Miten nim(i)en päättäminen eteni/on edennyt?

[Teukk4]

Kirjoitinkin tuonne toiseen ketjuun jo näin:

Meille varmaan tulee morsiamen sukunimi. 

Ihan siitä syystä, että minä en halua omaani vaihtaa (on kaunis, erikoinen ja harvinainen), mutta mies on jostain syystä aikanaan laitettu isänsä nimelle, eivätkä he ole ikinä olleet missään tekemisissä keskenään. Hän on jo pitkään harkinnut oman nimensä vaihtamista, sillä sulhasen äitikin on eriniminen. Joten mitä suurimmalla todennäköisyydellä päädymme minun sukunimeeni. 

Mutta vielähän tässä mieli ehtii muuttua. Joka tapauksessa musta olis ihanaa olla saman nimisiä, mutta omaani en vaihda enkä voi miestäkään siihen pakottaa.

Joten saa nyt nähdä. Mitään päätöksiä ei varsinaisesti olla tehty puoleen eikä toiseen, paitsi että vähän on kuitenkin. On näistä asioista keskusteltu, ja olen oman kantani ilmoittanut ja kehottanut puolisoa tekemään ihan miten hän itse haluaa.

[Saajo]

Mulla on todella harvinainen sukunimi ja tunnen kaikki tämän sukunimen omaavat. Sukunimeni on jopa vähän hauska, eikä tarkoita mitään. Mutta olen todella kyllästynyt siihen, että se aina kuullaan ja kirjoitetaan väärin. Otan helposti miehen sukunimen, koska sekään ei ole kaikista yleisin ja sointuu etunimeeni kauniisti. Tämä on ihan oma päätökseni, mies ei ole painostanut yhtään. 

[Opukka]

Minulla on harvinainen sukunimi, mutta tulevalla aviomiehelläni on vielä harvinaisempi. Olen itse niin perinteinen tässä asiassa, että haluan ottaa miehen sukunimen. Puolisoni kuitenkin on sanonut, että hänelle ei ole merkitystä otanko hänen nimensä vai en (eli painostusta ei ole). Miehen sukunimi ei soinnu ihan yhtä kauhiisti omaan nimeeni kuin nykyinen sukunimeni, mutta se on minulle pikkuseikka, kun miehen sukunimi on kuitenkin muutoin mieluinen. 

Itse ajattelin, että poistan samalla toisen etunimeni eli jätän vain yhden etunimen. Ihan vain siksi etten ole koskaan välittänyt toisesta nimestäni. Tiedä sitten käykö se nimen poisto naimisiin menon yhteydessä yhtä helposti kuin ajattelin. 

[pompom]

Kaikki vaihtoehdot oli käytännössä pöydällä: molemmilla pysyy oma nimi, mulla yhdistelmänimi, molemmille sama miehen nimi tai molemmille sama nimi kauempaa suvusta. Mun nimi ei ollut vaihtoehto miehelle. Enkä itsekään miehen nimestä niiiin innostunut ollut, olisin sen varmaan lopulta ottanut jos ei lopulta oltaisi molemmat vaihdettu nimeä. Miehen suvusta löytyi kuitenkin kiva molemmille sopiva nimi niin molemmat sitten vaihtoivat tähän. 

[Vaniella]

Pohdin tätä nimiasiaa pitkään. Toisaalta olisi kiva, jos sukunimi olisi yhteinen, mutta en niin innostunut lopulta miehen sukunimestä eikä mieskään halua vaihtaa minun nimeeni. Yhdistelmänimeä harkitsin pitkään, mutta siitä tulisi niin pitkä, että hylkäsin sen vaihtoehdon. Kokonaan uusi nimi ja vanha suvussa ollut nimikin olivat vaihtoehdoissa, mutta päädyttiin lopulta siihen, että pidetään omat sukunimet. Pääseepähän halvemmalla ja helpommalla, kun ei tarvitse uusia kortteja yms.

[youngmatador]

Näin miehenä tämä oli ehdottomasti 100% vaimon itse päätettävissä. En ymmärrä näitä joiden mielestä tämä on joku kynnyskysymys. Tietty jos molemmat ovat asiasta samaa mieltä, niin hyvä.