 2012 Raportoi Share Kirjoitettu April 25, 2012 Oma nimi ei ole mikään harvinainen, mutta siitä on top10 nimissä oleva yhden kirjaimen erolla oleva sukunimi olemassa myös, joten joka paikassa se kirjoitetaan väärin. (Tyyliin Virtanen/Virkanen, ei ole oma nimi tuo kylläkään). Tähän on ehtinyt jo turhautua perinpohjin. Miehen nimi on erittäin kaunis ja varsin harvinainen ja siitä sentään suoraan tarkistetaan että miten kirjoitusasu meni eikä kirjoiteta olettaen että menee oikein. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Bööd Kirjoitettu May 25, 2012 Raportoi Share Kirjoitettu May 25, 2012 Minä otan myös miehen nimen, sillä haluamme molemmat että perheellä on yhteinen nimi. Ja pieni osa minua haluaa myös kuuluttaa kaikille, että naimisissa ollaan ja siis tämä tulee selville jo siitä, että minun perisuomalaiseen etunimeeni liitetään hänen kansainvälinen nimi. Ja siis miehen nimi tulee juuri tuon kansainvälisyyden takia, sillä molempien mielestä se on hyvä juttu, ettei tarvitse maailmalla tavata nimeään joka kerta ja tuleville lapsillekin voi antaa kansainvälisiä etunimiä .Kaiken kaikkiaan hieno nimi jonka otan avosylin vastaan ilman minkään näköistä painostusta, mutta kieltämättä pientä haikeutta on ilmassa, kun jätän tuon vanhan nimeni taakseni.Ainiin, plussana vielä, että kipuan aakkosissa roimasti ylös päin! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Naani Kirjoitettu June 8, 2012 Raportoi Share Kirjoitettu June 8, 2012 Jotenkin se tuntui vaan itsestäänselvyydeltä, että otan sitten mieheni nimen, kun mennään naimisiin Tykkään kyllä omasta erikoisesta sukunimestä, mutta miehen sukunimi on tosi hieno ja kai pitää nyt vähän sääliä, kun sillä nimellä on suomessa ihmisiä vaan hänen sukunsa - huikeet 6kpl.. Musta tulee siis seitsemäs Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Riina-M Kirjoitettu June 8, 2012 Raportoi Share Kirjoitettu June 8, 2012 Miehen sukunimi tulee täälläkin käyttöön.Oma sukunimeni on top 15-listalla eli ei siis mitenkään erikoinen. Miehen sukunimi on taas sen verran harvinainen, että sen nimisiä löytyy Suomesta hieman yli 300. Minulla ei myöskään ole minkäänlaista tunnesidettä kyseiseen sukunimeen, joten ei minua siihen käytännössä mikään sido. Ja onhan se sitten myös tulevaisuudessa kiva, että koko perheellä on yhteinen sukunimi. Yhdysnimeä en edes harkitse, sillä etunimeni on jo yhdysnimi, joten kokonaisuus näyttäisi vain tyhmältä. (Puhumattakaan siitä, että se tuskin koskaan mahtuisi kokonaisuudessaan mihinkään dokumentteihin, varsinkaan kun kummankaan sukunimi ei ole edes kovin lyhyt.) Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
NtiElsu Kirjoitettu June 16, 2012 Raportoi Share Kirjoitettu June 16, 2012 Mieheni nimen otan. Suurin syy siihen on se että näin lupaudun miehelleni loppuelämäkseni, ja että lasten tullessa kuvioihin miellän meille kaikille mieluiten saman sukunimen.Oma sukunimeni on paljon yleisempi kuin mieheni, joten ihan ylpeänä astun joukkoon joka erottuu jo sukunimellä muista, kun oma sukunimeni on sen verran massaa - ei juurikaan ylpeyttä tai muitakaan tunnesiteitä nimeä kohtaan. Mutta toki pieni haikeus omaakin nimeä kohtaan, ei voine enää puhua että näin me "Meikäläiset" asiat hoidamme. Mieheni sanoin meistä puhutaankin jatkossa "The Bings". Ensimmäisen kerran vetäisin pienet paniikit nenään tuon kuullessani, mutta näillä mennään mihin on lupauduttu.. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
pajutar Kirjoitettu July 2, 2012 Raportoi Share Kirjoitettu July 2, 2012 miehellä harvinainen nimi ( alle 20 suomessa) omani on tavallinen. Ja lapset on miehen nimellä joten nyt saan saman nimen kun muulla perheellä. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Eskimotyttö Kirjoitettu July 14, 2012 Raportoi Share Kirjoitettu July 14, 2012 Mä olisin alunperin halunnut, että meille tulee joku ihan muu sukunimi (jommankumman suvusta), mutta mies ei halunnut vaihtaa, joten päädyin sitten miehen nimeen. Haluan, että perheessä kaikilla on sama sukunimi ja siksi tämä päätös. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
lindaw Kirjoitettu July 14, 2012 Raportoi Share Kirjoitettu July 14, 2012 Mies haluaa, että otan hänen sukunimensä ja minulle asia ei ole niin tärkeä, joten voin ihan hyvin vaihtaa. Itsekin haluan, että olemme samannimisiä. Oma sukunimeni kuullaan aina väärin, joten oikeastaan vaihdan sen ihan mielelläni. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
kirahvi555 Kirjoitettu July 14, 2012 Raportoi Share Kirjoitettu July 14, 2012 Miehen sukunimen ottaminen oli tosi tärkeää minulle, ja onpa sitten koko mahdollisella tulevalla perheellä yksi yhteinen sukunimi. Samalla sain omasta nimestäni erittäin sointuvan, kuin "taiteilijanimen". Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
07072012 Kirjoitettu July 17, 2012 Raportoi Share Kirjoitettu July 17, 2012 Minulle miehen sukunimen ottaminen oli itsestään selvää, minun mielestäni se vain kuuluu asiaan. Minunkin oma sukunimeni kuultiin ja kirjoitettiin aina väärin, vaikka miten selkeästi yritti artikuloida. Nyt ei luulisi siinä olevan vaikeuksia, ja uusi nimmarikin on tosi helppo kirjoittaa. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Pelargonia Kirjoitettu July 30, 2012 Raportoi Share Kirjoitettu July 30, 2012 (muokattu) Muoks. Muokattu: July 17, 2013, käyttäjä: Pelargonia Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Lupunen Kirjoitettu July 30, 2012 Raportoi Share Kirjoitettu July 30, 2012 Komppaan edellisiä, mullekin miehen sukunimen ottaminen oli selvä homma.Olen itse avioero-perheestä ja nuorempana koin kummallisena, että isälläni oli eri sukunimi kuin minulla. Siksi itselleni on ehdottoman tärkeää, että koko perheellä on sama nimi. En myöskään omaa suuria tunnesiteitä omaan sukunimeeni. Odotan siis jo innolla uuden nimen käyttöönottoa! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest Vieras Kirjoitettu August 3, 2012 Raportoi Share Kirjoitettu August 3, 2012 Koska mies on niin jääräpäinen, ettei antanut muita vaihtoehtoja. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest emäntä Kirjoitettu August 6, 2012 Raportoi Share Kirjoitettu August 6, 2012 Meillä yhteiseen käyttöön tuli minun eli emännän sukunimi, koska:-mieheni oli ollut aikaisemmin aviossa ja hänen entinen vaimonsa ei ollut ehtinyt vielä avioitua uudestaan eikä ollut vaihtanut tyttönimeään takaisin. Miehellä ei tuosta suhteesta ollut lapsia, joten rannalle ei jäänyt kukaan itkemään. Itse en kuitenkaan halunnut ryhtyä kenenkään kakkosemännäksi. Meni sitten "viesti" perille uudesta eukosta niille kaukauisemmillekin tuttaville.. -Miehelläni oli mhadollisuus pitää nimensä ja olisin suostunut lapset kastamaan hänen nimelleen tuossa tapauksessa, mutta mieheni halusi "yhteisen perheennimen".Jonkin verran asiaa tuolloin kummasteltiin, mutta jopa pappi (tulen keksimistäkin vanhempi pelottavanoloinen herra.. ) Piti ideaa hyvänä, kun mieheni oli näin pahoin ruodustaan heilunut ja aviossa nyt jo toistamiseen.. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Kevis Kirjoitettu August 11, 2012 Raportoi Share Kirjoitettu August 11, 2012 (muokattu) Olen ollut viime viikkoon asti tyytyväinen niihin päätöksiimme, että molemmat pidämme omat sukunimet ja kun lapsia tulee, saatan minä vaihtaa sukunimeni. Kun häistä olemme ihmisille maininneet ja miltei aina kaikki ovat kysyneet vaihdanko minä sukunimeäni, olen kohauttanut olkapäitäni ja sanonut, että se olisi turhaa vaivaa ja säätöä. (Ja on tehnyt mieli lisätä, että ei mieskään vaihda sukunimeään.) Viikonvaihteessa lueskelin tämän foorumin "miksi pidät oman sukunimesi" (tms. nimistä) ketjua ja käänsin kelkkani.Ajatusketju, jolla päädyin siihen, että otan tulevan mieheni sukunimen:Minun identiteettini ei rajoitu sukunimeeni. Kuulun omaan sukuuni yhä vaikka otan miehen sukunimen. Meidän perheemme ja tasa-arvo Suomessa ei kaadu jos otan miehen sukunimen. Haluan, että minulla on sama sukunimi kuin mahdollisesti tulevilla lapsillamme. Mieheni ei vaihda sukunimeään, koska hänen sukunimensä on harvinainen, heitä on alle 50. Mieheni ei ole vaatinut minua vaihtamaan sukunimeäni eikä pahastu vaikka pitäisin ikuisesti oman sukunimeni; tämä ei ole meidän perheessä koskaan ollut kädenväännön aihe, vaan olemme molemmat tehneet päätöksen omalla kohdallamme. Minun sukunimisiäni on yli 9000.Ps. Silti kiusallanikaan en aio vaihtaa "yleistä kantaani" ihmisten kysyessä, vaan ihmiset saavat tietää vasta hääpäivänä/sen jälkeen. Vain minä ja mieheni tiedämme totuuden siihen saakka.. Muokattu: August 11, 2012, käyttäjä: kevät_2013_morsian Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Vintage13 Kirjoitettu September 17, 2012 Raportoi Share Kirjoitettu September 17, 2012 Otan miehen sukunimen, koska olen niin jo aikaa sitten päättänyt ja haluan, että olemme samannimiset. Yhdistelmänimi EI tulisi kuuloonkaan, sillä olisin sitte rouva minun-sukunimeni-miehen-sukunimi, joten ei olisi varmaan laillisestikaan hyväksyttävää Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.