Onko kellään muulla "vähemmän innostunutta" sulhasta?

[Morsian71]

Vai olenko ainoa, jonka sulhanen ei tunnu olevan ihastuksissaan häistä? Jo alku meni pieleen, hän ei kosinut minua vaan minä häntä. Vaikka se on niin modernia nykyään muka, niin en suosittele kenellekään. SIitä jäi tunne, ettei hän erityisemmin halua kanssani naimisiin. Hän lupasi kosia myöhemmin minua "jonain sopivana tilaisuutena", mutta taisi unohtaa tai muuten jättää tekemättä sen, kun siitä on jo melkein vuosi ja häihin on enää pari viikkoa.

 

Häistä sulhasella oli heti sen tyyppinen linja, että pitäisi lähes salaa mennä naimisiin kaksisteen, eikä missään tapauksessa mitään isoja juhlia. Hän on ollut naimisissa ennenkin, joten tavallaan ymmärrän, että ehkä nolottaa pitää monta kertaa isot "oikeat" häät, mutta minulle se on eka kerta. Tuntuu vähän epäreilulta, että minä olen siinä jatkumossa sitten se morsian, joka niitä häitä ei tarvitse tai saa, kun edelliset ovat saaneet. Tuntuu siltä, etten ansiatsisi samoja juttuja kuin muut naiset.

 

Sain lopulta käännettyä tuon "vain me kaksi salaa"- hääjuhlan sellaiseksi, että on pieni kahvitilaisuus lähimmille sukulaisille ja muutamalla ystävälle, mutta ei muuta. Mutta ei ole siis iltajuhlaa, ei häävalssia tai musiikkia ylipäänsä. Olen lukenut häälehtiä salaa, jotten vain saisi miestä ahdistuneeksi. Kerran yksin kotona askartelin koristeita pöydille, mutta piilotin varmuuden vuoksi, ettei vaan alkaisi häntä ahdistamaan.

 

Olen siis yrittänyt tehdä näistä niin epähäät kuin mahdollista, ettei vain sulhasta ala ahdistaa, että minusta on alkanut tuntua, että menetän ison tilaisuuden elämässä, jollainen kaikilla muilla on. Nyt on alkanut vaivaamaan, että minulla ei ole edes morsiuspukua. En ole uskaltanut lähteä edes sovittamaan sellaista kauppaan, kun pelkään että alan itkeä, ja eihän siihen meidän "tilaisuuteen" edes mikään perinteinen morsiuspuku sovi ja homma on ohikin ihan hetkessä.

 

Kysyin sulhaselta illalla, että haluaisiko hän perua häät ja kenties etsiä jonkun toisen, jos vaikka minä en olekaan se oikea hänelle. Hän sanoi, että kyllä hänestä tuntuu naimisiinmeno "ihan hyvältä".  Minä rehellisesti sanoen olen itkenyt melkein joka päivä näitä surkeitä hään korvikkeita. Onko se yleinen tunne sulhasilla, että naimisiin meno on ihan ok juttu? Ehkä mulla on epärealistisia odotuksia, olisi kiva jos miehestä tuntuisi, että hän on onnekas, kun on saanut minut... No ehkä tämä on vain jotain häästressiä, joka purkaantuu viime metreillä.

[Eloa]

 no ei tuo kyllä kauhean hyvältä kuulosta..... tietysti on niin, että naimisiinmeno ei kaikille merkitse samaa, toisille ei yksinkertaisesti yhtään mitään. Ja jos teillä miehen kanssa on ihan erilainen käsitys sen merkityksestä ylipäätään ja sen merkitys teille henkilökohtaisesti on kovin erilainen, niin silloin ei varmaan oikein voi toivoakaan, että mies oli innoissaan. Eihän se tietenkään sitä tarkoita, ettei mies rakastaisi juuri sinua ja haluaisi olla elämänsä juuri sinun kanssasi  Pystytkö mitenkään hyväksymään ajatuksentasolla sitä, että sinä olet juuri se mitä hän haluaa, mutta naimisiinmeno ei mahdollisesti merkitse juuri mitään?

[Morsian71]

Kiitos vastauksesta! Kyllä varmaan onnistun hyväksymään, ja ymmärrän myös sen, että jos toinen on kokenut ne jutut jo useamminkin, niin sellaista ei enää kaipaa. Ehkä tämä on joku viime hetken häästressi vain. Olen itkeskellyt jo monta päivää sen jälkeen, kun tajusin, että tältä minusta tuntuu. En ole ikinä itselleni aikaisemmin tätä edes myöntänyt ja olen uskotellut itselleni, etten kaipaa perinteisiä häitä minäkään.

 

Kai kyse on loppujen lopuksi huonosta itsetunnosta, kun en ole uskaltanut ilmaista, että minäkin haluaisin samanlaiset häät kuin muutkin. Tietenkään tämä ei ole ollenkaan sulhasen vika. Se on oma vikani, kun automaattisesti aina tyydyn vähempään näissä parisuhdeasioissa ja oletan, etten tarvitse tai ansaitse samoja asioita kuin muut. No varmaan niistä tulee ihan hyvät häät, mutta toivottavasti asia ei jää kaivelemaan jälkeenpäin, että jäi jotain tärkeää kokematta.

Muokattu: May 18, 2015, käyttäjä: Morsian71

[Eloa]

Kannustaisin kyllä sua rohkeasti kertomaan miehelle, miltä susta tuntuu ihan vaan sen takia, että sillä tavalla jo olisit "uskollisempi" itsellesi, kun kertoisit, mitä todella haluaisit. Ei se tietenkään takaa, että saisit senkään jälkeen sellaisia häitä kuin toivot, mutta ainakin olisit tullut kuulluksi

 

Tsemppiä

[Pippuripähkinä]

Sulhanen on positiivisesti asennoitunut, mutta ei tunnu ymmärtävän että tässä pitäisi oikeasti alkaa saamaan asioita järjestykseen... jos ei muuta niin minun mielenrauhani vuoksi. Herra ei ole vieläkään saanut aikaiseksi laatia vieraslistaa omien sukulaistensa osalta, enkä minä voi häntä siinä auttaa kun en tunne hänen sukulaisiaan. Olen yrittänyt vihjailla että jos ei itselle tule mieleen keitä kutsua, voisi kysyä äidiltään vaikkapa ehdotelmaa ja sitten katsoa sen itse läpi, mutta mitään ei tapahdu.   Tässä on nyt kaksi kuukautta jo ollut aikaa... Enkä haluaisi jankuttaa, mutta haluaisin todella saada edes jonkinlaisen luonnoksen, jotta olisi edes joku käry siitä, kuinka paljon meidän täytyy karsia päiväjuhlaan pääseviä kavereita. Ei sen listan nyt täydellinen tai lopullinen tarvitsisi olla. Argh! Mikä neuvoksi... Tuntuu että mitä enemmän kyselen, sitä vähemmän miestä inspaa. *huokaus* Ilmeisesti haluaisi hoksata asian hoitamisen itse, mutta kun on niin hajamielinen ettei ikinä muista.

[Tipsis]

^ Kysy äidiltä se ehdotelma ja iske miehen nenän eteen. Luulisi herättävän miettimään Siis tietysti vai jos anoppi ei ole sitä yli-innostuvaa tyyppiä, jolta lähtee ihan lapasesta tai sitä, joka suuttuu, jos hänen listansa ei mene kokonaisuudessaan läpi.

[Angelycon]

Morsian 71:

 

On tietysti mahdollista, että kun ne häät ovat miehen toiset, niin avioliitto on ehkä menettänyt miehesi mielessä osan merkityksestään. Se voi olla syy, ettei hän hihku innosta menemään naimisiin, jotkut eivät vain haluaisi menä kahta kertaa. :/

 

Mielestäni se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sinun pitäisi laittaa omat tarpeesi taka-alalle. Sinua tulee muuten varmaan kaduttamaan, jos sinusta nyt tuntuu noin pahalta.. Kerro miehellesi miltä sinusta tuntuu, miten olet salaa katsellut häälehtiä ja askarrellut ja haaveillut hääpuvuista, jotta hän ei ahdistuisi. Kerro, miten paljon häät sinulle todella merkitsevät, ja miten sinä olet joustanut tässä asiassa uskaltamatta kertoa hänelle. Hänen pitää aivan yhtälailla ottaa huomioon se, mitä avioliitto sinulle merkitsee, ja mitä se sinulle merkitsisi, että hän todella ilmaisisi haluavansa viettää kanssasi loppuelämänsä. Jos hän todella arvostaa sinua on hän valmis kompromissiin (parempaan kun kahvittelu).

 

a) Voitte esim. lykätä häitä (ilmeisesti ei ole erityisen vaikeaa, jos kerran ei olla suuria juhlia suunniteltukaan), ja järjestää pienet häät lähimmäisten kesken. Mutta silti oikeat häät.

b ) Vithan myös ehdottaa, että jos hän ei halua omia sukulaisiaan yms., että sinä kuitenkin saisit omasi, sillä kyseessä on sinun ensimmäiset hääjuhlasi.

c) Menette naimisiin nyt kuten suunniteltu, mutta sovitte pitävänne kunnon juhlat myöhemmin.

 

Tässä minun mielipiteeni ja neuvoni, toivottavasti niistä olisi jotain hyötyä.. Koita kuitenkin puhua miehesi kanssa, ja yritä saada hänet ymmärtämään miten paha olo sinulla on (ja vältä syyttävää sävyä).

Muokattu: July 23, 2015, käyttäjä: Angelycon

[Sansatin]

Voi ei, ajattelin otsikosta, että kyseessä on sulhanen, joka ei ota kantaa väriteemaan tai muuta vastaavaa. Tuli kyllä paha mieli puolestasi Toisaalta ymmärrän kyllä sulhasenkin kannan, tekstistäsi päätellen hän on ollut jo useamman kerran naimisissa(?), joten useiden isojen häiden pitäminen samoille sukulaisille ja ystäville tuntuu varmasti kiusalliselta, vaikka aivan varmasti juuri sinä olet se, jonka kanssa hän haluaa viettää loppuelämänsä.

 

Ilmeisesti häät on vietetty jo? Saitko kerrottua sulhaselle miltä sinusta tuntuu? Toivottavasti kaikki kääntyi parhain päin ja hääpäivästäsi tuli ikimuistoinen oikealla tavalla

 

Jos häitä ei ole vielä juhlittu (ja muille samassa tilanteessa oleville), niin mieleeni ei tule minkäänlaista häätilaisuutta, johon perinteinen morsiuspuku ei sovellu. Samaten mielestäni nämä perinteiset hääkakun leikkaus, kimpun heitto ja häävalssi sopivat myös pienimuotoisiin kahvihäihin aivan loistavasti. Myös puheet ja musiikkiesitykset käyvät kuvailemasi kaltaisiin häihin mielestäni kivasti. Eli kyllä pienistä kahvitteluhäistä saa ihan perinteisen hääjuhlan näköiset, jos niin haluaa lisäksi mielestäni pienimuotoiset häät on juuri kivoja, kun jää enemmän aikaa keskittyä kaikkiin vieraisiin ja kerkeää jutustella henkilökohtaisesti pidemmän aikaa kaikkien kanssa.

[alianza]

Jaa onko. Tiedotin aamulla miehelle, että maistraatti vahvisti puhumamme päivän ja vihkiaika on varattu. Mies oli vielä sängyssä ja veti peiton päänsä yli...