Kirkkoon liittyminen häiden takia

[Pupuna]

Minä liityn kirkkoon häiden takia, koska se on rakkaalleni tärkeää.  

[Irina]

Liityin kirkkoon 12-vuotiaana, sillä olin tuolloin morsiusneitona ja se asia tarkistettiin.

Siis mitä? Tarkoitatko, että joku vaati 12-vuotiaalta lapselta kirkkoon liittymistä, että voi toimia muutaman minuutin morsiusneitona?  

Vihkivä pappiko sen perään kyseli? Kuulostaa niin pöyristyttävältä, että taisin ymmärtää väärin...

Kun itse olin kaasona ei pappia kiinnostanut edes nimeni, saatika seurakuntani (en kuulu kirkkoon).

[Nightfall]

Siis mitä? Tarkoitatko, että joku vaati 12-vuotiaalta lapselta kirkkoon liittymistä, että voi toimia muutaman minuutin morsiusneitona?  

Vihkivä pappiko sen perään kyseli? Kuulostaa niin pöyristyttävältä, että taisin ymmärtää väärin...

Kun itse olin kaasona ei pappia kiinnostanut edes nimeni, saatika seurakuntani (en kuulu kirkkoon).

OT: Kun itse olimme useampi vuosi sitten ex-mieheni kanssa silloisen kaveripariskuntamme lapsen kummeina (kuuluin siis silloin vielä kirkkoon ja erosin samalla, kun avioliitostakin erosin), lapsen kastava pappi kysyi meiltä kotiseurakunnat - kuten tietenkin tapana on - ja kuultuaan, että minun kotiseurakuntani oli Kallion srk Helsingissä (nämä ristiäiset tapahtuivat Jyväskylän seudulla, jossa myös mieheni asui), alkoi hän kysellä, että no mitäs siellä Helsingissä on, että siellä pitää asua. : Tähän minä sitten, että olen siellä töissä. No pappipa jatkoi, että no eikös niitä töitä nyt täältäkin löytyisi ja minkäs tähden sitä nyt siellä Helsingissä asti pitää jne., että etkös nyt vaan muuttaisi kilttinä vaimona takaisin tänne missä miehesikin asuu. > Ikäänkuin asia olisi hänelle pätkääkään kuulunut, ja kyllä vaan vieläkin pistää vihaksi tuommoinen, varsinkaan kun JKL:stä EI ollut minulle töitä löytynyt, yrittämisestä huolimatta. >

[Guest Ötökkä(Guest)]

OT: Kun itse olimme useampi vuosi sitten ex-mieheni kanssa silloisen kaveripariskuntamme lapsen kummeina (kuuluin siis silloin vielä kirkkoon ja erosin samalla, kun avioliitostakin erosin), lapsen kastava pappi kysyi meiltä kotiseurakunnat - kuten tietenkin tapana on - ja kuultuaan, että minun kotiseurakuntani oli Kallion srk Helsingissä (nämä ristiäiset tapahtuivat Jyväskylän seudulla, jossa myös mieheni asui), alkoi hän kysellä, että no mitäs siellä Helsingissä on, että siellä pitää asua. : Tähän minä sitten, että olen siellä töissä. No pappipa jatkoi, että no eikös niitä töitä nyt täältäkin löytyisi ja minkäs tähden sitä nyt siellä Helsingissä asti pitää jne., että etkös nyt vaan muuttaisi kilttinä vaimona takaisin tänne missä miehesikin asuu. > Ikäänkuin asia olisi hänelle pätkääkään kuulunut, ja kyllä vaan vieläkin pistää vihaksi tuommoinen, varsinkaan kun JKL:stä EI ollut minulle töitä löytynyt, yrittämisestä huolimatta. >

Minusta tuo kuulostaa ihan normaalin kiinnostuneelta jutustelulta/small talkilta, eli en todellakaan osaa ajatella, että tuosta pitäisi vihastua tai loukkaantua.

Mutta asiaan. Minusta kirkkoon liittyminen vain hienon rakennuksen tai juhlallisen seremonian takia on tekopyhää ja jotenkin vastenmielistä. Jos vakaumus on se, ettei usko minkään jumalan olevan olemassa, niin aika kornia on mennä vihittäväksi jumalanpalveluksessa. Ihmettelen siis sitä, millainen vakaumus se oikein on, jos jonkun vihkiympäristön takia ollaan valmiita tunnustamaan (mitä tahansa) uskoa, johon ei todellisuudessa usko.  :-? En kuitenkaan koe, että tuo kirkkoon liittyminen itsessään olisi uskovia loukkaavaa, vaan lähinnä se antaa ihmisestä todella epäaidon ja teennäisen kuvan.

Sen sijaan loukkaavaa ainakin kirkon työntekijöitä kohtaan on se, että puitteiden takia kirkkoon liittyneet kehtaavat vielä valittaa, kun kirkossa puhutaan jumalasta yms., ja ymmärrän hyvin, jos seurakunnan työntekijät tuosta pahoittavat mielensä. Jos haluaa tulla vihityksi jumalanpalveluksen yhteydessä niin kyllä se jumala-juttu tulee samassa paketissa palveluksen kanssa. Eikä kai kukaan muutenkaan tykkäisi siitä, jos joku ulkopuolinen tulee omalle työpaikalle neuvomaan, miten työtä pitäisi tehdä, vaikka selkeät ohjeet on olemassa. :

Se on kuitenkin aika ymmärrettävää, jos kirkkoon liitytään sen vuoksi, että puolisolle "Jumalan silmien edessä" tapahtuva vihkiminen on tärkeä, ja itselle asialla ei ole väliä suuntaan tai toiseen. Jos taas molemmilla on vahva vakaumus uskoa/olla uskomatta, olisi hassua, että toinen (kumpi tahansa) joutuisi toimimaan vastoin vakaumustaan.

[Nightfall]

Minusta tuo kuulostaa ihan normaalin kiinnostuneelta jutustelulta/small talkilta, eli en todellakaan osaa ajatella, että tuosta pitäisi vihastua tai loukkaantua.

Mjaa-a... Kuten sanoin, ko. asia ei kyllä mielestäni tuolle papille pätkääkään kuulunut, ja hänen äänensävynsä oli tosiaankin erittäin alentuva ja arvosteleva tyyliin "lopetapas nyt tyttö tuommoiset Helsinki-hömpötykset ja palaa kiltisti kotiin miehesi luo". Ja ei, en ylireagoi yhtään.

Ehkä eri ihmiset sitten harrastavat erilaista small talkia, mutta itse en kyllä voisi kuvitella laukovani mitään vastaavaa "kevyen kenttäjutustelun" merkeissä. :

[hipsukka2007]

Jos vakaumus on se, ettei usko minkään jumalan olevan olemassa, niin aika kornia on mennä vihittäväksi jumalanpalveluksessa.

Ehkä pilkun viilausta, mutta se ettei kuulu kirkkoon ei välttämättä tarkota sitä ettei uskois Jumalaan. Sitäpaitsi kyllä minä ainaki olisin vetäny herneen nenään tommosista kommenteista, oman mielipiteen voi kyllä esittää, mutta aika röyhkeetä ventovieraalta mennä sanomaan että mitäs sinä siellä helsingissä muka teet, palaas kuule miehesi luo.

[Guest Ötökkä(Guest)]

Mjaa-a... Kuten sanoin, ko. asia ei kyllä mielestäni tuolle papille pätkääkään kuulunut, ja hänen äänensävynsä oli tosiaankin erittäin alentuva ja arvosteleva tyyliin "lopetapas nyt tyttö tuommoiset Helsinki-hömpötykset ja palaa kiltisti kotiin miehesi luo". Ja ei, en ylireagoi yhtään.

Ehkä eri ihmiset sitten harrastavat erilaista small talkia, mutta itse en kyllä voisi kuvitella laukovani mitään vastaavaa "kevyen kenttäjutustelun" merkeissä. :

[OT]

Toki äänensävy ja puhetyyli vaikuttaa asiaan, ja viestin merkitys saattaakin muuttua kokonaan. Se vain ei selvinnyt aiemmasta viestistäsi. Itselleni tuli lähinnä mieleen se, kun ainakin minulta vieraatkin ihmiset saattavat helposti kysellä, että minkäs takia muutit paikasta A paikkaan B, eikös siellä entisessä asuinpaikassa löytynyt töitä vai miehen perässäkö lähdit. Näin siis tapahtuu toisinaan virastoissa, kaupoissa yms., kun syystä tai toisesta tulee puheeksi, että olen esim. aiemmin asunut ko. paikkakunnalla, mutta myöhemmin muuttanut pois. Minusta on ihan kiva, jos Suomessakin asiakaspalvelutehtävissä olevat ehtivät aina joskus muutaman sanan jutustella asiakkaan kanssa.

[/OT]

Hipsukka2007: Kirjoitinkin, että on aika feikkiä, jos oma vakaumus on jumalaan uskomista vastaan, ja vain vihkipaikan tai hienon näköisen seremonian vuoksi liittyy kirkkoon. En mielestäni missään vaiheessa ottanut kantaa siihen, jos uskoo jumalaan ja haluaa vihkimisen jumalanpalveluksen yhteydessä. Yritin kritisoida sitä, että toimitaan vastoin omaa vakaumusta ulkoisten puitteiden vuoksi.

[Vipe]

Itse olen sitä vastaan, että ihminen liittyy kirkkoon vain häiden takia! Yleensä ihmiset eroat kirkollisveron takia, joka on tosi suuri (1%) tai jostain muusta syystä, joten miksi liittyä häiden takia kirkkoon saadakseen vain hienot ilmaiset häät kirkossa. Varsinkin, kun sitten häiden jälkeen voi taas huoletta erota uudelleen!

[hattuhirmu]

En tuomitse kirkkoon liittymkista haiden alla, vaikken juuri sita ymmarrakaan. Yleensakaan kirkkohaita, jos ei usko jumalaan - mita iloa on luvata rakastaa puolisoaan satuolennon nimissa?

Olenkin lahiaikoina miettinyt tata enammankin, ja olen aivan varmasti sita mielta, etta jos kirkkoonkuulumattomat ja/tai jumalaan uskomattomat haaparit nakisivat enemman vaivaa siviilihaitten eteen ja uskaltaisivat tehda omaa elamankatsomustaan kuvastavat haat, ei kenenkaan tarvitsisi naytella uskovaa ja saisi silti nayttavat, "kunnon" haat.

[Coordinator]

Kunnioitan omaa vakaumustani ja kirkkoon kuuluvien, uskonnollisten ihmisten vakaumusta niin paljon, että mielestäni kirkkoon liittyminen häiden takia on järjetöntä ja loukkavaa.

Onhan sinusta järjetöntä ja loukkaavaa sitten myös se, että kymmenet tuhannet ihmiset kuuluvat kirkkoon, vaikka eivät usko?

Minusta kirkkoon liittyminen häiden takia ja ei-uskonnollisten rutiininomainen kirkkoon kuuluminen ovat ihan yhtä järjettömiä juttuja. Juuri kukaan ei suureen ääneen huuda ns. tapa"uskovaisten" olevan moraalittomia idiootteja, joten miksi niin tehdään kirkkoon liittyvien naimisiinmenijöiden kohdalla?

[Rintintin]

Itse vastustan ajatusta kirkkoon liittymisestä (ja eroamista samantien kun avioliitossa ollaan) vain sillä verukkeella että saadaan häille hienot puitteet. Vihkitilaisuus on jumalanpalvelus, lupaus avioliitosta annetaan Jumalan kasvojen ja kyseisen seurakunnan läsnä ollessa. En voi ymmärtää miten joku kirkkoon kuulumaton tai pikemminkin ei-uskova voi tällaisen lupauksen antaa ja vaan ja ainoastaan hienojen puitteiden takia. Suorastaan pöyristyttävää, mutta tätähän tapahtuu. Jotenkin surullista että kirkkoa materiaalistetaan niin paljon.

Sen sijaan parisuhde on kahden kauppa. Jos toinen parista uskoo ja tuntee että tämän lupauksen haluaa nimenomaan antaa Jlan kasvojen edessä, on mielestäni melko hienoa jos toinen on valmis antamaan tämän mahdollisuuden toiselle osapuolelle. Toisaalta myös avioliiton siunauskin voisi mielestäni tällöin toimia.

Suuri osa uskonnollisuudesta Suomessa on ns. tapauskonnollisuutta, ja aika harva omaa uskontoaan tuntuu enää tarkemmin pohtivan. Kirkosta erotaan helposti (ei siitä aikaakaan ole kun ateismi oli nuorten keskuudessa eräänlainen muoti-ilmiö, tai ainakin vaikutti siltä) ja samoin siinä pysytäänkin melko helposti vaikka ei uskonnolla olisikaan minkäänlaista sijaa omassa elämässä.

Mikäli minusta nyt pappi muutaman vuoden kuluttua tulee, tulen kieltäytymään sellaisten parien vihkimisestä joilla ainoana tavoitteena on vain ja ainoastaan hienot puitteet vihkimiselle (tällaisessa tapauksessa toivon heidän etsivän jonkun toisen papin vihkijäksi). Ei lut.vihkikaavasta voi tehdä täysin jumalatonta ja se ei ole tarkoituskaan, ainakaan minun mielestäni. Sen sijaan toki sitä hengellisyyttä voi olla korostamatta liikaa, mikäli esimerkiksi toinen osapuoli ei koe Jlaa kovin merkittäväksi.

[Coordinator]

Ja sanon vielä yhden jutun: jos kirkolla itsellään olisi näitä "hääjäsenyyksiä" vastaan jotakin, se olisi tämän mahdollisuuden poistanut. Esimerkiksi sellainen sääntö, että kirkkoon täytyy olla kuulunut ainakin viisi vuotta  ennen vihkimistä, toimisi tässä aika hyvin.

[Avere]

Minua hieman ihmetyttää, miksi joku ei-uskovainen pariskunta haluaisi mennä kirkossa naimisiin, jossa vihkiminen on siis jumalanpalvelus. Hienot puitteet eivät ole erityisen järkevä syy, sillä kauniita ja näyttäviä tiloja on kyllä muuallakin.

Tämä ei toki ole minulta mitään pois, jos joku haluaa näin tehdä - ehkä kyseisillä ihmisillä on kuitenkin jonkinlainen "fiilis" siitä, että Jumala saattaa olla olemassa, vaikka eivät ole ns. uskovaisia. (Mitenköhän tuollaisenkin käsitteen kuin 'uskovainen' oikein määrittelisi?) Aidosti vain ihmettelen, mikä lienee motiivina tällaiselle.

[Wenya]

Tätä keskustelua lukiessani huomasin, että mielipiteeni aiheesta ei olekaan kovin yksiselitteinen.

Olen uskovainen ja kuulun kirkkoon. Toisaalta olen vain tyytyväinen, että kirkolla on tilaisuus pyytää Jumalan siunausta myös ei-uskovien liittoon ja tuleehan häihin myös yleisöä jolle on tilaisuus kertoa Jeesuksesta. Toisaalta minua ärsyttää suuresti se, että toisaalta ihmiset eroavat kirkosta kun eivät halua maksaa kirkollisveroa ja sitten tahtovat palveluja ilmaiseksi (ei se ole ilmaista kun on kolme ihmistä töissä - pappi, kanttori, suntio - eikä tilojen ylläpitokaan ihan ilmaista ole). Myöskin minä koen, että jollakin tasolla siinä halvennetaan minulle tärkeitä asioita. Vähän samaan tapaan kuin tuntuu pahalta, kun Jeesuksen ristinkuoleman päivänä järjestetään erilaisia bileitä.

Kuten moni muukin jo sanoi, ei kait se ole minulta pois. Mutta hieman surulliselta se tuntuu.

Nightfall: samaa mieltä voisin olla, että hieman tökerösti toiminut pappi. Papin toimenkuvaan kuuluu myös osata kuunnella, että miten kullekin ihmiselle tulee puhua, ja vaikka tämä pappi olisikin tarkoittanut vain hyvää, hän mokasi jos kerta sai sinut tuntemaan olosi epämukavaksi. Kaiken lisäksi tiedän, että monenlaisia pappeja on olemassa, valitettavasti myös sellaisia jotka saattaisivat sanoa tuollaisia ihan tosissaan tarkoittaen, että toimisit nyt niin kuin kiltin vaimon tulee...

[Misanthropia]

Meillä sulho kävi aikuiskasteessa ja suoritti rippikoulun viime syksynä, että päästään kirkossa naimisiin. Hänelle asia on yhdentekevä ja hän olisi ollut valmis menemään naimisiin maistraatissa, mutta teki tuon minun takiani, koska tietää asian olevan minulle todella tärkeä. Itse en menisi naimisiin maistraatissa enkä suostuisi TÄSSÄ asiassa myönnytyksiin, joten arvostan todella sulhon elettä. Mies on vastaavasti sitten päättänyt monista muista yksityiskohdista ja hyvä kompromissa ollaan saatu aikaiseksi.

[Lucille]

Edelleen ihailen niitä ihmisiä, jotka suostuvat kompromisseihin puolisonsa vuoksi. Siis jos pitää valita joko kirkollinen tai siviili seremonia, ja toinen uskoo ja toinen ei, niin jompi kumpi joutuu antamaan periksi. Itse haluan luvata MIEHELLENI Jumalan ja tämän seurakunnan läsnäollessa. Siviilisti en voisi luvata Jumalan ja tämän seurakunnan läsnäollessa. Mies sanoo, että asia on sinulle tärkeämpi (hän ei siis usko, mutta kuuluu kirkkoon, jotta meillä on mahdollisuus saada kirkollinen (ei kirkko) vihkiminen). On siis muistettava, että kirkollinen vihkiminen on muutakin kuin hienot puitteet, omat vanhempani vihittiin kirkollisesti kirkkoherranvirastossa, ei erityisen juhlavasti, kun se ei 70-luvulla ollut tapana.

Ja tuosta satuolentoon uskomisesta. Joo-o, satumme elämään valtiossa, jossa kirkollinen ja siviilivihkiminen ovat samanarvoisia, ja molemmista voi halutessaan järjestää juhlavan tai ei-juhlavan. Alttarilla ei kysytä uskon määrästä tai laadusta tai kestosta, vaan toiseen ihmiseen sitoutumisesta. Eihän keneltäkään siviilisti vihittävältä kysytä, että ai, uskotteko maistraattiin? (tämä oli siis heitto)

[Guest enkula]

Ei siinä mitään tekopyhää ole. Opportunismia? ehkä.

Tekopyhää olisi väittää että uskon vuoksi liityin kirkkoon ja uskon vuoksi haluan kirkkohäät, vaikka ei asia näin ole.

Mutta jos liittyy kirkkoon häiden vuoksi, ja sanookin sen suoraan, mikäs siinä. Eihän siinä mitään teeskennellä, mitäs "teko-" siinä on Vihkikaavassa kysytään, jumalan ja tämän seurakunnan edessä... voihan se jumala edustaa ihmiselle melkein mitä tahansa.

Aika moni viettää kirkkohäitä tavan vuoksi, ei niinkään uskon vuoksi. Mä taidan itse kuulua niihin, jotka kuuluu kirkkoon tavan vuoksi, ei oikein ole kantaa suuntaan eikä toiseen. Kirkkohäät tulee juhlavuuden vuoksi.  :

[kyyskyys]

Meidän isä sanoi, kun kerroin eronneeni kirkosta, että "sitten et saa kirkkohäitä". No, ei oo tulossa  :

Kerroin myös isukille, että on harvinaisen huono syy olla jonkun seurakunnan jäsen sen takia, että sais KIRKKOHÄÄT. Mä erosin kirkosta juuri sen takia, etten usko systeemiin, ja samalla tiedostin, että jään pois myös kirkollisista seremonioista, voi voi... En voi ymmärtää, että joku tosiaan liittyy kirkkoon vaan häiden takia. Mä en myöskään käy joulukirkossa, vaikka äitini mielestä se olis mukavaa. Se on tekopyhää ja mulle kiusallista, kun paikalla on kuitenkin ihmisiä, joille ne sanat jotain merkitseekin.

[hipsukka2007]

Mä erosin kirkosta muutama vuos taaksepäin. Sillon ainoo vaihtoehto tais olla se, että menee oman seurakunnan kirkkoon, täyttää kaavakkeen ja keskustelee vielä asiasta papin kanssa. Tai näin ainakin mun kohdalla. Mun mielestä oli aika omituista, että pappi sanoi mulle, että ehkäpä taas liityn kirkkoon kun häät tai ristiäiset on ajankohtaset. Mun mielestä aika outo veto papilta, ainakin mun ensimmäinen mielikuva asiasta oli se, että mua vähän niinkun kosiskeltiin ihan kirkon miehen toimesta takasin seurakuntaan pelkkien juhlatilaisuuksien avulla.

[Lyhly]

muoks

Muokattu: June 16, 2008, käyttäjä: Lyhly

[kyyskyys]

Erosin joitakin aikoja sitten kirkosta, mutta mies vielä kuuluu (on tällanen tapa-uskovainen ts.ei usko). Olemme ajatelleet kirkkohäitä, ainakin sulho niin haluaa. Joten kirkkoon liityn takaisin näillä näkymin. Minulle olisi käynyt maistraattikin.

Kirkko on ihmisen luoma instituutio siinä missä muutkin, eikä se voi määritellä minun uskon asioitani sillä maksanko elämäni ajan kirkollisveroa vai en... sehän on ihan naurettava ajatus, tyyliin "osta almu, niin pääset taivaaseen..." Varsinaista vallan käyttöä, mikä nyt kirkkohistoriassa ei ole uutta.. Joten itse kirkko ei ole minulle sen ihmeellisempi juttu kuin joku muu organisaatiokaan. Usko on asia erikseen.

Niin, se miksi minusta on kiva mennä kirkossa naimisiin, on sen historiallinen ja arvokas kulttuurinen perinne johon olen myös itse syntynyt ja kasvatettu. Mutta kirkosta luultavammin eroan häiden jälkeen, koska tietyt asiat siellä myös tökkivät todella todella pahasti enkä halua kuulua sellaiseen instituutioon. :

No tää on just tää asia mitä en tajua. Ihmisen luoma tai ei, se instituutio perustuu uskonnolle. Miksi sitten kirkkoon kuulumattomat eivät voi mennä naimisiin tuossa kulttuurihistoriallisesti tärkeässä rakennuksessa? Hienoja ovat minunkin mielestäni. Liittyisikö joku teistä vaikka muslimiksi tai juutalaisuuteen, jotta saisi naiskauttaa jossain hienossa synagogassa tai moskeijassa? Itse koen, että voisi olla oikeille uskoville aika loukkaavaa. Lisäksi on aika outoa, että liitytään johonkin, mihin ei uskota vain yksien häiden takia, ja erotaan heti perään. Ei tulisi mieleenkään liittyä mihinkään kulttiin vain hienon hääpaikan takia, jos muuten ideologiat eivät kohtaa. No, en ymmärrä myöskään tapauskovaisia, jotka muistavat "uskontonsa" vasta häiden kynnyksellä. Ihkuu kirkkohäät!1

[Lyhly]

muoks

Muokattu: June 16, 2008, käyttäjä: Lyhly

[Guest Sussuli]

Ei miusta sais kirkkoon liittyä vain häiden takia! Sen verran tarttis löytyä kunnioitusta sitäkin laitosta kohtaan vaikkei uskontoa tunnustaiskaan. Ite menin ja liityin kylläkin äskettäin mutta kirkon kirjoilla aion olla ja pysyä!

[kyyskyys]

mun mielestä uskonnon asiat on jokaisen henkilökohtainen juttu, jos joku nyt haluaa vaikkapa mennä naimisiin inkojen valtakunnassa koska se on niin mahtava paikka ja haluaa tuntea sen kulttuurin virran itsessään sekä se tuntuu omalta jutulta, niin menkööt. Keneltä se on pois?? Tiettävästi ei keneltäkään.

Sitä paitsi kyllä jotkut asiat voi kolahtaakin joistakin ideologioista, tuskin kenelläkään ihmisellä uppoaa täysin oman suuntauksensa ideologiakaan. Ja miten pitkästi niiden ideologioiden sitten pitäisi kohdata? Mikä riittää?

Miten määrittelet "oikean" uskovan? Onko sinusta siis oikea uskova se henkilö joka maksaa kirkollisveroa? Onko jumala ihan itse sulle tullut sanomaan että se joka maksaa uskostaan, on oikea uskova, mutta ne jotka ei koe joka sunnuntaista messua omaksi asiakseen eivätkä harrasta uskomistaan kirkossa (ts. eivät käytä kirkon palveluja), "vääriä" uskovia... että asiat on joko tai? Ja mistään asiasta ei saa olla eri mieltä, koska muuten ei ole "oikea" uskova? Eli jos oletetaan että uskon jumalaan, mutta en hyväksy kaikkia kirkon näkökantoja jotka vaihtelee ajan ja kirkon markkina-arvon mukaan, niin en ole "oikea" uskova? Just tällasta ahdasmielistä p###aa.

Olen varmaan sen verran elämästäni maksanut kirkollisveroa että no hard feelings meidän hääseremoniasta.  

No inkojen valtakunnassa voi kuka tahansa mennä naimisiin, kirkossa ei. Evankelis-luterilainen kirkko on elävä instituutio, jonka jäsenet yleisesti on uskonnollisia. Kuten sanoin, en ymmärrä myöskään niitä, jotka kuuluu koko elämänsä kirkkoon, muttei usko, tapauskovaiset. Sillä, mitä siellä kirkossa "seurakunnan jäsenenä" lupaa, luulis olevan jotain merkitystä Ei mun mielestä oo mitään vikaa siinä, että uskoo, muttei kuulu kirkkoon, jos kerran kirkon hommat ei miellytä. Mutta se, että liittyy kirkkoon pelkästään häiden takia on säälittävää. Kirkollisveron maksaminen nyt ei liity tähän mitenkään. Oikea uskova on se, joka uskoo. Oikeasti. Silloin vois kuvitella, ettei kirkolla sinänsä oo väliä. Mutta ehei, prameet puitteet ne olla pitää. Sun logiikalla kirkon pitäs olla myös ateisteille vapaa vihkimispaikka. Tai vaikka wiccalaisille. Kyllä jokainen ihminen johonkin uskoo.

[Peppi Pitkätossu]

Olen eronnut evankelisluterilaisesta kirkosta aikuisiällä erittäin hyvistä syistä, enkä siis todellakaan ole liittymässä takaisin jäseneksi kirkkohäiden vuoksi. Onneksi kirkkoon kuuluvalle tulevalle miehelleni on kohtalaisen se ja sama, missä meidät vihitään - hän tosin voisi kuulemma käydä kirkossa siunattavana, jos se sukulaisten vuoksi "aivan välttämätöntä" olisi. Minä olen jo sanonut, etten lähde edes siunattavaksi, joten mieheni sukulaiset saavat sitten syyttää minua tästä ratkaisusta. Onneksi omat vanhempamme jo ymmärtävät, että meidät vihitään maistraatissa ja sillä sipuli.