sohvetti Kirjoitettu July 31, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu July 31, 2005 olen ihan kamalan itkuherkkä ihminen ja oltiin kuulutuksia kuuntelemassa tänään ja jo itkin kamalasti. alkoi ihan hirvittää tuleva hääpäivä!piäiskö vetää diapameja vai onko jollain konkarilla muita vinkkejä tähän vaivaan+ ei tosiaan niitä lääkkeitä kiiinnostaisi ottaa, kun kumminkin samana iltana vielä alkoholia otta, ettei sit menis hääpäivä taju kankaalla.oman poikani ristiäisetkin meni kyynelehtiessä , mutta minun ei tarvinnutkaan kakistaa ulos suustani sitä lyhyttä haluamista kuvaavaa sanaa.AUTTAAKAA Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest BlueBride Kirjoitettu July 31, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu July 31, 2005 Konjakki tai viskiryyppy lämmittää ja rentouttaa kivasti..testattu on! Mutta se ryypähys kandee ottaa hieman aikaisemmin kuin että just ennen urkujen soittoa, koska ainakin minulla se vetää ensin posket tulipunaseksi ja sitten vasta tulee rento olo! Itse ainakin aion sen yhden tai korkeintaan kaksi pientä kulausta ottaa noin 15min. ennen alttarille kävelyä! Kokeile ensin kotioloissa miten se sinuun vaikuttaa! ;D Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Marlai Kirjoitettu July 31, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu July 31, 2005 Mä olen kans tosi herkistelijä, ja pillitän aivan taatusti. Lisäksi mulla on kamala esiintymiskammo, menen ihan lukkoon jos joutuu suuremman joukon keskipisteeksi, sanat takeltelee, naama on tulipunainen ja hiki virtaa. Se nyt vielä puuttuis että pyörtyisi alttarilla. Varmaan täytyis jonkinlaisia apupillereitä noutaa tohtorilta rauhoittelemaan. :-[ Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Gabriela Kirjoitettu July 31, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu July 31, 2005 Tämä kysymys mietitytti itseänikin etukäteen, saanhan kaivaa nenäliinaa monesti esiin ihan vaan elokuvia katsoessa. Kaikki meni kuin menikin niin nopeasti, että varsinaisesti silmiä sain pyyhkiä vasta "nurkan takana", ennen kirkon pihalle astelua: silloin vasta tajusimme, mitä alttarilla juuri oli tapahtunut. (Siis minä tajusin, sulhanen turvautui nenäliinaan jo alttarilla. ) Osasyynä saattoi tietysti olla kiire. Kampaajalla meni "reilun kahden tunnin" asemasta yhteensä 3,5 tuntia... joten minun oli pakko syödä, meikata ja pukeutua tunnissa. Hyvä kun ehdin kirkon pihaan ajoissa, ei siinä paljoa enää jännitellä ehtinyt. En silti suosittele tätä "aikataulut ylitiukiksi" -metodia kenellekään, sillä mielestäni on vain kaunista, jos morsian vähän itkee kirkossa. Onneksi on olemassa vedenkestäviä meikkejäkin. ;D Muoks. Kyselit, Sohveli, lääkkeistä. Beetasalpaajia on käytetty ainakin esiintymisjännityksen lievitykseen, ne torjuvat kiihtymystä. Minulla ei ole mitään käsitystä siitä, miten ne alkoholin kanssa sopivat (en ole itse käyttänyt mitään medikaaleja). Diapameja olen kuullut kirjoitettavan esimerkiksi miehelle, jonka piti selvitä vaimonsa hautajaispäivästä. Diapameja ei ainakaan saa ottaa alkoholin kanssa ja ne saattavat tietääkseni vetää olon myös turhan uneliaaksi. Tsemppiä sinulle, kohta jännityksesi on ohi - ja hääpäivä on onnen ja riemun päivä. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
sohvetti Kirjoitettu August 14, 2005 Kirjoittaja Raportoi Share Kirjoitettu August 14, 2005 nosto, sillä edelleen hirvittää kunka suureen itkun puhkean Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Papillon Kirjoitettu August 17, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu August 17, 2005 itse oli myös varma että häämarssin alku aukaisee myös itkuhanat. Mutta toisin kävi... Vihkimisen alkamisen odottelu meni kahden morsiusneidon rohkaisemiseen, marssi vaan alkoi ja niin sitä jo asteltiin kirkkoon. Alttarilla ei huojuttanut, jännittänyt tms., kädet ei hikoillut eikä muitakaan oireita ollut. Lääkityksen sijaan kehotankin ottamaan sakastiin mukaan morsiuslapsia tai jos niitä ei ole niin muuten vain lapsia, silloin ei ehdi jännittämään turhia vaan aika kuluu kuin siivillä lapsukaisten kanssa. Hermoileva morsiusneito on parasta mitä hääpari voi häihinsa saada! ;D Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
vivien Kirjoitettu August 17, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu August 17, 2005 Sama vika täällä!! :'( Luulenpa vaan,että teenpä mitä tahansa,niin itku pääsee...eipä siinä sinänsä muuten mitään,mutta kunhan en vetäise mitään itkuvirttä,että itken koko seremonian ajan! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Celine24 Kirjoitettu August 17, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu August 17, 2005 Minulla oli sama pelko koska oon aika herkkä itkemään tuollaisissa tilanteissa. En tiedä mistä johtui mutta alttarilla olo sujui hyvin, hiukan itketti kun meillä oli lauluesitys kirkossa ja lisäksi muutama kyynel vierähti kun sanoimme tahdon.Ai niin otinhan mienä muutaman pienen kulauksen jägermaisteria. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Monalisa Kirjoitettu August 17, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu August 17, 2005 Itkin myös kun oltiin kuuntelemassa kuulutuksia. Itken aina muiden häissä. Itken kaikissa ihmeellisissä tilanteissa. MUTTA kirkossa adrenaliinit virtas niin että tunsin vaan kun sydän takoo rinnassa, mut yhtään en itkenyt Älkää nyt vaan harkitko kukaan diapamin ottamista. Sit on pää niin jumissa että voi videolta kattoo kun on naimisiin menny, jos on ylpäätään alttarille asti päässy. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest hienostolainen Kirjoitettu August 18, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu August 18, 2005 Minäkin pelkään itkeväni. Täytynee harkita, josko ottaisin konjakkiryypyn. Koska jos aloitan itkemisen, ei siitä helposti loppua tule... Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
jet. Kirjoitettu August 18, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu August 18, 2005 Ei missään nimessä kannata ottaa mitään lääkkeitä!! Ei kai kukaan halua mennä naimisiin lääkepöllyssä?! tai kännissä ;D Mäkin oon hirveä jännittäjä ja itkiä ja pelkäsin myös sitä alttarille kävelyä (entä jos pyörryn ym kävi mielessä). Mun täti sanoi viisaasti että kun urut pamahtaa niin kehon valtaa lämmin ja hyvä fiilis ja se on ihan totta!!! Oli oikeesti ihanaa kävellä isän käsipuolessa ja kaikki katsoo kaunista morsianta. Ja kaikki sanoi jälkeenpäin kuinka säteilevältä ja rakastuneelta näytin. Ja siltä musta tuntui Kannattaa nauttia siitä hetkestä koska se tapahtuu vain kerran elämässä! Jos tuntuu että itkettää niin itkekää! Niin minäkin itkin ja kaikki muutkin.Mukavia ja itkuisia häitä kaikille! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
metsatahti Kirjoitettu August 18, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu August 18, 2005 Diapamia tai rauhoittavia en suosittele, jos ei ole aiemmin ko. lääkkeitä käyttänyt. Vie tosi herkästi olon tillin tallin tottumattomilta. Niihin tottuminen vie tosissaan aikaa.Pieniä annoksia beetasalpaajia on käytetty, kuten joku tuolla edellä jo mainitsikin.Tosin mitään lääkettä ei yleensä suositella otettavaksi alkoholin kanssa... Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest Sisse Kirjoitettu August 18, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu August 18, 2005 Itken aina toisten häissä. Itkin, kun kuuntelin päivää ennen h-hetkeä häätanssibiisimme. Meinasin itkeä joka kerta, kun tapasimme papin ja piti puhua rakkaudesta. Voisin jatkaa listaa loputtomiin.MUTTA, omana hääpäivä en itkenyt muuta kuin kerran siskoni pitäessä puhetta. Kirkon morsiushuoneessa hypin jännityksestä lähes seinille. Pappi kuitenkin sanoi, että katsot vaan häntä heti kirkon käytävän päässä. No, niin kävi, että aloin papin tuijottamisen heti kun hänet silmiini vain sain - en pystynyt edes vilkaisemaan nyyhkyttäviä ystäviäni kävellessäni kohti alttaria. Silloin, kun musiikki alkoi pauhata, sussukkani kuiskasi vielä hauskasti ja rentouttavasti korvaani " Vedetääs söpöliini oikein kunnon show". Pappi puhui seremonian aikana todella kauniisti ja taas kuulin nyyhkytystä olkani takana - ja minä jatkoin papin tuijotusta. Pystyin lausumaan sormusvalan ja tahdon ihan omalla äänelläni, vaikka alunperin luulin sen olevan täysin mahdotonta. Sitten pappi julisti meidät aviopariksi ja ajattelin, että nyt kun pahin jännitys on ohi ja pitää kääntyä vieraita kohti, niin varmasti hanat aukeavat. Mutta kävikin niin, että kun käännyin, olin niin helpottonut seremonian onnistumisesta, jännitys oli kadonnut ja aloin jopa nauramaan. Tunne oli todella hieno. Sitten vaan korvasta korvaan hymyn kanssa takaisin käytävää.Suosittelen lämpimästi pappiin kohdistuvaa putkikatsetta. Tuijotin papin hampaita, korvia, hiuksia, käsiä, ihan kaikkea, mikä silmiini vain osui. Okey, pappi saattaa tietenkin vähän säikähtää maanista tuijotusta, mutta ainakin tällä nyyhkyttäjällä tuijotus onnistui. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
uupunut Kirjoitettu August 18, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu August 18, 2005 Minäkin pelkäsin aivan turhaan, että itken alttarilla. Varasin nyrkkiini nenäliinankin mitä en sitten onneksi tarvinnut. Kauhea jännitys iski kun odotimme kirkon eteisessä ovien avautumista. Käytävää pitkin kävellessä jännitin ja jopa hymyilin sellaista jännittynyttä hymyä. Hieman katselen tuttuja kasvoja, mutta kun näin serkuillani silmät kyynelissä kohdistin katseeni alttarille. Alttarilla ollessamme keskityin katselemaan ikkunoista ulos ja pappia. Kun käännyimme kuuntelemaan laulua katselin urkuparvelle sekä välillä juhlaväkeä. Vihkimisen jälkeen olo oli myös erittäin helpottunut ja hymyilittikin. Juhlapaikalla tuli kyynelet silmiini äitini ja serkkuni onnittelun jälkeen sekä kun kuuntelimme anoppini puhetta. Yllätyin itsekin miten tyynenä olin ja kun muuten olen herkkä itkemään ja varsinkin toisten häissä itken aina kirkossa. Kaitpa sitä on kirkossa niin jännittynyt ja keskittyy siihen että ei "pyörry" niin itkukaan ei tule. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Tanned Kirjoitettu September 1, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu September 1, 2005 Tässä onkin minua koskeva dilemma.Itkin jo sitäkin kun lähdin kesätyöpaikastani ja kiitin työkavereita. :-[ Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest Cinnie Kirjoitettu September 1, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu September 1, 2005 Minä itken jo kutsukorttien tekstejä ja hääjuhlan puheita miettiessäni, joten itse vihkiminen saattaa olla vaikea paikka. Viimeksi, kun olin häissä, niin olin ihan liian herkkis :-[ Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
feelingblue Kirjoitettu September 4, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu September 4, 2005 Kokeilkaapa, herkistelijätoverini, luonnonlääkettä valeriaanaa. Ei läheskään niin tehokasta kuin Diapam tai muut "kovat" lääkkeet, mutta uskaltaa ottaa alkoholin kanssa samana päivänä - älkää nyt kuitenkaan sillä jägerillä alas kulauttako Koska se on mieto aine, ei välttämättä tehoa kaikille, joten testatkaa ennalta sopiva annostus. Purkissa (mm. apteekista ilman reseptiä) on kuitenkin 30 tablettia, joten on siinä muutamaan kokeiluun... Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
muru1 Kirjoitettu September 9, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu September 9, 2005 Tähän itku asiaan liittyen kysynkin onko fiksua varata hääkuvaus vihkimisen jälkeen jos alttarilla on ehtinyt itkeä kauniit meikit poskille?? Jotenkin vain haluaisin kuvaan vasta kun oikeasti ollaan naimisissa.. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
nonna-marie Kirjoitettu September 9, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu September 9, 2005 Tähän itku asiaan liittyen kysynkin onko fiksua varata hääkuvaus vihkimisen jälkeen jos alttarilla on ehtinyt itkeä kauniit meikit poskille?? Jotenkin vain haluaisin kuvaan vasta kun oikeasti ollaan naimisissa..kyllä sitä meikkiä ehtii korjailla kunnolla ennen kuvausta. autoon mukaan vaan kaikki tarpeet, ja muistat suojata puvun miehustan esim. talouspaperilla, jottei mene puuteriin.mekin halutaan kuvaus vasta vihkimisen jälkeen. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest Kristalli Kirjoitettu September 9, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu September 9, 2005 Mä väitin, ettei mua jännitä enkä itke, mutta kuinkas sitten kävikään. 15 min ennen vihkimistä sakastissa alkoi kamala jännitys, joka vaan paheni koko ajan. Jännitys laukesi vasta jotenkuten alttarilla, kun piti hammasta purra, etten itkisi. Loppupeleissä meinasin itkeä heti alttarille tullessa, itkin sormusvalojen aikana, purin hammasta muut 20 minuuttia ja sit itkin vielä onnitteluiden aikana muutaman kerran juhlapaikalla ;D. Videokuvaajakin (mies, en tuntenut ennestään) oli kuulema pyyhkinyt kyyneleitä alttarilla meitä kuvatessaa, kun näki mun herkistelevän. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest pandajanina Kirjoitettu September 9, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu September 9, 2005 Tähän itku asiaan liittyen kysynkin onko fiksua varata hääkuvaus vihkimisen jälkeen jos alttarilla on ehtinyt itkeä kauniit meikit poskille?? Jotenkin vain haluaisin kuvaan vasta kun oikeasti ollaan naimisissa..kannattaa ennen kaikkea miettiä sitä kuvausta aikataulun suhteen. meillä kuvaus kesti reilusti yli kaksi tuntia. sen ajan jos vieraat joutuvat odottelemaan hääparia saapuvaksi juhlapaikalle, niin voipi olla aika jäykkistunnelma juhlan alkua ja itse juhlakaluja odotellessa... meillä ainakin ennen vihkimistä ollut kuvaus oli hyvää "ajan tappoa" ja ajatusten nollaamista.tietenkin jos teillä on ettei sulhanen saa nähdä morsianta ennen kirkkoa, niin silloinhan kuvaus vihkimisen jälkeen on ainoa vaihtoehto. vedenkestävä ripsiväri on keksitty, ja meikkipuuterilla saa näppärästi korjailtua poskien viirut, mutta jos silmät ovat kovasti punehtuvaa sorttia, niin niitä ei korjaa mikään. ei tainnut auttaa yhtään... ;D Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest assi Kirjoitettu September 9, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu September 9, 2005 Sanon nyt vielä sen, minkä jo moni muukin on sanonut: älkää vain hankkiko mitään Diapameja vihkimistä varten. Minusta olisi aika kamalaa tulla vihityksi lääketokkurassa tai toisen tokkuraisen kanssa.Jos itkettää niin sitten itketään, mutta moni on kyllä sanonut, että vihkiminen on niin jännä paikka, ettei siinä edes itketä. Kyllä minäkin vetistelen aina ihan vieraidenkin ihmisten vihkimisessä, mutta uskon, että se oma menee ihan hyvin - kyynelillä tai ilman Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Laa Kirjoitettu September 9, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu September 9, 2005 Joo mäkin olen tähän mennessä jo itkeny kaikkea. Siis IHAN KAIKKEA... : Alkaen hääpäivän päättämisestä. ;DMä ainakin aion varautua herkkyyteen.... Mutta jättämällä vesiliukoisen meikin alaluomilta pois. ;D Jos kerran itkettää, niin ITKETÄÄN! Ei sitä saa paaduttaa itseään elämänsä herkimpään (?) päivään. Mä ainakin tunnen vielä meidän vieraat sen verran hyvin, että tiedän omalla itkemiselläni saavani suurimman osan naispuolisista itkemään, ja siinäkös sitä itketään sitte yhdessä! ;D Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
saunatonttu Kirjoitettu September 10, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu September 10, 2005 Mulla ainakin meni kirkossa olo huolehtiessa siitä, etten kompastu helmaan ja että kaikki menee ok. Ei sitten tullut oloa, että itkettäisi. Olen kyllä ollut häissä, joissa sulhanen alkoi kyynelehtiä alttarilla vihkimisen jälkeen, mutta kaikkien mielestä se oli vaan ihanaa... Että jos itkettää niin mitä sitten. Ne on sun häät ja saat itkeä just niin paljon kun haluat Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Talvikala Kirjoitettu September 10, 2005 Raportoi Share Kirjoitettu September 10, 2005 Kyyneleet oli tänään lähellä kun katsoin Morsiamen isä -elokuvaa, että sama pelko on täälläkin. Varmaan on se ryyppy paikallaan tai joku mantra.. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.