Ei istumajärjestystä?

[- morzian -]

olen käynyt aika monissa häissä, joissa ei missää ole ollut istumajärjestystä.

Hyvin kai vieraat ovat löytäneet paikkansa  

[Guest Ki-vi]

Jos ei halua tehdä tarkkaa istumajärjestystä, niin ehkä kuitenkin kannattaa suunnitella missä pöydässä kukin istuu. Ettei tosiaan joudu yksinään tuntemattomien ihmisten sekaan tms..

[Rumpink]

Meillä on pienimuotoinen hääjuhla, jolloin kaikki mahdumme yhden pitkän pöydän ääreen. Siltikin on vähän miettimistä, miten meidän kannattaisi istua. Mukavuus ja luontevuus menevät meillä etiketin edelle. Yritän katsoa niin, että jokaisella on kivaa, tuttua juttuseuraa rinnalla ja samalla yritän pitää koko väen kuitenkin yhtenäisenä. Jos me olemme pöydän päässä, onko meistä kauimpana ystävät vai lähin perhe..? Tässä riittänee vielä pohdintaa.

[Lia]

Meidän juhlapaikassamme oli alasalissa kaksi isoa pöytää, joihin sijoitimme sukulaiset - toiseen isien ja toiseen äitien suvut. Meillä on lukuisia eronneita pareja suvuissa, joten olin käyttänyt rutkasti aikaa heidän sijoittelunsa miettimiseen. Vaiva kyllä kannatti - järjestelystä tuli tosi paljon kiitosta.

Kaverit istuivat parvella ja olin suunnitellut, ketä kussakin päydässä istuu mutta paikkoja ei oltu jaettu valmiiksi. Näin sai kaikille jaoteltua mieluista seuraa - emme yrittäneetkään tutustuttaa toisilleen vieraita toisiinsa istumajärjestyksen avulla. (Oma kokemukseni on, että ei se riitä tutustuttamaan, että istutaan samassa pöydässä.)

Muutamissa häissä, joissa ollaan oltu, ei ole ollut istumajärjestystä ja se on ollut aika stressaavaa.

[Natalie]

Olin kerran erään sukulaiseni häissä joissa vanhempani, veljeni ja minut oli plaseerattu aivan eri puolille salia (siis vanhemmat yhdessä, veli toisessa ja minä kolmannessa pöydässä). Se tuntui tosi oudolta. Ehkä he olivat ajatelleet etteivät aikuiset ihmiset halua juhlia vanhempiensa kanssa, mutta vähintään veljeni seuraa olisin ujona ihmisenä arvostanut. Lisäksi pöydässäni oli lähinnä hääparin työ- ja opiskelukavereita, eli ei muitakaan sukulaisiamme. Yritän siis lähinnä sanoa, ettei kannata mennä liiallisuuksiin siinä, että yrittää yhdistää vieraita ihmisiä ja tutustuttaa ihmisiä toisiinsa. Voi tulla orpo olo kun ei tunne ketään.

[Guest pikkaraiset]

Muutamissa häissä, joissa ollaan oltu, ei ole ollut istumajärjestystä ja se on ollut aika stressaavaa.

Tästä haluasin todella mielläni hieman tarkennusta. Miten se on ollut stressaavaa? Mitä itse olen ollut häissä niin minusta ei istumajärjestykset ovat olleet ehdottomasti parempia. Sillä häissä joissa minä olen ollut ja joissa on ollut istumajärjestys eivät minusta ole istumajärjestykseet olleet mitenkään onnistuneita. Joten mielelläni kuulisin häitämme varten vinkkejä missä kohtaa istumajärjestyttömyys stressaa ettei tee samaa virhettä. Edellisistä viesteistä kun oppisin sen että kavereille järjetämme oman pöydän etteivät joudu eri pöytiin.

[Natalie]

Itselleni on ainakin hieman kiusallinen se hetki kun pitäisi sitten ottaa jostakin joku paikka. Tämä siis koskee tietysti sellaisia juhlia, joista ei tunne monia tai ketään. Tuntuu oudolta "tunkea" jonkun vieraan ihmisen pöytään mutta jossain olisi kuitenkin istuttava. Myös tietysti nuo aiemmin mainitut seurueiden hajoamiset yms. puhuvat istumajärjestyksen puolesta. Meidän häissämme sellainen tulee olemaan vaikka tuossa aiemmassa kirjoituksessani varoittelinkin. Kyllä oikeasti miettimällä voi tosiaan vieraillekin ihmisille tehdä mahdollisimman mukavan olon kun tietää vieraiden intresseistä, kielitaidosta jne. jne.

[Timanttiko?]

Täällä myöskin huonoja kokemuksia istumajärjestyksen puuttumisesta

Istumajärjestystä laatiessa tulisi nimenomaan miettiä sitä,

että  toisilleen ventovieraat ei joudu samaan pöytään.

Suomalaiset tuntien, moni tuntee olonsa vähän tukalaksi tässä kohtaa...

Eihän tätä voi kaikkien kohdalla välttää mutta olisi hyvä miettiä tässä kohtaa,

että edes vähän samanoloiset ihmiset istuisivat samassa pöydässä,

eikä niin, että 80-vuotias täti istuu 18-vuotiaan nuoren miehen kanssa!

Istumajärjestyksellä vältetään myös ns. orpopaikat, eli saavut miehesi kanssa paikalle viimeisenä ja

yhdessäkään pöydässä ei ole kahta paikkaa vapaana, great!

Omalta kohdaltani voin sanoa, että jos vierasjoukko koostuis lähinnä minulle ventovieraista ihmisistä

niin enpä olisi kovin tyytyväinen vieras!

Meille tulee EHDOTTOMASTI istumajärjestys, haluamme, että vieraamme voivat todella nauttia illasta.

Ja mielestäni on korrektia, että sukulaiset istuisivat samassa pöydässä ja lähimpänä hääparia.

[Lia]

Tästä haluasin todella mielläni hieman tarkennusta. Miten se on ollut stressaavaa?

Syitä onkin jo tässä eritelty. Ikävää on etenkin se, kun ollaan isommalla kaveriporukalla vieraina, ja paikalle tullessa on vain hajapaikkoja jäljellä - ei siis mitään toivoa päästä tuttujen kanssa samaan pöytään. Puhumattakaan siitä, että miehen suvun häissä olemme muutaman kerran törmänneet siihen, että sulhon veli, joka liikkuu pyörätuolilla, ei ole mahtunut avustajansa kanssa samaan pöytään.  :-/ Se on kyllä poikkeustapaus, mutta osoittaa sen, että istumajärjestystä kannattaa todella miettiä vieraiden kannalta niin, että kaikkien on helppo liikkua ja olla.

Stressaava tilanne on siis se, kun tulee juhlapaikalle ja ainoat vapaat paikat ovat yksittäisiä ihan vieraiden ihmisten pöydissä. Minun mielestäni se latistaa vaan tunnelmaa.

Arvostan vieraana erittäin paljon sitä, että järjestäjä on jaksanut nähdä sen vaivan että järjestys on tehty ja mietitty.

Muoks: Epäselviä ajatuksia ja paljon häröjä  :

[Tuula0606]

Meidän häihin ei tule istumajärjestystä,jokainen saa istua siellä missä haluaa ja kenen kanssa haluaa,minusta se on paljon rennompaa ja mukavampaa ilman istumajärjestystä 8-)

[Guest pikkaraiset]

Lia: tuon hajapaikkojen välttämisen otinkin jo huomioon viestissäni. Halusinkin kommentteja siitä mitä stressaavaan on siinä kohtaa kun paikkoja pitää valita jotta voisimme sen välttää. Meillä on kaikissa suvuissa melko pienet suvut joten melko varmasti jokainen pääsee sellaiseen pöytään kun haluaa. Tämänhän otinkin jo huomioon viestissäni. Eli meillä ei tule ole olemaan ongelmani että joku joutuis yksin johonkin vieraaseen pöytään. Halusinkin kuulla niitä kommentteja että miten on kiusallista valita paikka. Omassa suvussa tiedän että se ei tule olemaan kiusallista. Nuorisoa, vanhempia ja vähän vanhempia on juuri sopiva määrä, joten paikat menevät itsestään. Mutta haluasinkin selvennystä tuohon kiusallisuuteen jotta voisimme sitten ehkä ottaa mieheni suvun tässä asiassa huomioon. Mä haluan ymmärtää ihmisiä  

[MinKar]

Se tuleeko istumajärjestys vai ei riippuu myös mielestäni siitä, että mitä häissä syödään. Meillä luultavasti tulee pientä syötävää tyyliin tapastyyppinen menu (viikko aikaa vielä miettiä ennen lopullista menuvalintaa ). Jos tulee, niin tuntuisi luontevalta, että pöytiä ei olisi merkitty, muuten kuin mahdollisesti hääparile, sillä näin juhlatilassa voisi "vaeltaa" ja keskustella tuttujen tai tuntemattomien kanssa, kun ruokaa ei välttämättä tarvitse syödä pöydän ääressä.

En itse ole ollut plaseeraamattomissa häissä koskaan, mutta miksei ilmankin toimisi? Plaseeraus on kyllä yksi näistä häiden ikuisuuskysymyksistä. Tuntuu välillä, että järjestää "vääränlaisia" häitä, jos vähänkin poikkeaa totutusta etiketistä...

[hinnuli]

Olin viime kesänä häissä jossa ei ollu istumajärjestystä. Homma ei toiminut sillä viimeisenä pöytään siirtyvä seurue ei enää mahtunut samaan pöytään vaan seurue joutui jakautumaan useisiin eripöytiin, joissa oli vielä vapaata yhdelle tai kahdelle henkilölle. Tämä oli mielestäni todella ikävää ja epäkohteliasta vieraita kohtaan.

Meillä itsellämme ei tulee "tiukkaa" istumajärjestystä mutta vieraat ohjataan pöytiin ja suunnitellaan etukäteen suuriinpiirtein missä pöydässä kukin perhe/seurue istuu.

[Rouhe]

Olen ollut häissä joissa istumajärjestystä ei ollut, ja koska olin yksin enkä tuntenut kuin morsiusparin ja kaason oli paikan valinta/löytäminen aika kamalaa... Lopulta tuuppasin itseni tyhjään pöytään ja toivoin että joku tulee seuraksi  :-/

Siispä meidän häissä tehtiin istumajärjestys pöydittäin, jokainen tiesi missä pöydässä istuu mutta vieruskaverinsa sai valita itse. Ja hyvin tuntui toimivan.

[Cake78]

Oon ollu parissa hääjuhlassa, jossa ei ollut istumajärjestystä ja homma toimi kuitenkin hyvin. Viimeisimmissä ei oltu merkattu edes kaasojen ja bestmanien paikkoja, mutta koska tila oli kahdeksankulmio, kaikki näki toisensa ja hääparin. Molemmat häät oli tosi kivat ja loppuillassa istumapaikoilla ei ollut enää niin väliäkään. Omien häiden suhteen en oo vielä päättäny tehdäänkö istumajärjestys vai ei...

[jardins]

Meille ei ilmeisesti tule istumajärjestystä. Pidämme melko pienen vastaanoton, noin 70 henkeä, joiden kanssa kahvittelemme ja tanssimme, tämän jälkeen karkaamme häämatkalle.  

Uskon, että jokaisella on etiketti sen verran selvillä, että vanhemmat ja isovanhemmat tulevat istummaan meidän pöydän lähelle, ettei esim. kaveriporukka änkää heidän paikalleen. Saavat sitten miehen eronneet vanhemmat ja heidän uudet puolisot sopia itse paikoistaan, ei tarvitse meille loukkaantua jos "ilkeä isäpuoli" laitetaan salin nurkkaan ;D No vitsi vitsi...

Salissamme on (ilmeisesti) 4 hlö:n pöytiä, joten eiköhän jokainen mahdu jonkun tutun kanssa samaan pöytään. Kaasoni mies ei tunne paikalta muita kuin minut ja tyttöystävänsä, joten en viitsi heitä erottaa. Saavat istua yhdessä siellä missä lystää ja sama koskee bestmania sekä hänen tyttöystäväänsä.

[Klaviks]

Meille tulossa pienet häät, vieraita noin 30 kpl. Ensin ajattelin että meille ei tulisi nimettyjä paikkoja. Mutta nyt olen taipuvainen ajattelemaan että on ehkä parempi nimetä paikat jokaiselle erikseen. Tämä muun muassa siksi että saadaan sulhon jo aikoja sitten eronneet vanhemmat eri päihin salia  ;D

[Amon-Ra]

Meidän häihin ei tule istumajärjestystä,jokainen saa istua siellä missä haluaa ja kenen kanssa haluaa,minusta se on paljon rennompaa ja mukavampaa ilman istumajärjestystä 8-)

Olen ollut vieraana useissa häissä. Toisissa on ollut istumajärjestys ja toisissa ei. Ja puollan ehdottomasti sitä, että jonkinlainen istuma/pöytäjärjestys kannattaa tehdä. Meille tulee pöytäjärjestys, eli osoitetaan ketkä istuu missäkin pöydässä, ja vieraat saavat sitten valita vieruskuimppaninsa pöytäseurueittain.

Tämä ihan sen takia, että olen ollut avokkini kanssa vieraana entisen koulukaverini häissä. Pihalla jättäydyimme kättelyjonossa viimeisimpien joukkoon, niin kuin mielestäni kuuluukin. Kun sitten pääsimme sisälle, niin kaikki pöydät olivat täynnä! Siellä oli ns. "10 hlön" pöydät penkkeineen ja kuten arvata saattaa, ihmiset istuvat pitkillä penkeillä väljemmässä kuin tuoleilla. Jouduimme siis kiertelemään ja kyselemään, että tiivistäisittekö yms. Loppujen lopuksi saatiin paikat, kylläkin eri pöydistä. Ei ollut kovin kiva istua ihan ventovieraiden kanssa (vaikka en minä ihmisä pelkää)... Siellä pöydässä istuessani jo päätin että jos minä joskus järjestän häitä niin kenekään minun vieraistani ei tarvitse etsiskellä itselleen istumapaikkaa ja istua seuralaisestaan erillään.

Eli viittauksena tuohon Tuula 0606:n "jokainen saa istua siellä missä haluaa ja kenen kanssa haluaa.." , että se ei aina ihan käytännössä toimi, vaikka ajatuksena ihanteellinen. Nää häät nyt on varmaan ihan ääritapaus ja tässäkin olisi auttanut jos seremoniamestari tai vastaava olisi käynyt toisessa huoneessa ja ns. katsonut että kaikki saavat istumapaikan yms.

Olen kyllä ollut sitten serkkuni häissä, joissa ei istumajärjestystä ollut, ja päästiin ihan "hyville paikoille" mieheni kanssa istumaan. Nää oli melko pienet häät, joten niissä vapaa järjesty toimi. En tietenkään osaa sanoa, miten hänen ystävänsä paikkansa löysivät..

Jokainen tietysti tekee tyylillään ja omiin häihinsä sopivalla tavalla. Ja me laitamme päytäjärjestyksen, koska minulle on tosi tärkeää ja haluan varmistaa sen, että kaikki vieraamme viihtyvät myös ruokalilun aikana ja heillekin jäisi juhlistamme hyvä muisto.

[kameletontti]

Mie ajattelin laittaa anopin,appiukon ja omat vanhemmat samaan pöytään. Olisi jotenkin ´´juhlallisempaa´´niin ja molemmille meille vanhemmat ovat todella tärkeitä. Muut häävieraat sitten niin,että minun suku toisella puolella ja miehen toisella. Ajateltiin hevosenkenkä mallia, me päädyssä ja molempien vanhemmat toisella puolella ja muut vieraat sivuissa kasvot toisiaan päin..  : tajusikohan kukaan nyt mitään..pöh, kuitenkin tuleeko vieraille hieman kiusaantunut olo kun joutuu tuijottamaan vastapäätä istuvaa toista sukua?

[jaana83]

Meille ei periaatteessa tule istumajärjestystä. Ainoat varatut pöydät on hääparille  , mun ja sulhasen perheelle  sekä kaasoille & bestmaneille puolisoineen. Juhlapaikassamme on kaksi isoa huonetta kahdessa kerroksessa sekä muutama pienempi huone ja ollaan ajateltu, että sisälle siirryttäessä bestman opastaa vieraita sen verran, että alakertaan tulisivat hääpari ja läheisimmät vieraat eli lähisukulaiset ja kaasot & bestmanit +mummot tai muut joiden on hankala nousta pitkiä portaita ylös (ja muitakin tietysti saa tulla, jos mahtuu). Loput yläkertaan.

Luulisin, että istumajärjestyksen teko riippuu siitäkin, kuinka tuttuja vieraat ovat keskenään. Meillä kummankin suvut on aika hyvin vuosien mitteen ehtineet tutustua keskenään, joten en usko, että kukaan joutuisi "epämiellyttävään" seuraan tai juttu ei luistaisi. Toivottavasti nämä ei oo vaan mun luuloja?!?  ;D

[Heevi]

Meille tulee ilmeisesti vain määrätyt pöydät. Niin pääsevät ainakin parit ja sukulaiset samaan pöytään ettei joudu erilleen... Tietty vanhempien paikka on määrätty meidän kanssa samaan pöytään

[Guest engelina]

Annan äänen istumajärjestyksen puolesta!

Olin viime syksynä kaverini häissä, jossa oli noin viisikymmentä vierasta. Vihkimisen jälkeen morsiuspari otti vieraat vastaan yksitellen, jonka jälkeen kilistelimme onnittelumaljoja. Tämän jälkeen tuli siirtyä pöytiin, joissa istumapaikat oli merkitty mutta pöytäkarttaa ei ollut ollenkaan. Minä tunsin siis vain morsiamen jotenkin, sulhasen ulkonäöltä ja muita vieraita en ollenkaan. Sulhaseni ei tuntenut kuin morsiamen, näöltä (ehkä kuvista).

Nimilaput oli printattu ehkä fontilla 10/12 (en käsitä miksi) ja tila oli sokkeloinen ja ahdas ja täynnä pöytiä. Toisissa pöydissä oli jo vieraita istumassa ja koska emme tunteneet ketään vieraista, niin herätimme varmasti "halveksintaa", kun kävimme jopa kuikuilemassa morsiusparin vanhempien pöytää, josko siellä olisi paikat meille. Tämä tuntui todella nöyryyttävältä, mutta minkäs teet. Jos salin ovella olisi ollut vaikka lista vieraista, ketkä kuuluvat mihinkin pöytään ja pöydissä sitten olisi vastaavasti ollut numerokyltit, niin mielestäni itse paikkalappuja ei olisi tarvittu. Yksinään nuo paikkalaput oli tosi surkeat ja en ymmärrä miten muuten niin fiksu ja järjestelmällinen morsian oli järjestänyt tuon niin huonosti.

Me löydettiin vihdoin paikkamme. Ei voitu edes kysyä keneltäkään, että missähän meidän paikat on, kun ei tosissaan tunnettu ketään. Tämä olisi vielä onnistunut jos morsiamen suku olisi ollut tuttu.

Olen ollut Englannissa töissä monissa häissä ja voin sanoa, että hääväkeä ei kannata yliarvioida! Ihmiset ovat tulleet seurustelemaan ja saattavat kuleksia ja maleksia, kenelläkään ei ole kiire, sillä on tultu juhlimaan, tapaamaan tuttuja ja pitämään hauskaa. Hääväki ei välttämättä siirry paikasta A paikkaan B ihan hetkessä ja suorinta reittiä.  Jos vain jollain tavalla voi saada juhlan kulkemaan sutjakkaammin, niin mikä ettei. Eipä tule sekannnuksia, ja vieraatkin kiittelevät jälkikäteen miten kaikki sujui kuin rasvattu.  

[Isa]

Meillä on pienet häät ja emme laita istumajärjestystä. Myös me hääparina istumme siellä samassa pöydässä vieraiden keskellä. Tämä on minusta ihan toimivaa pienissä häissä.

[Guest Pikkuinen84(Guest)]

Huh, en kyllä tiedä mitään kammottavampaa kuin istumajärjestyksen.

Toukokuun alussa olin perheeni ja poikaystäväni kanssa serkkuni häissä. Ensimmäinen kauhistus oli, että minut ja poikaystäväni oli sijotettu setäni ja hänen vaimonsa viereen. Itse en ole ollut heidän kanssaan tekemisissään juuri muulloin kuin ihan lapsena, eikä poikaystäväni ollut tavannut kumpaistakaan ennen ko. häitä. Tilanne oli siis aika epämukava, kun yritimme kohteliaasti keskustella ja vastailla heidän vähäisiin kysymyksiinsä. (Kunnes kaikki huomasivat, että yhteiset keskustelunaiheet olivat hyvin hyvin vähissä.  :)

Toinen - vielä suurempi - järjettömyys oli se, että vanhempani oli sijoitettu koko pöydän päähän. Siis perheemme sosiaalisimmat ihmiset, jotka kaikkein eniten olisivat halunneet keskustella ja jutella muiden vieraiden kanssa! He olisivat varmasti arvostaneet esimerkiksi minun ja poikaystäväni paikkoja huomattavasti enemmän (ja samoin kyllä me heidän). Paikkamme sitten vaihtuivatkin, kun tilaisuus hieman muuttui rennommaksi.

Oikeasti, kuinka moni muka haluaa tutustua häissä täysin vieraisiin ihmisiin? Jos siis välttämättä haluatte laatia istumajärjestyksen, niin tehkää se sitten edes niin, että ihmiset pääsevät tuttujensa viereen istumaan. Ystäviä ja sukulaisia juhliin nimittäin tullaan tapaamaan - ei ketään ventovieraita, vaikka se ajatuksena kuulostaakin tosi mukavalta.

[Kumkvatti]

Huh, en kyllä tiedä mitään kammottavampaa kuin istumajärjestyksen.

Istumäjärjestyksestä saa kammottavan, jos niin haluaa, mutta istumajärjestys voi toisaalta olla monelle vieraalle päivän pelastus. En ole koskaan ymmärtänyt istumajärjestystä, jonka tarkoituksena on "sekoittaa pakka" ja tunkea ventovieraat vierekkäin tutustumaan toisiinsa. Onhan se ajatuksena varmasti kiva, mutta ellei suurin osa paikallaolijoista ole luonteeltaan yltiösosiaalisia, niin eihän tuollainen todellisuudessa toimi. Itse olen ollut yksissä häissä, joissa istumajärjestys oli tehty sekoitustaktiikalla ja aika tylsää ja väkinäistähän se oli yrittää kohteliaasti jutustella ventovieraiden kanssa. Olen myös ollut useammissa häissä, joissa on ollut hyvin mietitty ja toimiva istumajärjestys, jossa pöytäseura on ollut entuudestaan tuttua.

Meille tulee varmasti istumajärjestys - muuta vaihtoehtoa ei edes harkita. Istumajärjestys ei ole kuitenkaan mikään parissa tunnissa kasattu, vaan sitä on hartaasti mietitty jo kuukausia ennen kuin edes kutsuja on postitettu. Lopullisen version voi tietysti tehdä vasta ilmoittautumisajan päätyttyä. Olettaisin, että jokainen tuntee häävieraansa sen verran, että osaa arvata kenen vieressä kukakin haluaisi istua ja keitä ei ainakaan kannata laittaa vierekkäin. Kompromissejä joutuu tietysti jonkin verran tekemään, mutta yhtä lailla niitä syntyy, jos vieraat valitsevat itse paikkansa. Juhlapaikassamme ei ole istumapaikkoja enempää kuin vieraitakaan, joten jos istumajärjestystä ei olisi, niin hyvin todennäköisesti viimeiset tulijat joutuisivat hajapaikoille ja seuraan jota eivät ehkä ollenkaan tuntisi.

Jos istumajärjestystä ei jaksa miettiä, ei sitä tietenkään kannata myöskään tehdä, koska silloin siitä ei todennäköisesti tule hyvä. Jos istumäjärjestystä taas ei tee, niin silloin kannattaa varata ylimäärä paikkoja, jotta viimeiset tulijatkin voivat ainakin hiukan vaikuttaa istumaseuraansa. Tuo joidenkin mainitsema vaihtoehto, jossa paikkaa ei ole määrätty, mutta pöytä on, on varmasti myös toimiva ja sopinee ainakin sellaisille, jotka jostain syystä kammoksuvat tiukkaa istumajärjestystä.