Vaniljainen Kirjoitettu February 18, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu February 18, 2009 no ihmettelin itsekkin itseäni kun mä hymyilin.:)Mua vaan jotenki alko hymyilyttää:)Mun mies sen sijaan oli totinen,muutamat vieraat siitä sanoki:) Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
kata79 Kirjoitettu February 26, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu February 26, 2009 Minun piti hymyillä, mutta taisi näyttää enemmänkin tyhmältä virnistykseltä.. Jännitti niin kovasti, että suupielet vaan nyki ja piti yrittää jähmettää kasvot kiveksi. Ei hyvä, mutta minkäs voi kun on aina jännittänyt julkisia esiintymisiä. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
miinuska Kirjoitettu February 28, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu February 28, 2009 Hymyilin ja nyyhkytin yhtä aikaa Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
roseline Kirjoitettu April 1, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu April 1, 2009 Minullla hävisi kaikki jännitys kirkkoon tullessa, joten hymyilin oikein leveästi kulkiessani isän kanssa kirkon käytävää. Isärukalla polvet tutisi jännityksestä ja jouduin häntä rauhoittelemaan Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
grohe Kirjoitettu April 8, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu April 8, 2009 Minä yritin kyllä parhaani mukaan hymyillä, mutta valtavan liikutuksen takia se ei kyllä näyttänyt siltä Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest Aune* Kirjoitettu April 8, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu April 8, 2009 Hymyilin kuin Naantalin aurinko. Olin todella onnellinen ja kaikkien rakkaiden ihmisten näkeminen hälvensi kaiken jännityksen. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
metafora Kirjoitettu April 11, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu April 11, 2009 enemmänkin irvistin en oikein osannut päättää itkeäkö vaiko nauraa ja sitten jännitti niin paljon, että naamalle jämähti sellainen outo irvistys. Meillä on yks kuva, kun edessä menevällä morsiustytöllä on iso jännitys hymy/irvistys ja sit itse tulen pari askelta perässä ihan samalla ilmeellä Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Riikka_M. Kirjoitettu April 12, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu April 12, 2009 Musta oli ihanaa nähdä kaikki vieraat samassa tilassa, varsinkin omia sukulaisia ja ystäviä, joita ei ollut nähnyt aikoihin. Joten hymyilin kuin naantalin aurinko. Ja olin kuulemma katsellut vain omaa puoltani penkkiriveistä. Hups! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Eekkeri Kirjoitettu April 14, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu April 14, 2009 Musta oli ihanaa nähdä kaikki vieraat samassa tilassa, varsinkin omia sukulaisia ja ystäviä, joita ei ollut nähnyt aikoihin. Joten hymyilin kuin naantalin aurinko. Ja olin kuulemma katsellut vain omaa puoltani penkkiriveistä. Hups!Ha haa! Mulle kävi ihan samoin! Tosin huomasin sen ihan itse justiin ennen alttaria. Ehdin vilkaista muistaakseni vielä anoppia ennen alttaria Hiukan jännitin sitä alttarille menoa, että tuleeko hymystä irvistys. Ei tullut, kun kirkon ovet aukenivat, niin hymy levisi korviin Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Avere Kirjoitettu April 15, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu April 15, 2009 En ole vielä nähnyt kuvista, näyttikö ilmeeni hymyltä. Ainakin sisäisesti hymyilin ja yritin samaa elehtiä kasvoillani, vaikka vähän jännittikin! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
eemppu Kirjoitettu April 15, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu April 15, 2009 En. Piti keskittyä kävelemiseen ja siihen etten purskahda itkemään. Alttarilta pois päin kävellessä sitten hymyilin senkin edestä. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Kartio Kirjoitettu April 28, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu April 28, 2009 (muokattu) Hymyilin ja itkin yhtä aikaa . Koko vihkiminen oli sellaista itkun tihuttamista, mutta hymykuvia näkyy olevan aika paljon. Ainakin siinä kohti tiedän varmasti hymyilleeni, kun suoritettiin isän vaihtoa sulhaseen ja siitä lähtiessä en päässytkään minnekään, kun isi seisoi laahuksellani Muokattu: May 3, 2009, käyttäjä: Kartio Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Meli Kirjoitettu April 29, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu April 29, 2009 Hymyilin ja itkin yhtä aikaa . Koko vihkiminen oli sellaista itkun tihuttamista, mutta hymykuvia näkyy olevan aika paljon. Ainakin siinä kohti tiedän varmasti hymyileväni, kun surotettiin isän vaihtuo sulhaseen ja siitä lähtiessä en päässytkään minnekään, kun isi seisoi laahuksellani Isi ei halunnu päästää lastaan menemään . Mulla itellä on varmaan semmonen hirvee irvistys sitten aikanaan kun tunteet vaihtelee laidasta laitaan Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
netta Kirjoitettu May 16, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu May 16, 2009 Todellakin! Olin superonnellinen rouva-to-be! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Anniska Kirjoitettu May 26, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu May 26, 2009 Väkisinkin mutta samaan aikaan pidättelin itkua! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Moona- Kirjoitettu May 27, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu May 27, 2009 Hymyilin kun kävelin vihittäväksi, minä en kyllä alttarille kävellyt. Olin niin onnellinen eikä jännitänyt enää yhtään. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Katajanmarja80 Kirjoitettu May 27, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu May 27, 2009 En, enkä poistuessakaan. Jännitti kauheesti ja totesin, että parempi olla naama peruslukemilla kuin koittaa vääntää tekohymyä väkisin. Lisäksi alttarilta lähtiessä kompastelin mekkoni helmaan, mikä ärsytti mua suunnattomasti, joten jäi se hymyily siinä. Mut tuskin kukaan multa hymyä odottikaan... Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Alise Kirjoitettu May 31, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu May 31, 2009 Hymyilin mennessä ja tullessa. Luulin nyyhkiväni koko vihkimisen ajan, mutta silmäkulma kostui vain muutaman kerran papin todella koskettavan puheen aikana. Hymyilen lähes jokaisessa kirkossa otetussa kuvassa- ehkä jopa liikaakin. Eikä jännittänytkään, itse asiassa vihkiminen oli rento sen vuoksi, että joku muu (pappi) oli vastuussa hommasta eikä mun (kontrollifriikin) tarvinnut kuin toimia papin ohjeistuksen mukaan. Mahtavat muistot jäi vihkimisestä. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
KMK Kirjoitettu June 16, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu June 16, 2009 Itkin ja nauroin Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Sipe70 Kirjoitettu June 18, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu June 18, 2009 Kuvista näkee, että hymyilin Ajattelin siinä vaiheessa kun pappi sanoi sakastissa, että muistakaa sitten katsella sivuille ja hymyillä ystävillenne, että ei varmana onnistu Toisin kuitenkin kävi, hymyilimme, naurahdimme toisillemme kun tahtimme hieman sekosi, katselimme sivuille ja lopuksi sitten kohti alttaria. Ihania kuvia kyllä kun näkee, että ei muka jännitä vaikka jännittikin Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
AnneElina Kirjoitettu June 23, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu June 23, 2009 Sama kuin edellisellä....mutta minä itkin aivan vietävästi ! Ja tajusin että kummallakaan meistä ei ollut liinaa mukana mihin pyyhkiä kyyneleet. Hymyilin kyllä, mutta luulen että näyttä virnistelystä ennemminkinKomppailen täysin tätä Välillä olo oli kamala ja välillä hyvä ja sitten kamalanhyvä Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
MorsianMaiju Kirjoitettu June 23, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu June 23, 2009 itkuhan siinä tuli ku ensimmäiset askeleet kappelin puolella otettiin.. Enpäs olisi ihan heti minusta arvannut Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Lexie Kirjoitettu June 25, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu June 25, 2009 Hymyilin ja katselin niin oman puolen kuin sulhasen puolen vieraita. Ei edes itkettänyt, mikä oli pienoinen yllätys Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Keijukainen-79 Kirjoitettu June 28, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu June 28, 2009 hymyilin Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Vadelmavene Kirjoitettu July 1, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu July 1, 2009 Itkua nieleskellen koitin pikkasen hymyilläkin. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.