Jump to content
Naimisiin.info

Millaisia avioehtoja olette tehneet? (yhdistetty)


marustin

Recommended Posts

Avioehtosopimuksen tekeminen olisi meille nyt ajankohtaista. Tässä sopimuksessa haluan rajata tulevan mieheni oikeudet (sekä avioerotilanteessa että kuolemantapauksessa) perintöön, jonka tulen joskus tulevaisuudessa saamaan.

Olen tutkinut internetistä eri vaihtoehtoja, missä sopimuksen voisi tehdä. Toisaalta minua kiinnostaisi tehdä sopimus itse  internetistä löytyvän sopimusmallin avulla, mutta toisaalta haluaisin pelata varman päälle ja ottaa yhteyttä yksityiseen asianajajaan tai oikeusaputoimistoon.

Löytyisikö naikkareiden keskuudesta vielä henkilöitä, jotka olisivat asiaan perehtyneempiä....Olisiko siinä mielestänne mitään järkeä tai siis vaaraa, että tekisimme nyt vihkimisen alla itse tuollaisen netistä löytyvän avioehtosopimuksen ja sitten myöhemmin, kun periminen tulee ajankohtaiseksi -esim. perinnönjaon yhteydessä (kun muutenkin tarvitsemme asianajajaa)- tuollaisen "kunnollisen" (asianajajan tekemän) avioehtosopimuksen?  

Muoks.2. Syy, miksi vierastan tässä vaiheessa lakimiehen puheille menoa ei ole pelkästään rahan säästö, vaan se, että minusta tuntuu vaikealle mennä neuvottelemaan perinnöstä, jota en ole vielä saamassa. Siihen millaisen "lopullisen" avioehtosopimuksen haluan, vaikuttaa mm. se, mitä tulen perimään (raha vai suvun hallussa olleet maaomaisuudet) sekä se, onko meillä sitten lapsia.

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 193
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Avioehtosopimuksen tekeminen olisi meille nyt ajankohtaista. Tässä sopimuksessa haluan rajata tulevan mieheni oikeudet (sekä avioerotilanteessa että kuolemantapauksessa) perintöön, jonka tulen joskus tulevaisuudessa saamaan.

Olen tutkinut internetistä eri vaihtoehtoja, missä sopimuksen voisi tehdä. Toisaalta minua kiinnostaisi tehdä sopimus itse  internetistä löytyvän sopimusmallin avulla, mutta toisaalta haluaisin pelata varman päälle ja ottaa yhteyttä yksityiseen asianajajaan tai oikeusaputoimistoon.

Löytyisikö naikkareiden keskuudesta vielä henkilöitä, jotka olisivat asiaan perehtyneempiä....Olisiko siinä mielestänne mitään järkeä tai siis vaaraa, että tekisimme nyt vihkimisen alla itse tuollaisen netistä löytyvän avioehtosopimuksen ja sitten myöhemmin, kun periminen tulee ajankohtaiseksi -esim. perinnönjaon yhteydessä (kun muutenkin tarvitsemme asianajajaa)- tuollaisen "kunnollisen" (asianajajan tekemän) avioehtosopimuksen?  

Muoks.2. Syy, miksi vierastan tässä vaiheessa lakimiehen puheille menoa ei ole pelkästään rahan säästö, vaan se, että minusta tuntuu vaikealle mennä neuvottelemaan perinnöstä, jota en ole vielä saamassa. Siihen millaisen "lopullisen" avioehtosopimuksen haluan, vaikuttaa mm. se, mitä tulen perimään (raha vai suvun hallussa olleet maaomaisuudet) sekä se, onko meillä sitten lapsia.

Kyllä minä tekisin kerralle avioehdosta "kunnollisen". Ainakin minusta tuo teidän tilanne vaikuttaa aika selvältä vielä, joten helppohan tuo on itsekin tehdä. Jotenkin, että "kummallakaan meistä ei ole oikeutta sellaiseen omaisuuteen, joka toinen perii..." Tai sitten jos tuntuu epävarmalta, niin antakakaa asianajajan, oikeusaputoimiston tai pankin lakimiehen laatia sopimus.

Ei noihin avioehtoihin yleensä lähdetä erittelemään omaisuuksia. Tarkoitan siis sitä, että sinun kuuluisi tietää tuleva perintösi laatu. Se vaan suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle niin, että puolisolla ei ole oikeutta sinun sukusi kautta saatuun perintöön. Eri asia tietty on, jos jos olet ajatellut, että johonkin osaan perintöä miehelläsi olisi oikeus ja johonkin ei. Sittenkin tekisin niin, että sulkisin jo nyt nyt miehen oikeuden kaikkeen perintöön ja sitten jos tilanne muutuu, niin sitten tekisin uuden avioehdon, jossa esim. miehellä on oikeus perinnön kautta tulleeseen "rahaan" mutta ei maaomaisuuteen.

Tuota lapsi asiaa en ihan ymmärtänyt.. Jos teillä siis olisi lapsia, niin ajattelitko että miehesi voisi siinä tapauksessa periä sukusi omaisuutta vai miten? Rintaperillisethän (lapsesi siis) perivät sinut automaattisesti jokatapauksessa jos kuolet.

Ja jokainen tehty avioehtohan täytyy rekisteröidä maistraatissa, joten ihan turhaa rahaa menee siihen, että rekisteröinti tehtäisiin kaksi kertaa, kun sen kerran voi kerralla tehdä tarpeeksi kattavaksi. Yksi rekisteröintikerta maksaa aina 46e, tällä hetkellä.

Itse opiskelen ns.lakialaa ja olen myös ollut töissä maistraatissa ja lukenut aika monia avioehtoja läpi;)

Link to comment
Share on other sites

Tuota lapsi asiaa en ihan ymmärtänyt.. Jos teillä siis olisi lapsia, niin ajattelitko että miehesi voisi siinä tapauksessa periä sukusi omaisuutta vai miten? Rintaperillisethän (lapsesi siis) perivät sinut automaattisesti jokatapauksessa jos kuolet.

Kiitos vastauksestasi Bird!

Olin ajatellut sen niin, että jos meillä ei olisi lapsia, haluaisin, että perintöosuuteni menisi kuollessani sisaruksilleni. (Tätä varten minun on laadittava testamenttikin.)

Jos taas meillä olisi lapsia, tilanne olisi mielestäni kuitenkin vähän toinen, riippuen siitä, mitä tulen perimään (onko perintö a) rahaa, B) omaisuutta, jonka haluan pitää suvussani vai c) sukutila, josta on tullut perheemme koti)

Link to comment
Share on other sites

Tekisin nyt jo ihan kunnollisen ja loppuun asti mietityn avioehdon ja testamentin. Kun tässä maailmassa ei koskaan tiedä mitä tapahtuu ja milloin. Tämän tyyppiset asiat jäävät myös helposti roikkumaan ja ikävimmässä tapauksessa toinen ei sitten enää haluakaan tehdä sen sisältöistä sopimusta kun alun perin oli puhuttu.

Jos pääpointti sinulla on suvunomaisuuden säilyminen suvussa kannattaa tehdä avioehto perinnön ym osalta. Testamentin voit tehdä esim siten, että teette keskinäisen käyttöoikeustestamentin ja siihen toissijaismääräyksen. Näin miehesi voisi käyttää omaisuutta, mutta ei luovuttaa eteenpäin. Molempien kuoleman jälkeen omaisuus menee sitten joko rintaperillisille tai sisaruksillesi. (Jos näin määräät).

Vaihtoehtoja on monia ja kannattaa kyllä ehdottomasti keskustella asianajajan kanssa kaikki vaihtoehdot ja veroseuraamukset ym. läpi.

Link to comment
Share on other sites

Suuret kiitokset vastauksestasi Muurain! Tuo käyttöoikeustestamentti kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta. Vaihtoehtoja on tosiaan niin paljon, että katson parhaaksi kääntyä asiantuntijan puoleen.

Nyt minua kiinnostaisikin kuulla, minkälaisia kokemuksia naikkareilla on oikeusaputoimiston palveluista? Oletteko olleet tyytyväisiä vai onko teistä tuntunut, että yksityiseltä puolelta saattaisi saada asiantuntevampaa/asiaan syvemmin perehtyvämpää apua?

Luin jostain, että oikeusaputoimiston palveluiden hinta muodostuu varallisuuden ja palkan mukaan. Onko kenelläkään tietoa, mitä kaikkia papereita tarvitsee olla mukana tätä varallisuuden selvittämistä varten.

-Kiitos-

Link to comment
Share on other sites

Työskentelen itse keskisuuressa asianajotoimistossa ja meillä sekä tehdään omaisuuden järjestelyjä että selvitellään laadittuja asiapapereita avioeron tai kuoleman yhteydessä. Itse olen tietty vähän puolueellinen, mutta itse tekisin avioehdon ym. asianajotoimistossa.

Oikeuaputoimistossa kyllä työskentelee ihan päteviä asianajajia, mutta yksilöllinen palvelu ja asiakkaan asiaan perehtyminen on joskus vähän niin ja näin. Tosin on pakko todeta myös, että surkeita yksityisiäkin asianajajia löytyy.

Mä suosittelen, että soittaisit muutetaan toimistoon ja juttelisit asiaan erikoistuneen asianajajan kanssa ja miksei myös oikeusaputoimistonkin asianajajan kanssa. Mä uskon, että aika nopeasti saat tuntuman siitä, onko henkilö oikeasti kiinnostunut selvittämään teidän olosuhteet ja miettimään teille sopivimman ratkaisun.

Avioehto ja testamentti ovat sellaisia asiakirjoija, jotka tulevat helposti todella kalliiksi, jos ne on tehty hutaisten.

Link to comment
Share on other sites

  • 2 months later...
Jos avioehdossamme lukee ettei meillä ole oikeutta toistemme tuleviin perintöihin, niin pitääkö siinä mainita erikseen että koskee sekä avioeroa että kuolemantapausta?

Ei. Jos avioehdossanne lukee, että kummallakaan puolisoista ei ole avio-oikeutta omaisuuteen, jonka toinen saa perintönä tai mainitun perityn omaisuuden tuottoon, niin se riittää. Avio-oikeuden poissulkeva avioehto koskee myös omaisuutta, joka tulee ko. omaisuuden sijaan (esim. perityllä rahalla ostetaan asunto).

Avio-oikeus toisen omaisuuteen tai sen puuttuminen ovat merkityksellisiä vasta, kun avioliitto päättyy. Kaikki avioliitot päättyvät joskus. Toiset päättyvät avioeroon ja toiset puoison kuolemaan. Jos avioehtosopimuksessa ei ole mitään lisämainintaa, avioehto on voimassa molemmissa päättymistavoissa.

Jos halutaan, että avioehtosopimusta sovelletaan vain avioliiton päättyessä eroon, siitä on mainittava.

Muista, että sopimus on kokonaisuus.

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...
Avio-oikeus toisen omaisuuteen tai sen puuttuminen ovat merkityksellisiä vasta, kun avioliitto päättyy. Kaikki avioliitot päättyvät joskus. Toiset päättyvät avioeroon ja toiset puoison kuolemaan. Jos avioehtosopimuksessa ei ole mitään lisämainintaa, avioehto on voimassa molemmissa päättymistavoissa.

Tarkoituksenamme oli laatia avioehto, joka sulkee avio-oikeuden perittyyn ja lahjaksi saatuun omaisuuteen, sekä testamentit, jotka takaavat leskeksi jääneelle kuitenkin hallintaoikeuden myös tähän omaisuuteen. Oikeusavustaja ei suostunut laatimaan testamentteja, koska meillä ei vielä ole mitään perittyä omaisuutta eikä myöskään tietoa, onko sellaista tulossa.

Lisäksi oikeusavustaja väitti, että vaikka meillä olisikin yllä kuvailemani avioehto eikä toisen kuollessa meillä olisi yhteisiä lapsia, leski perisi myös avioehdolla avio-oikeuden ulkopuolelle määrätyn omaisuuden, joka menisi verisukulaisille vasta lesken kuoltua - ellei leski olisi ehtinyt hävittää sitä. Ja juuri tähän tilanteeseen siis pitäisi olla testamentti, jolla perittyyn ja lahjaksi saatuun omaisuuteen annettaisiin leskelle vain hallintaoikeus.

Jokseenkin käsittämätöntä, jos laki todellakin menee näin, kuten myös se, ettei testamenttia voida laatia, ellei siinä voida eritellä omaisuutta, jota testamentti koskee. Tai sitten ko. oikeusavustaja vain yritti säästää valtion varoja ja hätistää meidät yksityisen asianajotoimiston asiakkaiksi...  >:(

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Ihan mielenkiinnosta kysyn tällaista: onko avioehdon oltava aina molemminpuoleinen, siis että molemmat suostuvat siihen? Siis esimerkiksi jos minä olisin menossa naimisiin hyvin rikkaan miehen kanssa, ja ennen avioliiton solmimista puhuisimme että avioehto tehdään. Emme kuitenkaan ehtisi tehdä avioehtoa ennen vihkimistä. Sitten kun mies ottaisi vihkimisen jälkeen puheeksi avioehdon tekemisen, niin minä voisin kieltäytyä siitä ja silloin ehtoa ei voisi tehdä (ihan nyt selvennyksen vuoksi etten ole mitään tämänkaltaista suunnittelemassa, kunhan kyselen uteliaisuuttani)?

Eli siis vaikka omaisuus olisi miehen, niin jos avioehtoa ei olisi avioliiton solmimishetkellä, ja minä kieltäytyisin tekemästä sitä jälkikäteen, niin hän ei voisi mitään vaikka kyse olisi hänen omasta omaisuudestaan ja sen "kohtelusta"? Mies ei voisi yksi määrätä omaisuudesta esim. avioeromme varalta jos olisimme avioon ehtineet mennä?

Link to comment
Share on other sites

Tämä taitaa olla taas maku kysymyksiä.

Tuskin kukaan joka menee rakkaudesta naimisiin uskoo eroavansa. Mutta näin käy. Ja usein.

Läheltä muutamat rumat erot seuranneena mun mielestä on vain realistista tehdä avioehto. Erotilanteessa on muutakin mietittävää/tapeltavaa kuin omaisuus.

Elämä muuttuu, tilanteet muuttuu, tunteet muuttuu ja ihmiset muuttuu.

Link to comment
Share on other sites

Meillä avioehdon rustaa mieheni - jos siis saa aikaiseksi tehdä sen. (Naimisiin ollaan menty, eikä paperia ole eteeni tullut.) Hänellä on perhe- ja perintöoikeuden opintoja takanaan, ja tutuillekin on väännetty kaikenlaisia papereita. Meidän tilanteessa ei ole mitään erikoisia kuvioita omaisuuksien suhteen, ja molempien vanhemmilla on lasten puolisoiden poissulkeva testamentti.

Minä sitten tietysti luen sen pilkuntarkasti, ennen allekirjoittamista..

Link to comment
Share on other sites

^ voikohan se testamentilla määrätä jotain. hmmm..ei ilmeisesti kuin kuollessa.

Avioehdon pitää olla molemmin puolinen. Mulla ei ainakaan käy järkeen yksipuolinen avioehto. Ja mun mielestä avioehto on luottamuslauseke toista kohtaan.

Tämä tuntuu minusta oudolta. Eli jos olet "erehtynyt" menemään naimisiin ilman avioehdon tekemistä, niin avioliiton solmimishetkellä menetät tietyn kontrollin omaisuuteesi. Jos toinen osapuoli perääntyykin avioehdon tekemisestä, olet "hänen armoillaan". Eli et voi enää päättää oman omaisuutesi kohtelusta, vaan jos toinen osapuoli päättää erota, niin omaisuutta kohdellaan "yhteisenä". Toki tähänkin kai on olemassa tiettyjä kohtuullistamis- sääntöjä, mutta noin niin kuin periaatteessa.

Link to comment
Share on other sites

Tämä tuntuu minusta oudolta. Eli jos olet "erehtynyt" menemään naimisiin ilman avioehdon tekemistä, niin avioliiton solmimishetkellä menetät tietyn kontrollin omaisuuteesi.

No kyllä kaikkien pitäisi tietää, että avioliitto vaikuttaa omaisuusasioihin. Sitä vartenhan niitä avioehtoja voi tehdä, jos ei halua mennä normaalien pykälien puitteissa. Eihän siinä olisi mitään järkeä, että avioliiton aikana voisi koska vaan yksipuolisesti päättää avioehdosta, aika moni enemmän omistava puoliso taitais tehdä tällaisen "avioehdon" siinä vaiheessa, kun ero alkais näyttää mahdolliselta. Jos ei hoida asioitaan kuntoon ajoissa ja "erehtyy" vahingossa naimisiin ilman avioehtoa, vaikka sellaisen haluaisi, niin ei voi kyllä syyttää kuin itseään.

Link to comment
Share on other sites

No kyllä kaikkien pitäisi tietää, että avioliitto vaikuttaa omaisuusasioihin. Sitä vartenhan niitä avioehtoja voi tehdä, jos ei halua mennä normaalien pykälien puitteissa. Eihän siinä olisi mitään järkeä, että avioliiton aikana voisi koska vaan yksipuolisesti päättää avioehdosta, aika moni enemmän omistava puoliso taitais tehdä tällaisen "avioehdon" siinä vaiheessa, kun ero alkais näyttää mahdolliselta. Jos ei hoida asioitaan kuntoon ajoissa ja "erehtyy" vahingossa naimisiin ilman avioehtoa, vaikka sellaisen haluaisi, niin ei voi kyllä syyttää kuin itseään.

Juu, siis tämä on mulle ihan selvää. Pohdin tässä nyt asioita muiden ihmisten puolesta, ja esim. juuri sellaisessa tilanteessa jossa toinen osapuoli on huomattavasti varakkaampi. En tiedä olenko outo, mutta mun mielestä jokaisen OMA (=itse maksettu) omaisuus on OMAA. Ja siitä tulisi voida päätää milloin tahansa elämässä ilman että avioliittoa varten pitäisi tehdä dokumentteja jotka turvaavat sinulle oikeuden omistaa kokonaan itse keräämäsi omaisuus. Ymmärrän tietysti että tämä ei ole kovin reilua kotiäitien ym. kannalta, mutta siksipä ne omaisuudet pitää sitten ostohetkellä laittaa yhteisiin nimiin jos on tarkoitus että ne yhteisiä ovat.

Mutta tämä nyt ei minua koske ollenkaa, olemme miehen kanssa päättäneet avioehdon tekemisestä jo ennen kun mistään muusta avioliittoon liittyvästä oli päätetty.

Link to comment
Share on other sites

Kotiäitinä pakko mainita että avioehtoon voi tehdä kohtuullistamis lausekkeen. Esim. vaimo on kotona 10v hoitaen yhteisiä lapsia ja mies tekee saman 10v töitä. Kohtuullistamis lausekkeessa voidaan määrätä vaimolle eron sattuessa maksettavaksi tietty summa könttänä tai kuukausittain. Vaihtoehtoja on.

Me ei tehty tuota koska mä aion vakaasti päästä takaisin työelämään. Jos nyt tulisinkin taas vaihteeksi raskaaksi niin kyllä, mä haluan sellaisen. Ei tätä aika rankkaa työtä ole turhan hyvin palkattu.

Link to comment
Share on other sites

Kotiäitinä pakko mainita että avioehtoon voi tehdä kohtuullistamis lausekkeen. Esim. vaimo on kotona 10v hoitaen yhteisiä lapsia ja mies tekee saman 10v töitä. Kohtuullistamis lausekkeessa voidaan määrätä vaimolle eron sattuessa maksettavaksi tietty summa könttänä tai kuukausittain. Vaihtoehtoja on.

Me ei tehty tuota koska mä aion vakaasti päästä takaisin työelämään. Jos nyt tulisinkin taas vaihteeksi raskaaksi niin kyllä, mä haluan sellaisen. Ei tätä aika rankkaa työtä ole turhan hyvin palkattu.

Joo, tuon ymmärrän täysin ja kannustan todella tekemään jonkun tuollaisen ehdon jotta sitten eron tullessa (toivottavasti sellaista ei kuitenkaan tule!) saa korvauksen kotona tekemästään työstä joka on varmasti helpottanut myös miehen arkea ja elämää.

Link to comment
Share on other sites

  • 4 weeks later...
Guest kyselijä ae:sta

Olen menossa miehen kanssa naimisiin joka on sukutilan poika.

Ymmärrän hyvin että teemme siis avioehdon, jotta tila pysyy suvun hallussa, mutta tulipa sellainen asia mieleeni että kun aikanaan muutamme tilalle ja rakennamme sinne omakotitalon perheellemme kodiksi, niin jos ero tuleekin, niin enkö saa omakotitalosta mitään itselleni, koska se sijaitsee sukutilalla, vaikka sitä varten olisimme ottaneetkin ison yhteisen lainan jota yhdessä maksaisimme.

Minkälaista omaisuutta on syytä turvata avioehdolla, muutaman tonnin säästöjä, autoa...?

Link to comment
Share on other sites

Meillä mies on alustavasti puhunut avioehdosta asianajajan kanssa ja se oli ehdottanut kaiken sulkevaa avioehtoa. Eli käytännössä mulla/miehellä ei olisi toisen omaisuuteen, perittyyn eikä lahjaksi saatuun omaisuuteen mitään oikeutta, ei avioerossa eikä kuolemantapauksessa. Mä en oikein tiedä mitä mä tästä ajattelisin... Avioeron tapauksessa hyväksyn tän kylläkin, mutta toi kuolema. Jos me nyt eletään yhdessä 80 v ja sitten toinen kuolee, niin siinä vaiheessa ei raha juurikaan merkitse mitään. Mutta entä jos käykin niin, että tapahtuu joku onnettomuus ja mies kuoleekin vaikka 5 vuoden päästä. Jotenkin tuntuu vähän hullulta, että mä en saisi mitään (talo tosin omistetaan puoliksi), vaan kaikki omaisuus menisi meen lapselle/lapsille. Ei sillä, että mä nyt niin hirvittävästi mitään tarvisin, mutta kun ei ikinä tiedä mitä tapahtuu. Esim. onnettomuus, jossa mies kuolee ja mä vaikka joudun pyörätuoliin, eli en pystyisi enää tekemään työtäni yms. Tälläisessä tapauksessa raha ei olisi pahitteeksi. Lapsen perimää omaisuutta mä en voisi mitenkään hyödyntää oman elämäni helpottamiseksi, koska sen on vastoin lakia.

Meillä siis mies on varakkaampi osapuoli, mikä käy ylläolevasta tekstistä ilmikin. Kummatkin ollaan sitä mieltä, että avioehto tehdään, mutta toi teksti on nyt vielä avoinna. Meen on pitänyt jo hetken aikaa mennä käymään asianajajan puheilla, mutta ei vaan olla ehditty. Siellä varmaankin voi saada jotain vihjeitä siihen, että mitä muita vaihtoehtoja on.

Lisäksi mä haluaisin avioehtoon tuon kohtuullistamis lausekkeen, eli jos olen lasten kanssa useamman vuoden kotona, saisin jonkun hyvityksen ajasta eron tapahtuessa.

Muokattu: , käyttäjä: Helga
Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...

×
×
  • Create New...