Jump to content
Naimisiin.info

Lapset ennen avioliittoa


ellu81

Recommended Posts

Ajattelin ennen, että lapset vasta avioliitossa, mutta toisin kävi. Minulla on aiemmasta suhteestani avioliiton ulkopuolella syntynyt yllätyslapsi.

Nyt, kun on löytynyt se oikea ja alttarille astumista suunnitellaan, niin alkuun ajattelin, että haluan naimisiin ennen seuraavaa lasta, mutta käytännönasioiden vuoksi en tiedä, miten tässä tulee käymään.

Asia on jopa menettänyt merkityksensä aikalailla.

Viimeisin vaihtoehto olisi mennä naimisiin raskaana, sillä en halua olla vatsa pystyssä, kun kävelen alttarille. Joko siis häät vietetään 2008 keväällä/kesällä ennen lapsen alullepanoa, tai mahdollisesti naimisiin pamautetaan lapsen ristiäisissä, jos niikseen käy.

Toisaalta en haluaisi pitkittää raskauden yrittämistä, sillä lapsilla tulee olemaan iso ikäero, jota en halua isontaa ja koska lapsia olsii tarkoitus tehdä vielä 1-3, niin tuon kolmen lapsen tekeminen ei kädenkäänteessä käy ja lapset kaikki haluan kuitenkin "nuorena".

Todennäköisesti naimisiin mennään 2008 kesällä ja lasta yritetään sen jälkeen, mutta mikäli emme saa kokoon häihin tarvittavaa summaa rahaa ja häät siirtyvät, vauvahaaveet laitetaan aluillensa jo vuoden alusta ja naimisiin mennään sitten vasta lapsen syntymän jälkeen.

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 603
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

  • 3 weeks later...

meillä tuli lapset ennen häitä, nimittäin molemmilla on yksi lapsi edellisestä suhteesta eikä ainakaan itsellä käynyt edes mielessä mennä naimisiin lapseni isän kanssa. Nyt Se Oikea on löytynyt ja menemme naimisiin heti kun käytännön asioiden kannalta aika on sopiva, päivää ei siis ole vielä päätetty ;). Yhteisiä lapsia meille tuskin koskaan tulee, ainakin tällä hetkellä olemme molemmat siinä asiassa samalla kannalla.

Link to comment
Share on other sites

Me molemmat olemme sitä mieltä että perinteisellä tavalla edetään. Seurustelu, yhteenmuutto, kihlaus, avioliitto, lapset/asuntolaina yms. Eli meille ei tullut nokka pokkaa siinä miten edetään, ei edes tarvinnut keskustella kun tiedossa oli heti seurustelun alussa käyty keskustelu että molemmilla oli sama ajatus. Meillä on paljon ystäviä joilla on lapsi tai lapsia mutta eivät ole aviossa emmekä tietenkään sano että he olisivat tehneet väärin. Kaikki toteuttavat unelmansa omassa järjestyksessä ja meidän seuraavan unelman toteutus on avioliitto.

Link to comment
Share on other sites

En usko, että mieheni on edes miettinyt koko asiaa... Ideana oli aina, että ensin koulut loppuun ja katotaan sitten, mitä mailma tuo tullessaan. Itse aina aiemmin haaveilin siitä, että oma lapseni olisi morsiustyttönä/sulhaspoikana, mutta eipä niitä lapsia sitten tullut ennen häitä hankittua. Häitä me tanssitaan tulevana elokuuna, katsotaan niitä lapsia vaikka sitten...  ;)

Link to comment
Share on other sites

Mä en kyllä näe että tuossa olisi mitään "vanhanaikaista" että ollaan aviossa ennen lapsia.

Minusta on outoa, että leimataan jotenkin vanhanaikaiseksi sellainen ajattelutapa, että haluaa ajatella tulevien lastensa parasta...mun mielestä on yksinkertaisesti käytännöllistä olla naimisissa ennen lasten syntymää. Niinkuin nyt on jo mainittukin nämä isyyden tunnustukset ja sukunimiasiat.

Link to comment
Share on other sites

Onko kellään muulla yhtä vanhanaikaista miestä, omani haluaa mennä naimisiin ennen lasten hankintaa...  :)

Meillä on esikoinen aluilla ja La on marraskuussa ja häitä vietetään elokuussa -08

Link to comment
Share on other sites

Minä mietin joskus muinoin, että haluan naimisiin ennen lapsia. Jossain välissä muutos on mieleen tullut kun sohvalla tuhisee pienoinen tytär ja häitä vietetään vasta vuoden kuluttua.  Seuraava lapsi kyllä syntyy avioliittoon, sen oon vakaasti päättänyt(tulee isovanhemmatkin tyytyväisiksi, vaikka hulluna he ovat pieneen, vaikka avioliiton ulkopuolella syntyikin).

Link to comment
Share on other sites

Meillä oltiin kyllä ajateltu, että ensin opiskelut valmiiksi, sitten kihloihin ja sitten häät ja vasta sen jälkeen lapsia, mutta toisin kävi, kun meidän neiti ilmoitti tulostaan. Aina ei pysty valitsemaan.. :D (Ei siinä, että nyt valitsisin toisin, hyvin tyytyväinen olen asiaintilaan. )

Link to comment
Share on other sites

Me emme aikoneet mennä ollenkaan naimisiin, mutta suunnitelmat muuttuu.. ;) Lapset on tehty, talo rakennettu siis periaatteessa "naimisissa". Suhde on varmaankin samanlainen avioliittoon astumisen jälkeenkin. Samalla nimelläkään en tiedä tullaanko olemaan sittenkään, koska vielä puntaroin vaihdanko sukunimeä. Lasten isyyden tunnustus ei ollut kuin allekirjoitus.  Toki jokainen taaplaa tyylillään. Mutta meille tämä on ollut sopiva tahti. :)

Link to comment
Share on other sites

Tää on ihan hassu ketju.

Meillä on häät viikon päästä ja lapsi täyttää parin kuukauden päästä jo neljä. Kaiken lisäksi ollaan oltu kumpikin vielä opiskelijoita, joten eipä sekään lapsen saamissta estänyt...

Mä itse uskoin nuorempana kivenkovaan siihen, että asiat pitäisi tehdä "oikeassa" järjestyksessä, mutta toisaalta pidän naimisiinmenoa eräänlaisen muodollisuutena, jonka mekin olisimme voineet tehdä jo aika päiviä sitten. Itse asiassa me ollaan eletty jo pitkään sellaista lapsiperheen perhe-elämää, että suoraan sanottuna avioliiton myötä ei konkreettisessa arjessa tapahdu mitään muutoksia.

Syy siihen, miksi naimisiin mennään vasta nyt on vain siinä, ettei meille ei olisi ollut aikaisemmin taloudellisesti mahdollista järjestää minkäänlaisia juhlia naimisiinmenon kunniaksi.

Isyyden tunnustamisesta saatiin lähinnä kunnon naurut ;D, mulle on tätä nykyä ihan sama mitä joku meistä tai meidän avoliitossa syntyneestä lapsesta ajattelee.

Musta koko isä-kysymys on ihan naurettava muutenkin. Varsinkin kun Suomessa syntyy vuosittain myös sellaisia lapsia, joiden isäksi merkitään voimassa oleman avioliiton vuoksi isäksi joku muu, kuin se varsinainen biologinen isä on. Olen kuullut, että tämän purkaminen onkin sitten monta kertaa vaikeampi juttu kuin isyyden tunnustaminen.

Ihmisen biologia ei ole suoraan verrannollinen papin aameneen tai maistraatissa tehtyyn paperiin... ;)

Rosa Meriläinen oli mun mielestäni siinä asiassa oikeassa, että jos siitä "varsinaisesta, 100 % varmasta " isästä oltaisiin oikeasti kiinnostuneita, DNA-testi tehtäisiin sekä avio- että avoliitossa syntyneille lapsille.    

 

Link to comment
Share on other sites

Meillä kaksi pientä tyttöä ja nyt alettiin suunnitella häitä. Ennen minäkin ajattelin että häät ensin ja lapset sitten,mutta toisin kävi. Nyt ihana ajatella kun ensi kesänä astelemme alttarille niin pikkuiset morsiustytöt astelevat perässä :-X (tytöt silloin 2v ja 3v) IHANAA!!

Link to comment
Share on other sites

Alinamaria, mutta tämä avolesken huonompi asema väistämättä vaikuttaa myös alaikäisiin lapsiin. Avoleskellä ei esimerkiksi ole hallintaoikeutta yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, joten pahimmassa tapauksessa kuolleen puolison suku tai lapset aiemmasta avioliitosta voivat päättää myydä sen. Vaikka avopuolisoilla olisi ollut keskinäinen testamentti, perintövero on silti kolminkertainen, minkä maksaminen voi olla mahdotonta ilman lainanottoa tai asunnon myymistä. Minusta ainakin on melko kurjaa, jos pienet lapset joutuvat tällaisten raha-asioiden vuoksi muuttamaan kodistaan.

Nimenomaan, olen Peppi Pitkätossun kanssa täysin samaa mieltä. Täytyy muistaa, että avopuolisot ovat lain edessä täysin vieraita ihmisiä toisilleen. Eli pahimmillaan voisi käydä niin, että sukulaiset voisivat kieltää vierailut sairaalassa makaavan avopuolison luona ja jopa estää hautajaisiin pääsyn. Eivät kaikki varmasti noin toimi, mutta surussa ihmiset eivät välttämättä osaa tehdä järkeviä ratkaisuja.

Tämä on kyllä melko äärimmäinen esimerkki, mutta kaikki kannattaa ottaa huomioon. Itselläni on henkivakutus, jossa edunsaajana on puolisoni. Tällä hetkellä - jos pahin tapahtuisi - hän joutuisi maksamaan karmivat verot. Hääpäivämme jälkeen ei. Avioliittohan on nimenomaan sopimus. Ei meidän rakkautemme ainakaan siitä miksikään muutu. Juridinen puolihan siinä laitetaan kuntoon. Ja tietenkin juhlitaan toisiimme sitoutumista.

Tuttavapariskuntamme sai reilu vuosi sitten lapsen. Mies oli ollut aiemmin naimisissa ja hänellä on siitä liitosta yksi lapsi. Kuulin hiljattain, että tällä miehellä ei ole aikomustakaan viedä ystävääni vihille. Ei kuulemma aio enää koskaan mennä naimisiin. On kuitenkin yhteinen asuntolaina ja lapsi (jotka molemmat kuuluvat mielestäni vasta avioliittoon), joten siinä mielessä ovat kyllä sitoutuneet erittäin paljonkin toisiinsa. En voi käsittää tuota itsekkyyden määrää. Olen todella pahoillani ystäväni puolesta.

Ehkä näkemykseni on vanhanaikainen(?), mutta miksi kaikki vanhat tavat pitäisi heittää romukoppaan. Tottakai jokainen tekee ratkaisunsa itselleen sopivalla tavalla, mutta kyllä huomioon tulisi ottaa kaikki ne, joihin asia vaikuttaa.

Link to comment
Share on other sites

Musta koko isä-kysymys on ihan naurettava muutenkin. Varsinkin kun Suomessa syntyy vuosittain myös sellaisia lapsia, joiden isäksi merkitään voimassa oleman avioliiton vuoksi isäksi joku muu, kuin se varsinainen biologinen isä on. Olen kuullut, että tämän purkaminen onkin sitten monta kertaa vaikeampi juttu kuin isyyden tunnustaminen.

Lihavointi lainauksessa minun lisäämäni.

Totta, avioliitossa syntyvän lapsen isä on automaattisesti aviopuoliso. Mutta mikäli aviopuoliso merkitään lapsen isäksi, mutta näin ei olekaan, riittää tämän asian purkamiseen DNA-testi. Eli ihan varmana tietona voin kertoa, ettei sekään silti kovin hankalaa ole. Ei tarvitse edes tietää lapsen biologista isää, vaan DNA-testillä voidaan myös todeta se, ettei oletettu isä olekaan lapsen isä.

Tällainen OT tähän väliin.  :)

Link to comment
Share on other sites

Meillä suunniteltu ja kovasti toivottu esikoinen syntyy ihan näillä näppäimillä ja naimisiin menosta päätettiin kuukausi sitten. Vihkiminen ja lapsen kaste tapahtuu samana päivänä. Eli ei olla vanhanaikaisia kumpikaan. Yhteiseloa on takanapäin hääpäivänä tasan 7 vuotta ja tultiin siihen tulokseen että eikös sitä jo voisi naimisiinkin mennä. Ja ollaanpahan kaikki kolme sitten saman sukunimen alla, lapselle nyt olisi joka tapauksessa tullut miehen sukunimi koska jos ei nyt oltais menossa naimisiin niin joskus se päivä olisi kuitenkin koittanut!

Link to comment
Share on other sites

Me haluamme tulevan mieheni kanssa, että lapsemme syntyvät avioliittoon. Itse en ole syntynyt avioliitossa ja vanhempani ovat eronneet kun olen ollut vasta sylivauva. Isääni en ole paljoakaan nähnyt. Sen takia haluan, että synnytän aviomieheni lapsen. Lisäksi haluan, että meillä kaikilla on yhteinen sukunimi.  :)

Jokainen tekee kuitenkin kuten parhaaksi näkee. Me vain haluamme tehdä näin. Naimisiin mennään ensi maaliskuussa, jonka jälkeen alamme luultavasti yrittää lapsen tekemistä. Se on hyvä hetki, sillä opintonikin alkavat olla loppusuoralla jo siinä vaiheessa.

Link to comment
Share on other sites

Tuttavapariskuntamme sai reilu vuosi sitten lapsen. Mies oli ollut aiemmin naimisissa ja hänellä on siitä liitosta yksi lapsi. Kuulin hiljattain, että tällä miehellä ei ole aikomustakaan viedä ystävääni vihille. Ei kuulemma aio enää koskaan mennä naimisiin. On kuitenkin yhteinen asuntolaina ja lapsi (jotka molemmat kuuluvat mielestäni vasta avioliittoon), joten siinä mielessä ovat kyllä sitoutuneet erittäin paljonkin toisiinsa. En voi käsittää tuota itsekkyyden määrää. Olen todella pahoillani ystäväni puolesta.

Multa on ilmeisesti mennyt jotain ohi, mutta voisitko perustella missä kohtaa mies on itsekäs? Ymmärrän erittäin hyvin, että jos mies on kerran jumalan kasvojen edessä ja tämän seurakunnan läsnäollessa vannonut ikuista rakkautta kunnes kuolema erottaa, ettei hän halua mennä enää naimisiin. Koskaan. Ehkä hän on vaan todella periaatteellinen ja sanojensa takana seisova mies?

Link to comment
Share on other sites

Multa on ilmeisesti mennyt jotain ohi, mutta voisitko perustella missä kohtaa mies on itsekäs? Ymmärrän erittäin hyvin, että jos mies on kerran jumalan kasvojen edessä ja tämän seurakunnan läsnäollessa vannonut ikuista rakkautta kunnes kuolema erottaa, ettei hän halua mennä enää naimisiin. Koskaan. Ehkä hän on vaan todella periaatteellinen ja sanojensa takana seisova mies?

No, kaikki eivät esimerkiksi vanno yhtään mitään jumalan kasvojen edessä ja tämän seurakunnan läsnäollessa ...  ;)

Joo, onpa periaatteellista olla uskollinen ex-vaimolleen ihan periaatteesta vain, mutta kuitenkin tehdä uusi lapsi uuden naisen kanssa, jonka kanssa ei sitten voi mennä naimisiin...

Ymmärtäisin vielä jotenkin, että eron jälkeen ei olisi uutta suhdetta, mutta jos kerran se lapsikin on tehty jo uuden kanssa, niin missä ihmeen välissä tämä mies voisi olla sanojensa takana seisova mies?

Mielestäni avioliittoon eivät kuulu lapset toisten naisten kanssa. (Tosin tässä tapauksessa lapsi tuli eron jälkeen.)

Mutta kaikki tavallaan...

Link to comment
Share on other sites

^ Kyse onkin siinä että SINUN mielestäsi heidän tulisi olla naimisissa koska heillä on lapsi ja yhteinen asuntolaina. Välttämättä KAIKKI eivät ajattele niin. Ystäväsi on VARMASTi tiennyt miehensä mielipiteen asiasta, mutta kuitenkin on tehnyt lapsen hänen kanssaan ja ottanut asuntolainan. Eli ystävääsi on turha sääliä, olisi kannattunut varmaan vaihtaa ajoissa miestä, vai? Ja voihan olla että mies ei oikeasti yksinkertaisesti halua enää toista avioliittoa, mutta kuitenkin rakastaa perhettään ja haluaa olla loppuelämänsä nykyisen avupuolisonsa kanssa yhdessä. Kyllä ne nykyisin monet avioliitotkin kariutuvat, joten avioliitto ei ole mikään tae yhdessöpysymisestä.

Link to comment
Share on other sites

No, kaikki eivät esimerkiksi vanno yhtään mitään jumalan kasvojen edessä ja tämän seurakunnan läsnäollessa ...  ;)

Joo, onpa periaatteellista olla uskollinen ex-vaimolleen ihan periaatteesta vain, mutta kuitenkin tehdä uusi lapsi uuden naisen kanssa, jonka kanssa ei sitten voi mennä naimisiin...

Ymmärtäisin vielä jotenkin, että eron jälkeen ei olisi uutta suhdetta, mutta jos kerran se lapsikin on tehty jo uuden kanssa, niin missä ihmeen välissä tämä mies voisi olla sanojensa takana seisova mies?

Mielestäni avioliittoon eivät kuulu lapset toisten naisten kanssa. (Tosin tässä tapauksessa lapsi tuli eron jälkeen.)

Mutta kaikki tavallaan...

Eipä muuta sanottavaa, paitsi että sun kanssa olen kyllä ihan samaa mieltä tuosta tapauksesta...

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...

×
×
  • Create New...