Nen-nen -päätteiset sukunimet

[Guest pioneer53]

Mä olen myös nimen suhteen todella vanhanaikainen, että perheessä oltava kaikilla sama nimi. Asiatkin hoituvat helpommin kun ei tarvitse jokaisen nimeä mainita erikseen ja ovessakin lukee kaksi nimeä. Mulle tulee siitä lähinnä mieleen avoliitto. Mutta kukin tekee miten tykkää.

Henk. koht en tunne kaksoisnimen omistavia, mutta silloin tällöin virastoissa tapaan virkailijoita joilla kaksoisnimi. Ei se kuitenkaan niin harvinaista tunnu olevan. Jos nen-nen päätteinen nimi sointuu omaan korvaan, niin mikäs siinä.

[Nightfall]

Itselläni oli edellisessä avioliitossani kaksoisnimi, enkä kyllä todellakaan voi (oman kokemukseni perusteella siis) suositella sitä kenellekään. Koin sen TODELLA hankalaksi, ja aika usein lipsahdin käyttämään pelkkä tyttönimeäni.

Tulevassa liitossani kumpikin meistä pitää oman sukunimensä. Tämä oli meille molemmille selvä asia jo alusta pitäen, yhteistä sukunimeä emme kaipaa.

[MinnisX]

Jos vastaan ihan vaan alkuperäiseen kysymykseen eli miltä nen-nen yhdistelmänimet kuulostavat, niin oma rehellinen mielipiteeni on kyllä että hankalilta. Ymmärrän kyllä monia syitä, miksi ihmiset haluavat ottaa yhdistelmänimen, mutta jotenkin tuollaiset pitkät yhdistelmät ns. perusnimistä eivät kuulosta hyvältä (esim. juuri aiemmin mainittu Ripsa Koskinen-Papunen).

Tulee juuri mieleen, että a) miksei voi ottaa sitä miehen nimeä, kun on ihan samantyyppinen kuin vanhakin tai että miksei ole vaan sitten pitänyt sitä pelkkää omaa sukunimeä. Itse ainakin kokisin noin pitkän nimen jo käytännön kannaltakin vaivalloiseksi (varsinkin jos etunimikin on pitkä esim. Marja-Liisa Virtanen-Mäkinen, jonkatyyppisiä nimiä myös usein näkee). Mutta toki nimiasia on kaikkien oma päätös, joka täytyy tehdä omien tuntemusten mukaan!

[Guest pioneer53]

Mua kans joskus hämänyt ripsa koskinen-papunen.. kuulostaa mun suuhun liian hankalalta ja sitten kirjoitella noin pitkää nimeä papereihin joka paikkaan.

[Avere]

Tämä nyt ei liity aiheeseen, mutta koska täällä nyt on hieman taisteltu, niin kerronpahan (joidenkin järkytykseksi) että omasta perheestäni löytyy 5 eri sukunumeä (kohta 6 ) eikä ole tuottanut ongelmaa kenellekään.. (siinä vaiheessa kun menen naimisiin ja vaihdan nimeni, on jokaisella biologisella perheenjäsenelläni eri sukunimi..)

En ihan ymmärrä. Miten tuo on mahdollista? Olen täällä pienessä päässäni yrittänyt asiaa pohtia, mutta en vaan tajua  :-? Taidan olla tänään jotenkin tavallista hidasjärkisempi.

[Lieska]

Makuasioitahan nää on. Omaan korvaan tollanen yhdistelmä särähtäisi, mutta näkyyhän niitä uutisankkureillakin, että mikä jottei

[Alinamaria]

Kuten sanottu, makuasioita. Olen itse sitä mieltä, että melko harva yhdistelmänimi kuulostaa hyvältä. Sitäpaitsi niissä on mun mielestä vähän sellainen "nimestäkin näkee, että olen päässyt naimisiin" -meininki. Kuulostaa naurettavalta ajatukselta, mutta mulla tulee aina se mieleen, en voi sille mitään.  ;D Jostain syystä mulla tulee myös mieleen 1980-luku, ja Kuuskoski-Vikatmaa.

Joko pidetään tyttönimi, tai otetaan miehen nimi. Kaikki muu on vähän kikkailua. Tämä on vaan mun mielipiteeni, kaikki ottaa sen nimen, minkä itse haluaa. Sehän on kiva, että saa valita!!

[Isabelleza]

Itselleni tulee häiden jälkeen "nennen"-sukunimi, jossa yhdistyvät Suomen toiseksi yleisin sukunimi ja toinen lähes yhtä yleinen. Hassuhan nimestä vähän tulee, mutta hassupa olen itsekin  ;D

Oman nimeni, vaikka se sikayleinen onkin, aion säilyttää siksi, että tunnen sukuni historiaa 1500-luvulta saakka ja olen siksi ylpeä juuristani sekä sukunimestäni. Lisäksi tuleva ammattini saattaa "vaatia" vähän erikoisempaa sukunimeä (haaveissa tutkijanura) : ;D

Ei se nimi naista tee, päinvastoin!

[irene1]

Tämä nyt ei liity aiheeseen, mutta koska täällä nyt on hieman taisteltu, niin kerronpahan (joidenkin järkytykseksi) että omasta perheestäni löytyy 5 eri sukunumeä (kohta 6 ) eikä ole tuottanut ongelmaa kenellekään.. (siinä vaiheessa kun menen naimisiin ja vaihdan nimeni, on jokaisella biologisella perheenjäsenelläni eri sukunimi..)

En ihan ymmärrä. Miten tuo on mahdollista? Olen täällä pienessä päässäni yrittänyt asiaa pohtia, mutta en vaan tajua  :-? Taidan olla tänään jotenkin tavallista hidasjärkisempi.

Mäkin vähän ihmettelen kuinka tuo on mahdollista. Onko siis jokaisella lapsella eri sukunimi (eri isä)vai miten tuo on mahdollista??Vai tarkoittaako hän biologisilla perheenjäsenillään myös omia vanhempiaan????? :-?

[Guest pfg]

Mäkin vähän ihmettelen kuinka tuo on mahdollista. Onko siis jokaisella lapsella eri sukunimi (eri isä)vai miten tuo on mahdollista??Vai tarkoittaako hän biologisilla perheenjäsenillään myös omia vanhempiaan????? :-?

Jos kaikki perheen lapset on jo naimisissa (vaihtaneet nimen) ja äiti pitänyt oman tyttönimen naimisiin mennessä?

[Kielo_83]

Minulle on tulossa nen-nen yhdysnimi. En halua luopua omastani, varsinkaan kun sen on harvinaisempi kuin sulhasen. Ja jos tulee lapsia, onpahan äidilläkin toisena sama nimi kuin heillä, eli perheellä yhteinen nimi (ilman tätä mietettä pysyisin pelkässä omassa nimessäni).

Ei minusta edes se Ripsa Koskinen-Papunen kuulosta yhtään hullulta. Eli en näe mitään huonoa nen-nen yhdysnimessä Minusta tämä on minulle juuri oikea vaihtoehto. Vaikka ihan varmasti tulee joulukorttia sun muuta herra ja rouva x, eikä herra x ja rouva x-y.. Tulen kyllä puolustamaan nimeäni, alkakoon se heti hääjuhlassa, kun joku kuitenkin onnittelee "rouva x:ää".. Korjaan mielelläni "se on rouva x-y!"

[hani80]

Minä haluaisin myös kaksoisnimen ja se tulisi olemaan silloin nen-nen- päätteinen, vieläpä aika pitkä..xxxxxxxnen-xxxxxxxxnen (eli siis tosi pitkä). Kaikkihan sen ajatuksen on täysin tyrmänneet  :-[ Mutta kun minä haluaisin pitää oman sukunimeni, se on minulle tärkeä, se on osa minua. Toisaalta olisi mukava kuitenkin jos perheellä olisi yhteinen nimi. Kaikki jotenkin olettaa, että tottakai vaihdan miehen nimeen. Ajatus nimenvaihdosta kuitenkin ahdistaa  :'( Mieskään ei ymmärrä, on sitä mieltä, että minun pitäisi vaihtaa nimi.  :'(

[Kielo_83]

Mutta kun minä haluaisin pitää oman sukunimeni, se on minulle tärkeä, se on osa minua. Toisaalta olisi mukava kuitenkin jos perheellä olisi yhteinen nimi.

Älä anna muiden päättää puolestasi, SINUN nimestäsihän on kyse! Yhdysnimellä saat pitää oman nimesi ja samalla koko perheellä on yhteinen nimi. Älä välitä mitä muut sanovat, -nen-nen tai ei, tee juuri niin kuin sinusta parhaalta tuntuu! Miehesi kyllä ymmärtää, koska hänhän rakastaa sinua

[alannee]

En ihan ymmärrä. Miten tuo on mahdollista? Olen täällä pienessä päässäni yrittänyt asiaa pohtia, mutta en vaan tajua  :-? Taidan olla tänään jotenkin tavallista hidasjärkisempi.

En myöskään. Sillä:

perhe äiti, isä, äidin lapsi aiemmasta avioliitosta ja isän lapsi aiemmasta avioliitosta. Näin saadaan neljä sukunimeä:

Äiti tyttönimellään A, äidin lapsi biologisen isänsä B, isä omalla nimellään C, isän lapsi biologisen äitinsä nimellä D.

Jollain todella oudolla kuviolla saadaan viides nimi: isän toinen lapsi toisesta aiemmasta liitosta, jolla on biologisen äitinsä nimi. Erikoiselta tuntuu...?

Ellei nyt siis tarkoitettu isovanhempia tai vanhempien sisaruksia tms?

[kullannuppu2364]

Itselläni on suhteellisen kammottava ja harvinainen sukunimi, jonka vaihdan ilolla pois. Siihen vaikuttaa myös se, että mielelläni noudatan perinteitä ja kiitän onneani, että nykyisellä avokilla = tulevalla aviomiehelläni on lähes tarkalleen yhtä harvinainen mutta erittäin kaunis sukunimi.

Kuitenkin jos tilanne olisi toisinpäin, enpä tiedä miten kävisi... Tämä kuitenkin tuntuu oikealta ja hyvältä.

MUTTA: jokainenhan tekee juuri niinkuin itsestä hyvältä tuntuu. Olkoon vaikka Peltonen-Järvinen tai Yrjölä-Amusdhabi, jos se vaan tuntuu oikealta sydämessä, ei muulla pitäisi olla väliä.

Kuitenkin musta pariskunnan lapsilla tulisi olla sama sukunimi, vaikka jompikumpi ylläolevista jos niikseen tulee. Musta ainakin tuntuisi kummalta olla samojen vanhempien lapsi kuin sisareni, mutta eri niminen.

[Guest Memmuska]

Kuitenkin musta pariskunnan lapsilla tulisi olla sama sukunimi, vaikka jompikumpi ylläolevista jos niikseen tulee. Musta ainakin tuntuisi kummalta olla samojen vanhempien lapsi kuin sisareni, mutta eri niminen.

Saman pariskunnan lapsilla pitää Suomessa lain mukaan olla sama sukunimi. Ei voi olla niin, että ensimmäiselle annetaan äidin ja toiselle isän nimi.

[kullannuppu2364]

^ Loistavaa, tuota en tiennytkään. Kiitos ja kumarrus tietoiskusta

[Guest Kharon]

Mulla on yhdysnimi. Oma sukunimeni oli vierasperäinen ja todella harvinainen (ja vielä ihan kohtalaisen kauniskin), mieheni nimi suomalainen, ei kovinkaan yleinen, mielestäni kaunis. Nykyinen nimeni on siis tyyliä Bambek-Merisaari. Mun oli tosi vaikea päättää, mitä teen nimen suhteen. Päädyin yhdysnimeen, ja ratkaisu on ollut mielestäni hyvä. Vaikka olen melko nuori, minut tunnetaan jo omissa työympyröissäni melko hyvin tyttönimelläni, ja toisaalta juuri identiteettikysymysten vuoksi haluan käyttää myös mieheni nimeä. Käytännössä käytän yhdysnimeä 70 %:ssa erilaisista tilanteista, ja lopuissa tilanteissa jompaakumpaa nimeä.

Mielestäni nimivalinnassa olennaisinta ei ole estetiikka, harvinaisuus eikä nimen kauneus, vaan juuri kaksoisnimen ottavan morsiamen identiteetti. Siksi nen-nen-sukunimet ovat mielestäni OK, vaikka ne eivät kuulostaisikaan sikakauniilta.

[Rouva R]

Minä päädyin kuitenkin pitämään tyttönimeni, enkä ottanut kaksiosaista sukunimeä. Mies jo melkein otti minun nimen, mutta ei kuitenkaan, joten tähän ratkaisuun päädyttiin. Loppujen lopuksi ajattelin kuitenkin, että yhdysnimestä tulee niin pitkä, että on hankala käyttää. Joten näin mennään!

[TiTTa80]

Heips! Mulla on ihan sama tilanne, kummankin sukunimi loppuu - NEN. Ensin ajattelin pitää oman nimeni, mutta sulhon siitä loukkaannuttua päätin ottaa hänen nimensä myös. Kun sitten ajattelin niitä yhdessä ja sitä miten hankala se käytännössä, tulin siihen tulokseen, että yksi nimi riittää. Otan siis miehen sukunimen lauantaina. ;D

[OnervaK]

Koska tämä vanha aloittamani ketju täältä vielä löytyi, niin tulinpa raportoimaan, että tosiaan minusta tuli nen-nen -niminen rouva. Katsotaan, miten nimi käytännössä tulee mukana kulkemaan. Vielä en oikein osaa sanoa, kun en ole virallisia papereita vaihtanut. (Vissiin pitäs alkaa hoitamaan sitäkin asiaa...) Pankkikorttikin on vielä vanhalla nimellä, joten ei vielä ole tarvinnut miettiä, mitä kuitteihin kirjoittaisi. ;D

[Guest vaarna to be..]

Meillä on molemmilla erikoiset ja harvinaiset sukunimet ja itse pähkäilin saman asian kanssa. Onneksi kuulin kommentin: "haluatko olla isäsi tytär vai miehesi vaimo?" Asia ratkesi siltä istumalta!

[OnervaK]

"haluatko olla isäsi tytär vai miehesi vaimo?"

Hm, mä en oikein pidä tuosta ajatuksesta, että identiteetti (tässä nimiasiassakaan) määriteltäisiin vain tuon isä-aviomies -akselin kautta...

[Guest Nanam]

Tämä nyt ei liity aiheeseen, mutta koska täällä nyt on hieman taisteltu, niin kerronpahan (joidenkin järkytykseksi) että omasta perheestäni löytyy 5 eri sukunumeä (kohta 6 ) eikä ole tuottanut ongelmaa kenellekään.. (siinä vaiheessa kun menen naimisiin ja vaihdan nimeni, on jokaisella biologisella perheenjäsenelläni eri sukunimi..)

En ihan ymmärrä. Miten tuo on mahdollista? Olen täällä pienessä päässäni yrittänyt asiaa pohtia, mutta en vaan tajua  :-? Taidan olla tänään jotenkin tavallista hidasjärkisempi.

Täysi off-topic, pahoittelen, mutta menkööt tämän kerran.

Minunkin perheessäni oli muutamia vuosia sitten tavallaan sama tilanne (esimerkkinimet ovat nyt tuulesta temmattuja):

Itse olen Käpynen kuten isänikin, joka on mennyt uusiin naimisiin Leena Kankaan kanssa. Leena otti yhdysnimen Kangas-Käpynen ja hänellä on yksi poika entisestä liitostaan, jolla on isänsä sukunimi Kotka. Talossa asui useita vuosia Leenan siskonpoika (joka ei voinut lastensuojelullisista syistä asua äitinsä kanssa) Ville Lintula, ja kesäaikoina myös hänen veljensä Matti Hongisto (pojilla eri isät). Useimmiten paikalla oli myös lapsenvahtina Leenan äiti Lotta Kangas.

Puhelimeen saattoi siis vastata Käpynen, Kangas, Kangas-Käpynen, Kotka, Lintula tai Hongisto. Eipä tuo tuntunut silloin mitenkään ihmeelliseltä, vaikka vähän hurjalta tuolla lailla kerrottuna näyttääkin. Biologisia perheenjäseniähän kaikki eivät suinkaan olleet keskenään, mutta toisinaan joku siellä langan päässä vähän ihmetteli, kun meille soitteli.

Muokattu: March 9, 2009, käyttäjä: Nanam

[Guest lasikuula]

"haluatko olla isäsi tytär vai miehesi vaimo?"

Hm, mä en oikein pidä tuosta ajatuksesta, että identiteetti (tässä nimiasiassakaan) määriteltäisiin vain tuon isä-aviomies -akselin kautta...

En kyllä minäkään. Pidin siis oman sukunimeni, koska pidän siitä ja se on ainut sukunimi, joka minulla on elämäni aikana ollut. En osaa kuvitella olevani muunniminen. Ja ihan yhtä lailla olen mieheni vaimo ja isäni tytär. Lisäksi olen paljon muutakin.