Mitä sanoa niille joita ei aio kutsua häihin?

[Pink Lady]

Meillä häiden suhteen kompromissi oli se ettei isoja häitä (mies haluaa naimisiin, mutta ei häitä, itse en halua naimisiin ilman häitä). Mieheni kaveripiiri on todella suuri ja johonkin rajaus piti tehdä, miettiä ketkä haluaa oikeasti juhlia meidän suurta päivää.

Muutaman kommentin olen saanut, että kiva kun ei kutsuta, mutta jätän ne omaan arvoonsa. Ja sitten ainakaan ei tee mieli kutsua sellasta henkilöä joka valittaa asiasta, jos muuten olis ollu mietinnän alla. En ite ainakaan kehtaa valittaa, jos mua ei kutsuta johonkin.

[Anu0707]

Meillä mahtuu juhlapaikalle vain 60-70 vierasta, riippuu siitä miten pöydät asettelee. No kuitenkin, ajattelimme kutsua vain läheisimmät ystävät ja sukulaisista tädit/sedät ja muutamat serkut, joiden kanssa ollaan tekemisissä muutenkin kuin jonkun häissä. Meillä on myös se ongelma, että voiko osan serkuista kutsua ja osan jättää kutsumatta. Mä vetoan siihen, että en tunne niitä ollenkaan ja lisäksi niillä on lukuisia lapsia. Sekin vielä, että olemme ajatelleet ettei häihin tulisi kovin paljon lapsia niin jätämme lapsien nimet pois kutsuista.

Yllättävän vähän vanhemmat ovat puuttuneet kutsuttavien määrään, johtuu ehkä siitä että me itse maksamme häät. Ehkä myös siitä että olemme "aikuisia", joilla on vahvat omat mielipiteet.

Mun mielestä ei kutsuttaville voi selittää, ettei tilaan mahdu ja budjetti on pieni. Sana kiirii sukulaisten kesken, ja varmasti tulee kyräilyjä tms mutta sitten tulee, kaikkia ei voi aina miellyttää. :

[Wendela]

Hyvä ketju ja siinä mielessä loistavaa vertaistukea, kun me painimme tasan saman asian kanssa.

Kutsunko serkkuni häihin, he ovat rakkaita olleet joskus, muttemme ole juuri missä tekemisissä olleet n 15 vuoteen. Kerran pari nähty hautajaisissa ja soiteltu ja joulukortit lähetelty. Kutsuessani heidät puolisoineen joudun jättämään 4 läheistä ystävää pois, joiden kanssa jaan jokapäiväistä elämää. VÄÄRIN!!!

Entä kummitätini miehineen. Ihana ihminen 900km päästä, jonka nimen vain näen joulukorteissa tai toinen kummitätini, toisten serkkujeni äiti, joka ei edes sitä joulukorttia lähetä, vaikka on itse sen joka joulu saanut. Lapsensa eivät tunnistaisi mua, jos kävelisivät vastaan. MIksi kutsuisin heidän kolmihenkisen perheensä ja taas jättäisin vastaavasti kolme ystävää kutsumatta. Perinteet velvoittavat-asenne haisee, mutta on otettava huomioon..

Kirjoittaminen selkiinnytti päätä: Kutsun ne joiden kanssa olen ja elän ja jätän kutsumatta kaikki ne jotka luetaan enää vain periaatteesta pakollisiin kutsuttaviin. Surullista, mutta varat on rajatut. Mieluummin hyvää hyville, kuin huonoa kaikille.

Ja tuohon tarviiko ystävän kihlattu kutsua, vaikkei sitä entuudestaan tunne: meillä kutsutaan. Ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että ne jotka ovat läheisinä ihmisinä itse kutsun saaneet, saavat ensi kertaa mahdollisuuden esitellä kumppaninsa virallisesti. Häät tarjoaa siihen luontevan tavan.

[Wendela]

Ai niin mitä sanoa niille, joita ei aio kutsua: Olen pahoillani, monta meille tärkeää ja rakasta ihmistä jäi kutsua vaille ainoastaan siitä syystä, että tilat on rajalliset samoin kuin budjetti.

[Lumitähti]

Ehkä kutsujienkin pitäisi pitää mielessä, ettei ole kovin kiva tulla luokitelluksi epämääräiseksi hyvänpäivän tutuksi, kakkosluokan kaveriksi tai pakkopulla sukulaiseksi. Jos häiden kokoluokasta voidaan avoimesti puhua, niin silloin nekin joita ei kutsuta voivat osallistua häiden odotukseen. Tietenkin jotkut ihmiset aina osaa olla tökeröitä .

Mielestäni aikuisen ihmisen pitäisi ymmärtää että ei hän ole kaikkien tuntemiensa ihmisten "bestis". Jos ei olla monestikaan tekemisissä (esim. soitellaan tai nähdään tyyliin 5 kertaa vuodessa), ei käydä toisen luona kylässä, niin ei kannata oikeasti olla ihmeissään että miksi kutsu ei tippunu postiluukusta. Eikä siinä aina tarvitse aina olla mitään henkilökohtaista...

[tulevamorsio]

Mua oikeestaan harmittaa, että jätin muutaman kaverin kutsumatta, kun kutsuvieraita oli jo tarpeeksi. Loppujen lopuksi kuitenkin yli kymmenen kutsuttua ilmoitti, ettei pääse tulemaan. Ja nyt on liian myöhäistä kutsua "tilalle" niitä kavereita, joille ei alun perin kutsua lähettänyt.  >

Että pitikin lähettää kutsu niille tylsille sukulaisille, joista tiesin etukäteen, ettei ne kuitenkaan tule. Toisaalta siitäkin olisi syntynyt poru, jos en olisi lähettänyt.  :-/

Kaverit, jotka eivät saaneet kutsua, ovat olleet ihmeen hiljaisia viime aikoina...eivät juurikaan enää kysele häävalmisteluista... :

[Kuokkaska]

Kinkkisiä juttujahan nämä ovat... Onneksi suurin osa ymmärtää ettei kaikkia voi kutsua, mutta ikävä kyllä on niitä, jotka vetävät koripallon kokoisen herneen nenäänsä jos kutsua ei tule.

Meillä kävi niin, että askartelimme itse kutsukortit ja olin ostanut kartonkia ym. tarpeita tietyn määrän, sitten ilmeistyikin jostain pari ylimääräistä kutsuttavaa, ja miehen setä ja hänen aikuiset lapsensa oli pakko ympätä samaan kutsuun, kuten parille muullekkin kutsuttavalle tehtiin. Osoitteesta olisi tullut todella pitkä, kun siihen olisi kirjoitettu sedän nimi, hänen vaimonsa nimi (eri sukunimi), ja kolme lasta aveceineen. Niinpä päätin tiivistää ja laitoin vain sedän nimen perheineen.

Tästä nousi poru, kun nuorin lapsista (kahta vanhempaa olen edelleenkin nähnyt vain kerran) loukkaantui siitä ettei kutsussa lukenut hänen poikaystävänsä nimeä, tyyliin jos ei häntä kerran ole kutsuttu, en tule minäkään... Yritimme selittää, että tottakai hänet on laskettu mukaan ja hän on tervetullut siinä missä muidenkin lasten puolisot, tilanpuutteen ja kutsukorttien keskenloppumisen vuoksi ne on vain jätetty kirjoittamatta, mutta se ei auttanut. Vahinko oli jo tapahtunut eikä ko. perhettä loppujen lopuksi näkynyt häissä ollenkaan, emmekä ole enää heidän kanssaan tekemisissä (tosin tämä hääkutsuepisodi on vain yksi syy)...

Muuten ne tuttavamme, joita emme voineet kutsua ymmärsivät kyllä hyvin, kun sanoimme, että jo pelkästään sukulaisia, jotka on ihan pakko kutsua, on noin 70 henkeä, ja raja on pakko vetää johonkin jo budjetin paisumisen ja juhlapaikan koonkin puolesta...

[Guest Ponikka]

Miunkin yksi kaveri kysyi heti häistä kuultuaan, että onko kutsu tulossa.. Tähän sitten selitin, että häät ovat pienet, kaikkia ei voida kutsua, että kutsutaan vain lähimmät sukulaiset. (Oikeasti kutsun yhden toisen kaverini, mutta hän on mulle tosi paljon läheisempi). Hän oli silloin ihan, että ok, eihän kaikkia tosiaan voi kutsua. Nyt on sitten sähköposteissa ym. alkanut tulla sellaista vihjailua, että olisi tosi kivaa nähdä, kun sä meet naimisiin jne.. En ole reagoinut niihin yhtään mitenkään. En kuitenkaan halua toistaa koko ajan, että et sä sitä kutsua saa. Hän on mun lapsuuden ystäväni, ollaan tunnettu pitkälti parikymmentä vuotta, mutta viimeiseen viiteen vuoteen ei olla oikein oltu tekemisissä, lähinnä nähty kerran vuodessa (jouluisin). Ja muutenkin yhteydenpito on mitä on. Jotenkin silti tuntuu pahalta, kun toinen niin selvästi sitä kutsua toivoo. :-/

[hipsukka2007]

Miunkin yksi kaveri kysyi heti häistä kuultuaan, että onko kutsu tulossa.. Tähän sitten selitin, että häät ovat pienet, kaikkia ei voida kutsua, että kutsutaan vain lähimmät sukulaiset. (Oikeasti kutsun yhden toisen kaverini, mutta hän on mulle tosi paljon läheisempi). Hän oli silloin ihan, että ok, eihän kaikkia tosiaan voi kutsua. Nyt on sitten sähköposteissa ym. alkanut tulla sellaista vihjailua, että olisi tosi kivaa nähdä, kun sä meet naimisiin jne.. En ole reagoinut niihin yhtään mitenkään. En kuitenkaan halua toistaa koko ajan, että et sä sitä kutsua saa. Hän on mun lapsuuden ystäväni, ollaan tunnettu pitkälti parikymmentä vuotta, mutta viimeiseen viiteen vuoteen ei olla oikein oltu tekemisissä, lähinnä nähty kerran vuodessa (jouluisin). Ja muutenkin yhteydenpito on mitä on. Jotenkin silti tuntuu pahalta, kun toinen niin selvästi sitä kutsua toivoo. :-/

Ongelma on yleensä paremminkin siinä, että niin moni ihminen haluaa kutsun, ei niinkään siinä, että paikalle olis vaikeeta saada ihmisiä. Mun mielestä sä hoidit ton hyvin sanomalla, että vain lähimmät kutsutaan. Kaveri ilmeisesti tajus jo siinä vaiheessa, että häntä ei olla kutsumassa, ja mun mielestä sun ei tarvitse reagoida mitenkään siihen, että nyt se alkaa "kerjäämään" kutsua. Mä en tajua miten jotkut edes kehtaa alkaa pyytämään, että "eksä nyt kuitenkin vois kutsua mut kun mä niin kovin haluaisin tulla".

[Lumitähti]

En kuitenkaan halua toistaa koko ajan, että et sä sitä kutsua saa. Hän on mun lapsuuden ystäväni, ollaan tunnettu pitkälti parikymmentä vuotta, mutta viimeiseen viiteen vuoteen ei olla oikein oltu tekemisissä, lähinnä nähty kerran vuodessa (jouluisin). Ja muutenkin yhteydenpito on mitä on. Jotenkin silti tuntuu pahalta, kun toinen niin selvästi sitä kutsua toivoo. :-/

Mulla ihmetyttää aika paljonkin tälläiset ihmiset (siis tuo kutsun vinkuja). Tuntuu että haluaisi enemmänki tulla uteliaisuudesta katsomaan millaiset kekkerit olette järjestäneet kuin oikeasti juhlimaan kanssanne yhtä elämänne tärkeimmistä päivistä. Kyllä hänkin olisi sinuun yhteyttä pitänyt jos oikeasti olisi kiinnostunut siitä mitä sinulle kuuluu.

Älä hyvä ihminen tunne minkäänlaista syyllisyyttä.  

[Guest remu99]

Meillä mietittiin pitkään kutsuttavia, pieni lähipiirin juhla noin 40 henkeä, vai koko suvun juhla 140 henkeä + ystävät jne. Päädyttiin pitämään lähipiirin juhla ja kutsutaan ystävistä ne, joiden kanssa me oikeasti ollaan tekemisissä. Eli kutsuttavia noin 50 henkilöä. Mielestäni tämä riittää perusteluksi, jos joku kutsua on vailla. Tietysti asian voi ilmaista lempeämmin ja kertoa, että olemme päätyneet pitämään pienet juhlat, johon tulee lähipiiri. Vaihtoehtona olisi ollut sitten yli 140 hengen juhlat, eikä sellaista paikkaa ollut saatavilla tältä seutukunnalta. Jokatapauksessa juhlista tulevat meidän oloiset.

[pipa]

Minusta sellaisille ns kavereille voi sanoa ihan suoraan, että häätkutsun saa vain kaikkein lähimmät ystävät. Pakko sen on ymmärtää ja jos ei, niin ei edes kannata sanoa sitä kaveriks.

[Lumitähti]

Meille kävi niin että seurustelun alkuaikoina tuli kutsu, joka oli osoitettu vain miehelle. Kutsu oli kuitenkin avec, joten ilmoittauduimme molemmat. Ilmoittautumisen yhteydessä kuitenkin meille ilmoitettiin, että tila ja paikat ovat niin rajalliset, ja että kun hääpari ei tiennyt minun olemassa olostani, niin vai mieheni on tervetullut.Harmitti tietenkin kovasti, mutta halusin ymmärtää, koska tiesin että häät maksavat, enkä ollut ollut missään tekemisissä tämän hääparin kanssa aiemmin. Viikkoa ennen häitä, he soittivat ja ilmoittivat että peruutuksia oli tullut niin paljon että minäkin olisin tervetullut. Nolotti, mutta tietysti menimme molemmat. Silti toivoisin että avec-kutsuja lähettäessä ihmiset varautuisivat että saattaa ihan oikeasti tulla myös seuralainen. Serkkuni häissä, ne ihmiset joiden ei toivottu tuovan seuralaista (tiedetty seurustelevan) saivat vain kutsun yhdelle. Hankalia nämä asiat. :-/

Jos avec kutsu lähetetään niin eikös silloin olla varauduttu siihen että myös seuralainen tulee, vaikka olis edellisiltana baarista bongattu. Noloa noloa noloa!!! Tai harvinaisen tyhmää porukkaa.

[Peppi Pitkätossu]

Mua oikeestaan harmittaa, että jätin muutaman kaverin kutsumatta, kun kutsuvieraita oli jo tarpeeksi. Loppujen lopuksi kuitenkin yli kymmenen kutsuttua ilmoitti, ettei pääse tulemaan. Ja nyt on liian myöhäistä kutsua "tilalle" niitä kavereita, joille ei alun perin kutsua lähettänyt.  >

Erinäisiä (kutsuvieras)tilaisuuksia järjestäneenä voin kyllä sanoa, että osa kutsutuista kieltäytyy aina ja jotkut jo mukaan ilmoittautuneetkin jäävät tulematta. Mekin kutsumme häihimme melkein 130 vierasta, joista 20-30 ei taatusti osallistu (tietyt änkyräsukulaiset, pitkämatkalaiset pienten lasten vanhemmat, serkkujen epämääräisemmät avecit jne.), ja todennäköisesti lopullinen vierasmäärä jää jopa alle sadan. Aika huoletta siis voi kutsua häihinsä ylimääräisiä henkilöitä, mutta on myös pyydettävä vastausta kutsuun hyvissä ajoin ennen juhlaa. Juhlapaikan on myös tietysti oltava tarpeeksi tilava, jos tapahtuu jotain äärimmäisen epätodennäköistä ja kaikki kutsutut päättävätkin tulla paikalle. ;D

[Dame Ansku]

Mä yritän olla sanomatta mitään!   Siis yritän olla kertomatta, että mitään häitä on edes tulossa...  8-) Ja jälkikäteen kerron, että siviilisääty on vaihtunut.  ;D (Tosi pienet häät tulossa, vain lähimmät sukulaiset kutsutaan.)

[Valiolyyli]

Olemme suunnitelleet kutsuvamme 160 vierasta ja juhlatila on etsitty sen mukaan. Enempää sinne ei siis mitenkään mahdu ja olemmekin kutsumassa vain meille tärkeitä ihmisiä. Siskoni on kuitenkin pahoittanut mielensä, sillä hänen appivanhempiaan ei ole kutsuttu, "vaikka he ovatkin sukua". Mielestäni tosin vain siskolleni. He ovat mukavia ihmisiä, mutta itse näen heitä ehkä neljä kertaa vuodessa. Myöskin äitini on sitä mieltä, että heidät tulisi kutsua. Olen yrittänyt selittää heille, että juhlapaikalle ei enempää mahdu ja häihimme jää kutsumatta monta sellaista ihmistä, jotka ovat minulle tai sulhaselleni läheisempiä kuin siskoni appivanhemmat.

Muutenkin olen hämmästynyt siitä, kuinka paljon muille tärkeitä henkilöitä pitäisi kutsua omiin häihinsä. Ongelmani ei niinkään taida olla se, mitä sanoa niille joita ei aio kutsua, vaan miten saada lähisuku uskomaan vieraslistan lopullisuuden.

Uskoisin, että ne joita ei kutsuta ymmärtävät tilanteen, kun sen heille kertoo  

------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tutulleni kävi vähän huonommin omissa häissään: Hänen äidillään on ystävä, joka lopulta oli pakko kutsua miehensä kanssa häihin. Muuten tämä nainen olisi loukkaantunut verisesti. Niinpä kutsu lähetettiin ja pian tulikin iloinen vastaus:"Tulemme kaikki kuusi" eli kutsuttu nainen ja hänen miehensä sekä heidän kaksi reippaasti yli täydeniän olevaa lastaan puolisoineen. Kutsu oli vain kahdelle.

[Nipa 050607]

Meilläkin oli aluksi ongelma, että miten esittää asia. Päädyimme mieheni kanssa siihen, että sanomme totuuden mukaisesti tulevan pienet häät taloudellisista syistä. Tosin muutama ihminen tulee kyllä "vetämään herneet nenään", mutta alunperin jo päätimme, ettemme kutsu ketään sellaista, jonka kanssa emme ole tekemisissä, oli sukua tai ei. Totta kai on joutunut muitakin rajoja vetämään.

[elokuumorsian]

Mäkään en ole pahemmin huudellut ensi kesän häistämme, etenkään niille, joita emme aio kutsua. Hankala laittaa vieraslistaan raja, mutta kyllä se budjetti on aika paljon se, joka sanelee kuinka paljon ihmisiä kutsutaan. Varsinkin, jos kutsuisit kaverin, tulisi kutsua myös sen mies ja lapset, joista nousee taas 'maksettavaa'. Saa nähä miten saan sanotuksi henkilöille, joiden kanssa on tekemisissä, mutta ei niin läheisiä, että haluaa ne omiin häihinsä, että sori, meillä on pienemmät häät. Jotenkin sitä kuitenkin haluaa sellaiset häät ja vieraat, että ei tarvitse itse tuntea oloansa vaikeaksi ja miettiä, mitähän sekin ja sekin vieras miettii nyt näistä järjestelyistä. Kai sitä saa omien häidensä suhteen olla sen verran itsekäs, vaikka jollakin voi siitä herne nenuun mennäkin ettei tule kutsutuksi..

[Guest velmu]

onpa kummallista... minun mielesta on kaytostapojen suhteen aika alkeellista udella muiden juhlajarjestelyista, varsinkaan olettaa olevansa kutsuttu, tai toivovansa joitakin tiettyja ihmisia kutsutuiksi. ei ole niinkaan juhlien pitajan asia keksia kohtelias vastaus, kuin kysyjan oppia etta tallaisista ei yleensa kysella.  

[susan]

Oon jo aiemminkin tänne avautunu, mutta lueskellessani huomasin käyttäväni samaa metodia kuin moni muu - eli en vaan yksinkertaisesti kerro tulevista häistä sellasille hyvänpäivänkavereille. Tosin meillä on sillä tavalla "autuas" tilanne, ettei hääpäivä tai paikka ole vielä selvillä, joten kun kyselevät häistä, voin aina rehellisin mielin sanoa "ei vielä tiedetä koska", ja aiheen voi jättää siihen. Unohtavat sitten hyvin nopeasti koko kihlausuutisen, hih, eikä häistä tarvii enää jauhaa, kun ei kerta oo mitään mistä jauhaa. Ja samalla tulee blokattua potentiaaliset kutsukyselyt, kun kuka nyt kutsua odottelis jos ei tiiä edes mille vuodelle tapahtuma sijoittuu. Kyllähän meillä suunnitelmat on, mutta niistä tietää vaan perheenjäsenet ja ihan ihan lähimmät.

[Silja75]

pakko on avautua tänne, vaikka voi mennä hieman aiheesta syrjäänkin...

muutama vuosi sitten vanha lukiokaverini suunnitteli häitään, soitti ja pyysi minua ompelemaan hääpukunsa. olimme pitäneet harvakseltaan yhteyttä, ja välimatkaakin oli yli 100 km. sanoin, että minun täytyy miettiä asiaa ja tutkia aikataulujani, että vastaisin parin viikon kuluttua (aikaa oli runsaasti hääpäivään).

parin viikon päästä ilmoitin, että en ehdi ommella hänen pyytämäänsä pukua, lisäksi sovitusten ym. järjestäminen olisi hyvin hankalaa välimatkan takia. kaverini suuttui ja tiuskaisi, että olisin voinut heti sanoa että en aio ommella pukua, minkä jälkeen hän varmisti, että ymmärtäisin kuinka kallis ja upea heidän hääpaikkansa on, ja että kutsuttujen määrä on TODELLA RAJALLINEN.

tuon puhelun jälkeen en ole sitten tästä "ystävästä" kuullut mitään  : toisin sanoen kutsu olisi todennäköisesti tullut, jos olisin (puoli-ilmaiseksi) suostunut hääpuvun valmistamaan... että näinkin voi järjestää ei-toivotuille ilmoittamisen  ;D  ;D

[Guest 21072007]

Itse en koe tarpeelliseksi hirveästi selitellä mitenkään, ketä kutsutaan ja ketä ei. Sehän on meidän asia, ketä häihimme haluamme kutsua. Sukulaisia joudumme karsimaan rankalla kädellä sen takia, että juhlapaikkaan ei mahdu enempää väkeä ja suku on iso. Kavereista emme halua karsia. Niille, kenen kanssa vieraslistasta on ollut puhetta, olen sanonut, että tilat on rajalliset.

[Mirguel]

Olen jo tästä samasta aiheesta avautunut toiseenkin ketjuun, mutta aina tämä aihe vain kirvoittaa ottamaan kantaa. Meillä on ihan sama ongelma kuin monilla muilla täällä. Miehellä on tosi iso suku ja pelkästään hänen tädeistä, sedistä ja serkuista perheineen saisi yli 100 hengen häät. Mulla onneksi on pieni suku. Molemmilla on kohtuullinen määrä kavereita, joiden kanssa oikeasti ollaan paljon tekemisissä. Nyt kyllä komppaan aivan täysillä Wendelaa, joka osasi hienosti sanoa sen, mitä minäkin olen ajatellut, että kyllä häihin pitäisi saada kutsua ne ihmiset, jotka arkeen kuuluvat - ei niitä sukulaisia, joita ei koskaan ennen häitä tai sen jälkeen tule tavattua.

Me rajattiin vieraslista ajatuksella "ollaan molemmat oltu tekemisissä" eli jos ei 7 yhdessäolovuoden aikana joku sukulainen tai entinen koulukaveri ole koskaan ollut yhteydessä, niin ei ole kauhean läheinen   eikä siis kutsuta. Appiukko ollaan tällä jo saatu riemastumaan (negatiivisessa merkityksessä  ;D), mutta ymmärsi hänkin yskän, kun kerrottiin, että hänen koko sukunsa kutsuminen tarkoittaisi rahassa noin 1500 euroa. Itse maksetaan häät ja mielestäni meillä on silloin oikeus kutsua sinne ne, kenet todella haluamme paikalle. Tosin myös miehellä itsellään oli aluksi ajatus, että kaikki sukulaiset (siis tädit ja sedät ja enot perheineen) kutsutaan, mutta raha ratkaisi nyt tilanteen näin.

Minusta itsestä tuntuu tosi pahalta joutua väittelemään tästä asiasta esim. appiukon kanssa... jotenkin ehkä odotan kaikilta samaa ymmärrystä, mikä omilta vanhemmilta löytyy = häät on meidän juhlat ja me saadaan ne rauhassa suunnitella.

[Mirguel]

...niin ja me aiotaan sanoa ei-kutsuttaville sukulaisille asia niin kuin se on, jos kysyvät eli että budjetti on rajallinen ja siksi vieraiden määrää on pitänyt rajoittaa aika tiukasti.

[Jinsku]

Että kutsumme vain lähisuvun tilanpuutteen takia,mikä onkin ihan totuus :)Mun ekoissa häissä muuten sattui semmonen "hauska" tapahtuma,että parikin ihmistä kutsui itse itsensä.Kun häistä tuli puhetta,alkoivat vaan kyseleen,että mitäs laittavat päälleen ja lahjalistaa..siinä olin vähän nolona ja ylikilttinä tapauksena en kehdannut sanoa että teitä ei muuten oo kutsuttu :(Nyt jo naurattaa,mutta sillon kyllä ei