Miksi (ihmeessä) haluat vihkimisen kirkossa?

[Korppi86]

Musta olisi ihana mennä kirkossa naimisiin.. kolmestakin syystä. Tärkeimpänä ehkä se oma vakaumus, uskon Jumalaan ja ajatus siitä että pyydetään siunausta siinä Jumalan kasvojen edessä on mulle itselle tosi tärkeä. Toiseksi oon työni puolesta ollut niin monissa häissä mukana, että kirkko jotenkin on se juttu häämarsseineen, alttarikukkineen ja vihkiryijyineen. Kolmanneksi kirkot nyt vaan on tosi juhlavia, kauniita ja jopa mykistäviä tiloja - sopivat upeasti häiden viettoon. Kirkkohäät ei vaan valitettavasti onnistu meidän kohdalla, kun ollaan puolison kanssa samaa sukupuolta...

Muokattu: April 27, 2014, käyttäjä: Korppi86

[kinuskimansikka]

Valitsimme kirkkovihkimisen uskonnollisista syistä. Siviilivihkimistä en voisi kuvitellakaan. Kirkot toki ovat kauniita ja tunnelmallisia, mutta kyllä minustakin tuntuu hassulta että ateisti menee tunnelman takia naimisiin kirkossa. Eikö teitä sitten häiritse rukoukset, siunaamiset ja muut? Vai tuntuuko se vain perinteiseltä? Haluaisin kuulla ajatuksia

 

Meillä on siviilivihkiminen juhlapaikalla. Itse en kuulu kirkkoon, sulho kuuluu. Minulle on todella tärkeää että meillä on nimenomaan siviilivihkiminen koska minua kyllä häiritsisi rukoukset, siunaamiset jne liittyen meidän avioliiton solmimiseen. Koen sen niin että se olisi vähän kuin joulupukki siunaisi meidän avioliittoa - joku satuhahmo liittyisi näin vakavaan asiaan. Ei käy.

 

Mutta tämä ei siis missään nimessä koske muiden vihkimistä minun mielessäni. Mikäli morsiuspari haluaa solmia avioliiton ja liittää jumalan siihen (kirkollinen vihkiminen) niin silloin se on minun mielestäni oikein kaunista - eli jokainen siis uskonsa mukaisesti

 

Ja minua ei siis häiritse rukoukset jne. muuten. Otamme varmaan myöhemmin kirkollisen siunauksen jotta sulhon isovanhemmat jotka ovat huonokuntoisia eivätkä pääse meidän häihin, pääsevät tällä tavoin osallistumaan meidän avioliittoon. Tämä ei häiritse minua yhtään koska suhtaudun siihen ylimääräisenä seremoniana jolla kunnioitan muita. Siinä vaiheessa meidän avioliitto on jo solmittu juridisin menoin ilman mitään rukouksia jne.

 

Eli vastauksena kysymykseen, en ateistina tosiaankaan menisi naimisiin kirkossa tunnelman vuoksi! Enkä ateistina häiriinny siitä jos joku muu menee (en siis kiemurtele penkissä kärsivänä rukousten aikana vaan nautin ko. pariskunnan vihkimisestä ja toivon että se on heidän näköinen).

[Heinämorsian-14]

Kinuskimansikka: Kiva kuulla erilaisia mielipiteitä! Minulle on myös ihan sama miten muut vihkimisen suorittavat, oli seremonia sitten siviilivihkimisen tai minkä tahansa uskontokunnan mukainen. Harmillisen usein kuulee kyllä ateistien puolelta tuskailuja kirkkovihkimisestä (minulla on tosin muutama aika kärkkäästi uskontoihin suhtautuva sukulainen, eli voi johtua siitäkin että olen näitä saanut kuunnella  ). Ja joskus myös tosiaan lukee kirkossa naimisiin menevistä pareista jotka tuskailevat "uskonnollista höpinää", ja tämä minusta on se ristiriitaisimmalta tuntuva tapa - mutta kukin tavallaan. 

[kinuskimansikka]

^ Ihmisiä on ihmeellisiä, sekä ateisteissa että uskonnollisissa. Halutaan jotain ihan muuta kun mihin uskotaan (hämmennytään kirkollisesta höpinästä kirkkovihkimisessä) ja/tai loukkaannutaan siitä mihin muut uskoo. Mun mielestä se on täysin älytöntä, mutta mä olenkin tällanen "antaa kaikkien kukkien kukkia" ihminen. Kiva vaan kun porukka tekee omalla tavallaan. Sillä tavalla tulee yleensä parasta aikaiseksi kun on uskollinen omille jutuilleen eikä tuputa tai tyrmää omien uskomusten vuoksi muiden juttuja.

[Heinämorsian-14]

^Täyskomppaus tälle. Enkä tosiaan halunnut ateisteja mitenkään parjata, omassa suvussani he vain sattuvat olemaan se äänekkäämpi osapuoli - toisaalla sitten toisinpäin. Mutta minä lukedun myös näihin "antaa kaikkien uskoa ja ajatella omalla tavallaan" -ihmisiin ja siksi harmittaa se, miten jotkut eivät voi vaan antaa erilailla ajattelevien olla rauhassa onnellisia oman näkemyksensä kanssa ilman sitä tuputusta tai käännyttämistä.

 

Mutta nythän tämä meni jo ot:ksi  

[kinuskimansikka]

Mun täytyy vielä sen verran sanoa että yhdestä syystä ymmärrän tuon ateistien halun mennä silti kirkossa naimisiin. Asenne siviilivihkimistä kohtaan on mun oman kokemuksen mukaan edelleen todella huono. Meiltäkin on kysytty monesti että mun mielestä tosi outoja kysymyksiä, tyylillä, no mitä siellä sitten tapahtuu, koska te sitten naimisiin menette. Mulle tulee siitä sellainen olo että koska meillä on siviilivihkiminen niin ihmiset ei pidä niitä oikeina häinä, oikeana vihkimistilaisuutena.

 

Tätä tietysti sekoittaa se, että monet menevät naimisiin maistraatissa kahdestaan tai vain pieni lähipiiri mukana ja ihmiset ilmeisesti ajattelevat siviilivihkimisen sillä tavalla. Ja siis ihan jos näin haluaa tehdä niin mikäs siinä, mutta voihan sitä kirkollisen vihkimisenkin ottaa vain todistajien läsnäollessa, ei se liity siihen uskontoon mun mielestä vaan ihmisiin, miten haluavat tulla vihityiksi.

 

Itselleni oli alusta lähtien selvää että meidän häät on "oikeat" häät, seremonioineen kaikkineen, siellä ei vaan mainita jumalaa. Ollaan itse kirjoitettu vihkipuhe jonka vihkijä lukee, siinä on siis se "peruskaava" mutta myös paljon sitä minkä takia avioliitto on meidän mielestämme tärkeä meille sekä ihmisinä että osana institutiota, mitä merkitsee olla avioliitossa jne. Eli tavallaan vähän sama kuin se papin puhe, sillä erolla että siinä ei mainita jumalaa ja se on meidän itse kirjoittama ja siten korostaa niitä meille tärkeitä asioita.

 

Mutta juu, tulee ihan ärrinmurrin olo siitä kun ihmiset välillä suhtautuu meidän häihin pelkkinä juhlina tms. Onneksi omaikäiset ymmärtää tämän jo aika hyvin, enemmänkin on tuo meidän vanhempien ikäpolvi joka ei ihan ole kartalla.. 

 

Mutta juu, paras oli just viime viikonloppuna kun appiukko (joka on kyllä kutsun saanut) kysyi että koska meidät sitten vihitään. Minä siihen että no kolmelta, siinähän se kutsussa lukee. Hän siihen että "Aijaa, mä ajattelin että se on sitten joskus myöhemmin illalla joku ohjelmanumero".. Öö.. Ei, kyllä se häissä yleensä se marssijärjestys on että ensin vihitään ja sitten juhlitaan sitä juuri solmiittua avioliittoa..

[Tipsis]

kinuskimansikka, uskon, että teidän vihkimisen jälkeen kummastelleetkaan ihmiset eivät pidä teidän siviilivihkimistä "feikkinä" Ehkä joidenkin asenne muuttuu myös pysyvästi, koska justiinsa varsinkin vanhemmalla väellä on siviilivihkimisestä juurikin se kuva, että kaksin maistraatin siivouskomerossa pikapikaa, eikä ehkä osata ollenkaan kuvitella, että vihkimiseen kuuluu "koko kaava".

[tuikulainen]

Muiden vihkimispaikalla ei niin väliä ole. Itse haluan vihkimisen tapahtuvan kirkossa, koska se vaan jotenkin kuuluu omassa päässä ns. perinteiseen hääjuhlaan.

[annatto]

Komppaan tuikulaista ja sen lisäksi tahdon kävellä pitkin pitkää käytävää, ensin isäni ja sitten mieheni kanssa. Voisin toki kävellä siviilivihkimisessäkin ties mitä polkuja ja käytäviä, mutta kirkko on se paikka jossa sen haluan tapahtuvan.

[Ankamarie]

Meillä siviilivihkiminen on ainoa vaihtoehto, sillä kumpikaan ei kuulu kirkkoon. Kumpikaan ei myöskään halua vannoa valoja jonkin sellaisen nimissä, mihin ei parhaalla tahdollakaan pysty uskomaan.

[salmrj]

Itse en ole kauhean perinteinen ihminen, niin en pysty ymmärtämään, miksi kukaan joka ei usko Jumalaan haluaisi mennä kirkossa naimisiin - sehän siellä se pointti on! On niitä kauniita paikkoja muuallakin.. Ihana kuulla että täällä on niin paljon maistraatissa naimisiin menijöitä, ei kirkkohäiden pitäisi enää olla mikään perinne, josta yritetään saada mahdollisimman paljon hengellisiä asioita kuten rukousta ja Raamatunkohtia pois (näitä tarinoita kuulee aivan liian usein). Toki, vaikka oma usko ei olisikaan vahva niin eihän sitä kukaan kiellä, itselleni kuulostaa vaan oudolta.

 

Menemme siis kirkossa, mutta sen takia että uskomme Jumalaan ja se on meille erittäin tärkeä asia, joten haluamme nimenomaan kirkollisen vihkimisen tutun papin kanssa.

[DaughterOfTheMoon]

Meille se siviilivihkiminen on ainut oikea vaihtoehto. Ei kuuluta kirkkoon eikä uskota, anteeksi nyt suorasanaisuuteni, hölynpölyyn. Yhtälailla häät ne on siviilihäätkin, ja yhtälailla niistä saa hienot ja uniikit.

Ollaan me ripari käyty aikoinamme, mutta minä menin sinne vanhempieni pakottamana ja siellä vaan vahvistui se oma mielipide koko touhusta. Ja minun mielestä maalatun satuhahmon kuvan edessä rakkauden vannominen toiselle ihmiselle tuntuu niin teennännäiseltä ja typerältä.

Minun äiti toki joo tahtoisi kirkkohäät tai vähintään sen siunaamisen, eikä hänkään ole kun tapauskovainen. Mutta ei tule tapahtuun, siinäpähän haluaa. Meidän häät. M:n puolelta taas ei mitenkään kukaan ole alkanut kyseleen kirkkovihkimistäntai siunaamisia.

Muokattu: August 21, 2015, käyttäjä: DaughterOfTheMoon

[Nanshe]

Toivottavasti DotM:n äidin mieli muuttuu kun pääsee vieraaksi teidän juhliin 

 

Agnostikkona mietin, että kirkossa on kuitenkin oma kiehtova mystisyytensä ja sitä pääsisi kerrankin suunnittelemaan itse tilaisuuden kulkua virsineen ja puheineen  Vaikka kyse onkin hieman hölynpölystä niin kyllä sillä siunaamisella varmasti jonkinlainen plaseboefekti voisi olla. 

[DaughterOfTheMoon]

Toivottavasti DotM:n äidin mieli muuttuu kun pääsee vieraaksi teidän juhliin 

 

Agnostikkona mietin, että kirkossa on kuitenkin oma kiehtova mystisyytensä ja sitä pääsisi kerrankin suunnittelemaan itse tilaisuuden kulkua virsineen ja puheineen  Vaikka kyse onkin hieman hölynpölystä niin kyllä sillä siunaamisella varmasti jonkinlainen plaseboefekti voisi olla. 

 

Joo tätä minäkin toivon, tosin kun meillä tulee oleen niin paljon mustaa niin siittähän tulee varmaan enemmän kun vähän natisemista. Mutta siinähän natisee

[*Tiuku*]

Ja minun mielestä maalatun satuhahmon kuvan edessä rakkauden vannominen toiselle ihmiselle tuntuu niin teennännäiseltä ja typerältä.

Minun äiti toki joo tahtoisi kirkkohäät tai vähintään sen siunaamisen, eikä hänkään ole kun tapauskovainen. Mutta ei tule tapahtuun, siinäpähän haluaa. Meidän häät. M:n puolelta taas ei mitenkään kukaan ole alkanut kyseleen kirkkovihkimistäntai siunaamisia.

 

Tiedäthän kai kuitenkin, että tämä "maalattu satuhahmo" eli usein suomalaisten ev.lut. kirkkojen alttaritauluissa kuvattu Jeesus Nasaretilainen ei ole historiallisena henkilönä satuhahmo. Tuon niminen mies on elänyt nykyisen Israelin ja Jordanian alueella n. 2000 vuotta sitten ja tuomittu Jumalan pilkasta kuolemaan ristillä. Uskon asia on, oliko hän Jumalan poika, kuten Raamatussa väitetään, tai profeetta, kuten Koraanissa väitetään. 

 

Toki teillä ja kenellä tahansa on oikeus mennä naimisiin juuri niin maallisesti kuin itse haluatte. Itse olen jo useamman vuoden miettinyt, miksi kirkko ei luovu vihkioikeudestaan kokonaan. Minusta avioliitto on maallinen instituutio, jota ev.lut. kirkkokaan ei ole määritellyt sakramentiksi. Siksi ihmettelen, miksi kirkko niin hanakasti haluaa pitää kiinni vihkioikeudestaan, kun aivan yhtä juridisesti pätevän avioliiton voi solmia myös maistraatissa / käräjäoikeudessa. Minusta olisi paljon 2010-lukulaisempaa, jos kaikille olisi siviilivihkiminen ja sen jälkeen kukin saisi halutessaan hakea siunauksen liitolleen haluamaltaan uskonnolliselta yhteisöltä. Minulle siunaus voisi olla tärkeä, mutta ei sen pitäisi enää näinä vuosina määritellä, kuinka "oikeanlaiset" häät ovat kyseessä.

[Guest]

^Ev. lut. tai edes ort. kirkkohan ei ole ainut uskonnollinen yhdyskunta, jolla on vihkioikeus  

[*Tiuku*]

^ Ei niin, enkä kai niin väittänytkään.    Ihan noin niin kuin esimerkkinä, kun se nyt on se kirkko, johon suomalaiset yleisimmin kuuluvat ja joka suomalaisia yleisimmin kirkollisesti vihkii. Eikä minulla totisesti ole kompetenssia arvioida, miten yleisiä Jeesuksen kuvat ovat suomalaisissa ortodoksi- tai esim. katolisissa kirkoissa. Avioliitto puolestaan ei ole sakramentti ev.lut. kirkossa mutta on sitä katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa. Yhteiskunnallisessa keskustelussa eniten esillä pidetään ev.lut. kirkon vihkioikeutta, ev.lut. kirkon kirkolliskokouksia päätöksineen jne. Toki, jos Suomessa siirryttäisiin pelkästään siviilivihkimisiin, olisi loogista, että vihkioikeus poistettaisiin kaikilta kirkkokunnilta ja uskonnollisilta yhteisöiltä, joilla se nyt on, ja jokainen voisi sitten halutessaan hakea siunausta sieltä, mistä sen toivoo saavansa.

[mminkki]

Siviilivihkiminen tulossa kesällä 2016. Mies on kirkosta eronnut, sanoi kyllä liittyvänsä takaisin jos asia on mulle tärkeä, mutta ei ole tarvetta. Itse kuulun kirkkoon mutten usko, kirkko on mulle enemmän sellainen kulttuuriasia. Siviilivihkiminen on meille sopiva, kun emme siunauksia tai rukouksia liitollemme kaipaa.

[Jinnai]

Miehelle ja hänen suvulleen erittäin tärkeä asia. Itselle tärkeintä, että mennään naimisiin joten kummankin toivetta kunnioittaen mennään naimisiin JA se tapahtuu kirkossa

[Niittipyssy]

Tää on jännä. Olen aina pitänyt kirkkovihkimistä itsestäänselvyytenä, myös vaikka olisimme avioituneet vain todistajien läsnäollessa. Nyt kun häät ovat oikeasti suunnitteilla niin mies kysyi että miksi kirkkovihkiminen. Enkä keksinyt yhtä ainutta validia syytä! tätä olen nyt miettinyt puhki ja ympäri enkä ole vieläkään tullut mihinkään päätökseen.

Suunnittelemaamme vihkikirkkoon meillä ei ole mitään tunnesiteitä ja mielestäni myös Turun maistraatin vihkihuone on varsin tyylikäs ja toimiva tila meidän vierasmäärälle. Tämän keskustelun perusteella kirkkovihkiminen tuntuu koko ajan vain vieraammalta, mutta olen iloinen että kyseenalaistin omat ajatukseni hyvissä ajoin ennen häitä (:

[Kikkurakäkkyrä]

Itselleni on selvää, että kirkossa menemme naimisiin. Molemmilla jollain tavalla usko Jumalaan on, ja sen vuoksi on ihan loogista mennä pyytämään liitolle Hänen siunaus.

[Loirle]

En (emme) usko mihinkään korkeampaan voimaan, ja siksi tuntuisikin hölmöltä seistä alttarilla kun pappi siunaa avioliittomme Jumalan nimissä kun me molemmat pyörittelemme silmiämme.. Tämä ei siis mielestämme luo kovin vahvaa pohjaa liitollemme, siksi siviilivihkiminen, jonka kaava tuntuu enemmän omalta.

[Pilvilinna94]

Meillä mies ei kuulu kirkkoon, joten vihkiminen tapahtuu maistraatissa. Mutta haemme kuitenkin avioliitollemme siunauksen kirkossa. Minä uskon Jumalaan ja kirkko on tärkeä osa elämääni. Tuntuu luonnolliselta hakea jumalan siunaus avioliitolle. Lisäksi suvulleni on tärkeää, että Jumalan siunaus haetaan avioliitolle.

[tzydbe]

Ei oo koskaan käynyt edes mielessä että menisin kirkossa naimisiin. En ole millään tavoin uskovainen enkä kuulu kirkkoon joten ajatus kirkkohäistä tuntuu erittäin vieraalta. 

[Jiiansku]

itse en kuulu kirkkoon, enkä ole koskaan kuulunutkaan. Mies kuuluu kirkkoon, ja molempien tilannetta huomioiden meillä on ensin siviilivihkiminen, jonka jälkeen liiton siunaaminen kirkossa. Itse olen aina näin "pakanana" unelmoinut kauniista kirkosta jonka käytävää kävellä kumppanin kanssa. Kuitenkaan aikuisiällä rippikoulun käyminen ei tunnu itselleni oikealta. Osan suvustani tiedän jättävän kirkko-osuuden väliin, mutta se ei ainakaan minua haittaa. Tärkeintä että ovat sitten juhlassa mukana myöhemmin