Minkä ikäinen / kuka saa kihlautua?

[Like-Angel]

Tuskin 15-vuotias edes ymmärtää vielä kihlauksen merkitystä sinänsä, että on tullut luvattua mennä naimisiin etc. On varmaan vaan ollut kiva leikkiä aikuista ja ostaa kaunis sormus. Enpä kyllä povaisi tolle suhteelle kovin pitkää kestoa. Tässä kun vielä muistelee itseään 15-vuotiaana, niin HUH HUH.

Heh, noh itse olin 15-vuotias kun menimme sulhon kanssa kihloihin. Ja meille kihlaus oli lupaus avioliitosta, eikä sellainen kuten eräs tuttavani sanoi "kindermuna-kihlaus". Jälkikäteen ajatellen olisimme voineet odottaa myöhemmäksi, mutta eipä sillä ole enää merkitystä, naimisiin tässä ollaan saman miehen kanssa menossa Ystäväni sanoi, että hän ei missään nimessä menisi kihloihin alle 18-vuotiaana, eikä mennytkään (kerkesi täyttää 18v.). Minä taas en tekisi lasta ennen avioliittoa, mutta toisille sillä ei ole väliä. Ihmiset elää kukin tavallaan, jotkut toisten mielestä paremmin, toiset huonommin

[Like-Angel]

1.5 vuotta seurustelleet teinit eivät kyllä tunne toisiaan kunnolla, saatika vielä itseään. Onnea vaan matkaan, mutta eipä sillä pitkälle pötkitä. Sorry vaan, mutta en povaa läpi elämän kestävää liittoa. Teinirakkaudet ei kestä, nimim. kokemusta on, omaa ja kaikkien ystävien. En tunne yhtäkään paria jotka aloittivat suhteen yläasteella ja jotka olisivat yhdessä vielä.

Tässä sulle purtavaa. Olin 15-vuotias kun menimme kihloihin 7kk seurustelun jälkeen. Nyt olemme olleet yhdessä n.3,5vuotta ja naimisiin ollessani 18-vuotias Ja kyllä elämän kestävää liittoa varten ollaan menossa naimisiin Jos itselläsi on mennyt suhde pilalle ns. teininä, se ei tarkoita että kaikilla muilla menee Eiköhän olisi reilua pitää kaikille peukkuja ja toivottaa onnea, ei elämä ole tiedettä vaan tuuria

[aurora_borealis]

Tässä sulle purtavaa. Olin 15-vuotias kun menimme kihloihin 7kk seurustelun jälkeen. Nyt olemme olleet yhdessä n.3,5vuotta ja naimisiin ollessani 18-vuotias Ja kyllä elämän kestävää liittoa varten ollaan menossa naimisiin Jos itselläsi on mennyt suhde pilalle ns. teininä, se ei tarkoita että kaikilla muilla menee Eiköhän olisi reilua pitää kaikille peukkuja ja toivottaa onnea, ei elämä ole tiedettä vaan tuuria

sinä olet kyllä vieläkin niin nuori, etten käyttäisi tuota esimerkkinä, enkä tarkoita tätä millään pahalla.

[sugarhearts]

Onnea Keväänmorsian   Aina löytyy niitä, joilla on juuri sinun tilanteeseesi kerrottavan n. 100 huonoa esimerkkiä, miksi sinun ei siis tulisi toimia noin. Mutta Toivottavasti et välitä sellaisista kommenteista liikaa vaan tiedät mitä olet tekemässä ja teetkin sen  

[rocita]

..

Muokattu: July 29, 2019, käyttäjä: NannaJuuli

[marrasmorsian]

sinä olet kyllä vieläkin niin nuori, etten käyttäisi tuota esimerkkinä, enkä tarkoita tätä millään pahalla.

Samaa mieltä kanssasi.

Me olemme tällaisia "vanhana" kihlautuneita, joten omakohtaisia kokemuksia ei ole  ;D. Olemme siis menneet kihloihin 1,5 vuoden seurustelun jälkeen, jolloin minä olin 26 ja sulho 32 .

Minä olin 31 ja mies 39 kun viime keväänä kihlauduttiin noin 2kk ennen seurustelun 3-vuotispäivää. Miehelle eka kerta, minulle toinen, jos 16-vuotiaana tapahtunutta teinikihlausta ei lasketa. (Tosin naimisiinmenosta silloinkin puhuttiin tosissamme, erottiin sitten kun oltiin 22 ja 23.)

[Like-Angel]

Onnea Keväänmorsian   Aina löytyy niitä, joilla on juuri sinun tilanteeseesi kerrottavan n. 100 huonoa esimerkkiä, miksi sinun ei siis tulisi toimia noin. Mutta Toivottavasti et välitä sellaisista kommenteista liikaa vaan tiedät mitä olet tekemässä ja teetkin sen  

En välitä Tiedämme molemmat mitä olemme tekemässä ja sen teemme noin kahden kuukauden kuluttua

[Like-Angel]

Tuolla logiikalla sinä et oikein voi sanoa, että olette avioitumassa koko elämän kestävään liittoon  :

Ennen kaikkea tahdolla sitä pelataan näissä jutuissa (jos elämän pituisen avioliiton haluaa).  

Vaikka kirkossa sanotaan "tahdon", niin se ei kaikille riitä. Mielestäni elämä on tuuria, olen saanut monta onnen osumaa elämääni. Olen erittäin kiitollinen, että minulle on annettu paljon, eli rakkaus. Mielestäni tämä runo kertoo paljon:

Puhun,vaikken aina järkeviä

näen,vaikken aina katso

kuulen,vaikken aina kuuntele

maistan,vaikken aina tunne makua

haistan,vaikken aina tunne hajua

Minulla on kädet joilla koskettaa

jalat joilla juosta

sydän jolla tuntea.

Yltäkylläisesti on minulle annettu.

Voittakoon joku muu lotossa.

Ehkä suuri kiitollisuuteni johtuu siitä, että ei olisi ihme vaikka olisin pilvien päällä, mutta elämä päätti toisin

[morsian10]

Me oltiin 17 ja 18 vuotiaat kun mentiin kihloihin ja nyt kun tuosta on kulunut pari vuotta, ollaan menossa naimisiin. Seurusteltu oltiin ennen kihlautumista tasan vuoden ja seurustelun alusta alkaen asuttiin yhdessä epävirallisesti, ja kihlauksesta eteenpäin virallisesti. Ja ennen seurustelua siis tutustuimme toisiimme jonkin aikaa, en nyt muista tarkalleen kauanko.

Ja me ei välitetä hevonkukkuakaan siitä, jos joku ajattelee että "noiden suhde ei tule kestämään kun noin nuorena ovat tavanneet" tai muuta vastaavaa. Kukaan muu kuin me, ei voi tietää mitä me ajattelemme ja tunnemme ja mitä me oikeasti elämältä haluamme.

Ja sitä ihmettelen, että miksi jonkun mielestä alle 18-vuotias ei voi mennä kihloihin sen takia, että silloin ei voi mennä naimisiinkaan (ilman erityislupia). Kyllähän sitä voi sopia menevänsä naimisiin täysi-ikäisyyden saavutettuaan, vaikka olisikin sillä hetkellä vielä alaikäinen.

Jos joku nyt tajusi...

Mutta joo, ajatelkoot ihmiset kuten huvittaa

[Guest Marie]

Minun vanhempani menivät kihloihin noin kolmevitosina ja ovat nyt lähempänä viittäviittä, eivätkä ole naimisissa. Joten, ei kihlat välttämättä tarkoita heti lupausta avioliitosta.

[Guest Minimorsio]

Minun vanhempani menivät kihloihin noin kolmevitosina ja ovat nyt lähempänä viittäviittä, eivätkä ole naimisissa. Joten, ei kihlat välttämättä tarkoita heti lupausta avioliitosta.

Juu. Kihlaus kun vaan terminä tarkoittaa sitä lupausta avioliitosta (ihan lain mukaankin), eli vanhempasi eivät sitten mun mielestä ole kihloissa, pitävät vain jostain muusta syystä sormuksia. Voi ne sormukset laittaa sormeen vaikka lupauksena siitä että on yhdessä jatkossakin, mutta jos koko hässäkkään ei liity avioliittoa ollenkaan niin kyseessä ei ole kihlaus.

[Guest oikkari]

Tuosta kihlauksen juridisesta merkityksestä vielä... Sitä ei varsinaisesti säädetä laissa, mutta siitä on muutamia pykäliä, eli ei se täysin vailla juridista merkitystä ole. Esim. kihlakumppanille voidaan antaa avustusta kuolleen kihlakumppanin kuolinpesästä. Jos esim. asuu vain avoliitossa ei ole periaatteessa mitään mahdollisuutta saada yhtään mitään puolison kuolinpesästä jos ei ole testamenttia. Näitä tapauksia on nykyisin aika paljon, kun ihmiset eivät enää avioidu. Sormus ei periaatteessa ole pakollinen, mutta käy tietysti todisteesta. Jos toinen kihlakumppaneista on esim. virkamies, hän on esteellinen ratkaisemaan kihlakumppaniaan koskevia asioita. Tämä ei varsinaisesti johdu kihlauksesta, pelkkä seurustelusuhdekin riittää tekemään esteelliseksi, koska puolueettomuus ulkopuolisten silmissä vaarantuu. Olikohan vielä joku pykälä..?

Niin ja itse menin kihloihin 18-vuotiaana, kun oli vuotta vanhemman poikaystävän kanssa seurusteltu vajaa vuosi, ja toistaiseksi ollaan vielä yhdessä

[24/72010]

Kihlauduimme vuonna 2007, puoli vuotta ennen kuin täytin 17 ja mies 23. Nyt olis siis häät heinäkuussa

[Guest Jassu96]

Muistaakseni yläasteen yhteiskuntaopin opettaja sanoi (kymmenisen vuotta sitten tosin) että laki ei tavallaan tunne kihlausta. Eli kihloihin ei myöskään pakko mennä vaan voi mennä suoraan naimisiin. Kihloihin voi siis mennä kuka tahansa, kenen kanssa tahansa.

juu nii meiänkin toi yhteiskuntaopin opettaja sanos, täs tänä vuonna..

mä menin muuten 15-vuotiaana kihloihin 18-vuotiaan kans iha just tos alkuvuodest eli täytin kyl tänä vuonna 16 ja se mun kihlattu 19.. ja meiän vanhemmat otti sen asian hyvin, tai no mitä nyt mun äiti vähä oli sillee, et noi nuorena.. mut onneks se leppys siitä muutaman päivän pääst, kun taas mun poikaystävän vanhemmat oli iha innoissaa

[-mimi]

Juu, minutkin saa tuomita syylliseksi teinikihlaukseen. Ja hei, samalla vielä teiniavioliittoon! Ja yritämme teiniraskautta! Hirveän vastuutonta!

Tilanne on siis se, että menimme 18-vuotiaina kihloihin. Ja nyt sitten 10 kuukautta myöhemmin menemme 19-vuotiaina naimisiin. Eli meille kihlaus on ehdottomasti lupaus avioliitosta. Ja kyllä, olimme jo ehtineet olla yhdessä hyvän aikaa kun menimme kihloihin - mistään salamasuhteesta ei ole kyse.

En kyllä allekirjoittaisi täysin tuota "kihloihin voi mennä kuka tahansa, kenen kanssa tahansa"-väitettä, koska kihlaus on nimenomaan päätös siitä että tullaan menemään naimisiin. Eli sohvansa kanssa ei voi mennä kihloihin, kun ei sitä ikinä voi viedä vihillekään. Sen sijaan 15-vuotiaat voivat vapaasti mennä keskenään kihloihin, koska he voivat päättää menevänsä täysi-ikäisinä naimisiin. Eli naimapäätös on tehty. Esimerkki on nyt todella hölmö ja kärjistetty, mutta ehkä ymmärsitte pointtini? (voihan sitä sormuksen laittaa sormeensa ja kertoa kaikille menneensä sohvan kanssa kihloihin, mutta se ei kyllä ole nyt ihan se juttu mitä kihlaus tarkoittaa....)

Myöskään "naimisiin ei voi mennä ilman kihlausta" ei ole ihan täysin oikein. Kihlaus tapahtuu sillä siunaaman hetkellä kun päätös naimisiinmenosta tehdään. Eli jos kävelette maistraatin ohi, ja yhtäkkiä keksittekin karata naimisiin samantien, niin silloin kihlauksen kesto on sen 20 minuuttia, joka on päätöksen ja vihkimisen välillä. (Olettaen tietty, että esteidentutkinta on tehty, ja saatte mennä naimisiin!) Eli vaikka sormuksia ei olisikaan, kihlaus on olemassa se on se teidän yhteinen päätös.

[Guest]

Kun kihlaus on lupaus avioliitosta, minulle ei ole mitään merkitystä sillä, minkä ikäisenä kihlaus on tapahtunut. Jos kihlautuu, koska haluaa naimisiin seurustelukumppaninsa/avopuolisonsa kanssa, se on aivan ok, vaikka kihlautuja olisi sen 14v. Eihän tulevaisuudesta voi tietää, mitä sieltä eteen tupsahtaa, mutta kihlautuminen on aina ihana asia, kun se tehdään tosissaan rakastaen ja tulevaa avioliittoa ajatellen.

Sen sijaan kihlautuvan iästä riippumatta en ymmärrä sitä, että "kihlaudutaan" ilman avioliittoaikeita. Lähipiirissäni on useampia pariskuntia (ei enää teinikihlaiässä, mutta alle 25-vuotiaita kuitenkin), jotka ovat kihloissa ilman minkäänlaista puhetta avioitumisesta. En tarkoita, että hääpäivä tulisi päättää kihlautuessa, mutta "kihloissa" oleminen sormus sormessa ilman avioliittotarkoitusta on mielestäni hieman.. Mielenkiintoista Jotenkin hassua, että kun tuttavapariskunta kihlautuu ja onnitellessa heitä kysäisen, oletteko jo mahdollisesti miettineet häitä, vastaukseksi saa "No emmä nyt tiiä et ollaanks me kuitenkaan naimisiin menossa..". Samalla lähetetään sukulaisille kortit, joissa kerrotaan kihlautumisesta, mutta mitään aikomusta avioitua nyt tai tulevaisuudessa ei ole.

Itse avioiduin täytettyäni 18. Voi sitä itkun, porun ja valituksen määrää, mitä kavereita tuli asian tultua julki.. Nykyään suhtautuvat asiaan jo hyvin ja odottavat innolla tulevia juhlia, mutta "lievää" vastustusta herätti aikaisemmin.

[Miyu]

Kuten monikin on sanonut, että "kihlaus on lupaus avioliitosta", niin samaa mieltä ollaan.

Muistan hyvin, kun luokkalaiseni menivät kihloihin 15-vuotiaina, oli osalla luokkalaisila huuli pyöreenä ja naureskelivat kuinta typerää oli

Iällä tuskin on väliä milloin kihalutuu mutta, eivät kaikki sitä pidä avioliiton lupauksena..

Oman ikäinen serkkuni on hyvä esimerkki siitä, kihloissa ollut jo 4-5kertaa, heti 1-3kk serustelun jälkeen kihloihin ja 1-6kk oltuaan kihloissa mies heitetään menemään kun joku asia ei enään miellytäkkään (esim. ylitöissä oleminen) , tai kun parempi tulee vastaan (ulkonäöllisestikkin) ja pahimmassa tapauksessa kun sormus ei ollut mieluinen (sopivan hintainen)

Minun on tosi inhottavaa olla se, kenelle hän siitä avautuu.. Muusta hän ei minulle osaakkaan puhua

[Lauraliini-]

Myöskään "naimisiin ei voi mennä ilman kihlausta" ei ole ihan täysin oikein. Kihlaus tapahtuu sillä siunaaman hetkellä kun päätös naimisiinmenosta tehdään. Eli jos kävelette maistraatin ohi, ja yhtäkkiä keksittekin karata naimisiin samantien, niin silloin kihlauksen kesto on sen 20 minuuttia, joka on päätöksen ja vihkimisen välillä. (Olettaen tietty, että esteidentutkinta on tehty, ja saatte mennä naimisiin!) Eli vaikka sormuksia ei olisikaan, kihlaus on olemassa se on se teidän yhteinen päätös.

Paitsi että Suomessa ei voi mennä naimisiin ilman esteiden tutkintaa, johon menee vähintään 7 päivää. Eli periaatteessa "kihloissa" täytyy olla vähintään viikko,

edit. Oho, kyllähän sä mainitsit tuosta esteiden tutkinnasta... Olipas huonoa lukemista multa...

Mua vähän pelottaa ottaa osaa tähän keskusteluun, koska oon vähän tyyppiä "minä olen oikeassa, kaikki muut mielipiteet ovat vääriä". Kerron nyt kuitenkin, että itse olen sitä mieltä, että kihlaus on lupaus avioliitosta. Sitä ennen tapahtuu kosinta, tai sitten yhdessä sovitaan naimisiin menosta. Kihlautuessa, tai hyvin pian sen jälkeen sovitaan sitten hääpäivä, tai ainakin suurpiirteinen ajankohta. Olen itse aloittanut seurustelun tulevan mieheni kanssa jo 15-vuotiaana, ja olemme jo ajoissa keskustelleet kihlautumisen merkityksestä. Se tarkoitti meille molemmille samaa, eli lupausta avioliitosta. Kun aika oli sopiva, mies kosi (yllätys minulle), ja sovimme häävuoden, ja jonkin ajan päästä hääpäivän. En olisi halunnut viedä kihlautumiselta sitä ihanaa merkitystä (= mennään naimisiin) menemällä kihloihin ja sopimalla hääpäiväksi "sitten joskus".

Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia (ja hyvä niin!!), ja kaikki kulkevat omalla tyylillään. Minun mielestäni 15-vuotiasta kihlautuvaa pariskuntaa on vaikea ottaa tosissaan (niitä näki meidänkin yläasteella paljon, ja kaikki heistä taisivat erota jo ennen kuin peruskoulu loppui), mutta uskon kyllä, että sillä hetkellä he tosiaan ovat onnensa kukkuloillaan, sekä sillä hetkellä he tosiaan uskovat menevänsä naimisiin. Antaa heidän olla onnellisia, eihän se ole keneltäkään pois...

Loppuun vielä kerrottakoon, että paras ystäväni meni kihloihin 16-vuotiaana (poikaystävä 18-vuotias, seurustelua takana n. puoli vuotta), ja minähän olin sitten tietenkin todella epäileväinen. Eivätkä hekään silloin mitään hääpäivää, tai ajankohtaa ylipäätään sopineet. Mutta tämä pariskunta kyllä meni naimsiin, ystäväni oli silloin 20-vuotias. Joten kyllä ne teinikihlauksekin joskus johonkin johtavat.

Muokattu: June 6, 2012, käyttäjä: Lauraliini-

[Milana90]

Itsekin olen kuullut paljon juttua ns. teinikihloista. Eli teini-ikäiset menevät kihloihin joskus 14-17v iässä. Monesti nämä kihlaukset eivät edes ole lupauksia naimisiin menosta, tai ainakaan kihloihin mentäessä naimisiin meno ei ole ollut ensimmäinen ajatus. Mutta kuten sanottu kihlautumiselle ei ole ikärajaa määrätty laissa.

[Guest Nicklas]

Hei, itse olen 15-vuotias. Olen kihloissa.