Puhuitteko etukäteen, millaista kosintaa ET halua?

[Louhetar]

Sen verran olin kosinnasta maininnut, että ei missään nimessä pidä polvistua   Ja siippa kyllä tiesi jo muutenkin, että en pidä mistään korneista kosinnoista noin niin kuin muutenkaan. 

[Adiela]

Ei niinkään olla yhdessä puhutta siitä millaista kosintaa EN halua, mutta olen toki aina jossain sivulauseissa heittänyt mitkä jutut ei minusta tuntuisi kovinkaan mukavilta. Näitä on juuri julkiset kosinnat, en ikinä haluaisi olla missään kaikkien aikojen kosinnassa.  Kosinta ei toivottavasti tapahdu missään kiireessä, riidan sovitteluna tai muuten epäsopivassa kohdassa, kuten missään vessassa. Okei, ehkei mies ihan näin hömelö edes ole. Mies tietää että olen romantikko ja olen sanonut hänelle että haluan tilanteen / ajan olevan meidän hetki, ei tuhansien sivustaseuraajien tai edes sukulaisten. Toivon polvistumista, mutten halua sormusta valmiina. Olen niin paha perfektionisti ettei miehen valitsemsa sormus ikinä vastaisi juuri sitä mitä oikeasti haluan. Säästän siis meidät kummatkin vaivalta ja mennään sitten yhdessä valitsemaan. 

 

Sellaisia pikkuisia toivomuksia olisi 

[petosieni]

En puhunut. Ajattelin, että minulle kelpaa mikä vaan, kunhan se minut vaan vaimoksi haluaa.

[Aistiharha]

Kosintaa ei ole vielä kuulunut, mutta muuta en ole sanonut kuin että EI mitään julkista spektaakkelia vaan mieluusti ihan vain kahdenkesken.

[salmrj]

Olimme jo sopineet menevämme naimisiin, joten en halunnut mitään suurta yllätystä... Halusin vain saada sormuksen sormeen, olisi ollut siinä vaiheessa outoa alkaa järjestämään mitään suurempaa Menikin ihan nätisti, mies piti pienen puheen ja antoi sormuksen ja siinä oli

[Sukkamonsteri]

 Olisiko teillä, joilla oli toivomuksia kihlauksen ja kosinnan suhteen etukäteen, aivan hirveä kauhistus että kyseessä olisi ns salakihlat?

Meillä ei varsinaista kosintaa ollut ollenkaan kun alettiin yhteisestä sopimuksesta funtsimaan vain vihkipäivää ja tehtiin esteidenselvityspyyntö.. Avioituminen onkin niin tuore juttu (ja kihlausaika oli ehkä pari kk jolloin mm vaatevalinnat vei suurimman osan kapasiteetista joita "häihin" uhrasin joten en vielä oikein osaa sanoa olenko tyytyväinen vai pettynyt siihen että ei koskaan oltu sillain "julkisesti kihloissa")

[rosenbej]

Hah täällä vielä odotellaan kihlausta, mutta olen kertonut ihan suoraan, että mitänä spektaakkelimaista esim. urheilutapahtumalla screenille joutumista tai omaan makuuni "tyypillistä" polvistumista UV:na keskiyöllä en toivo. Mies totesi aika nopeasti, että "nojoo sä oot kyllä sellainen nainen jota kositaan sateisena maanantaina"  

[Minitikru]

Sen verran ennen kosintaa sanoin joskus, että ei julkista kosintaa. Halusin että olemme kahden kesken kosintahetkellä.

[hepso]

Enpä muista että olisi juurikaan aiheesta puhuttu, ja kosinta oli mieleinen. Julkista kosintaa yleisön tai sukulaisten edessä en olisi halunnut.

[vesi]

Emme olleet puhuneet asiasta etukäteen, eikä minulla myöskään ollut mitään sellaista kosintaa mielessä, mistä en olisi pitänyt. Ihanaa vaan kun minusta tulee hänen vaimonsa!

[Guest]

Mainitsin miehelle joskus viime vuoden lopulla, etten halua tulla kosituksi lauseella "mennäänkö kihloihin". Mies yllättyi, sillä luuli (ja jatkoi yhä siinä luulossa elämistään) etten halua naimisiin! Karkauspäiväksi sitten mietiskelin hirveästi millä sanoilla kosia ja mikä näyttäisi kakun päällä kauneimmalta.

 

[Aleze]

Mä olin valistanut miestäni hieman siitä, mitä toivon kosinnaltani. Mies on eri kulttuurista, jossa ei ole samanlaista kosintakulttuuria, joten asian valaiseminen oli mielestäni tarpeen. En halunnut mitään julkista kosintaa, mutten myöskään kotisohvan edessä suoritettua "mennääks naimisiin" -tyylistä kosintaa. Mutta todellisuus olikin sitten se, että mies plvistui juuri kotisohvan edessä sormuksen kanssa  Mies olisi kyllä halunnut kosia vähän eri paikassa, mutta asiat eivät menneet ihan suunnitellusti. Silti olen todella onnellinen ja ylpeä siitä, että voin sanoa olevani kihloissa mieheni kanssa, ja sormukskin oli tosi kaunis 

Me oltiin puhuttu muutenkin jo aika aikaisessa vaiheessa suhdetta, että halutaan mennä naimisiin (noin yleensä siis, että ei haluta mitään säätösuhdetta vaan ihan vakavissaan ollaan). Ja jo ennen kosintaakin oltiin puhuttu monta kertaa siitä, että mennään naimisiin, joten tavallaan joidenkin mielestä oltiin jo kihloissa ennen kosintaa ja sormusta - jos kihlauksen ajatellaan tarkoittavan juuri sanallista lupausta avioliitosta. Mä halusin silti selkeän kosinnan sormuksen kanssa, koska olen sen verran romantikko.

[TulevarouvaK]

Oonhan siitä saattanut mainita. Mies on myös itse kysellyt mun toiveita. Hääpäivä kun on jo päätetty niin haluaa tehdä kosinnasta mulle ikimuistoisen.  Ihana mies 

[heipähei]

Sen verran perinteiset toiveet oli molemmilla, että minä nainen toivoin jonkinlaista yllätyksellistä kosintaa ja mies myös halusi mua kosia, vaikka asia oltiin puhuttu läpi ties kuinka monesti ja kihlasormuksetkin oli jo ostettu.

Muuta en itse kosinnalta odottanut tai tullut edes ajatelleeksi tahtoa tai kieltää, mutta sen tein selväksi suoraan useamman kerran asian tullessa puheeksi, että isältäni tai keneltäkään muulta kuin minulta ei missään tapauksessa ehdottomasti ikinä koskaan saisi kysyä mitään lupia MEIDÄN KAHDEN avioliittoon. Tän olisi kyllä ihan kuka tahansa joka on muhun koskaan tutustunut osannut päätelläkin, siipasta puhumattakaan.

[Cabella]

Minä kosintaa vielä odottelen, mutta on asiasta puhuttu. En ole suoraan valistanut, että näin tai näin pitää kosia tai näin ei missään nimessä saa tehdä. Joskus kun kosinta on tullut puheeksi, olen kertonut, että minun mielestäni se on kahden ihmisen välinen asia, eikä siihen "todistajia" tarvita eli minäkään en kaipaa julkista kosintaa. Olen myös maininnut, että minusta olisi kiva, jos päivä olisi ihan tavallinen (vaikka se sateinen maanantai - mikä tuolla aiemmin mainittiin ), ei siis jouluaatto, vuosipäivä, uusi vuosi, synttäripäivä tai vastaava. Mieheni mielestä taas kosiminen on hänen tehtävänsä ja sen hänelle suon. Ilmeisesti myös kosiminen sormuksen kanssa on hänen mielestä ainoa oikea tapa ja se on minulle okei vaikka useimmat taitavat olla sitä mieltä, että olisi parempi päästä itse sormusta valitsemaan.

[nassis]

Telkkaria katsellessa on kerran sivuttu asiaa... kun töllössä joku järjesti oikein överijulkisen kosinnan pysäyttäen liikenteen jne. niin mies siinä kuittaili, että hänkin voisi tulevaisuudessa kosia mua samalla tavalla kun minä siitä varmasti niin tykkäisin  Totesin että kiitos mutta ei kiitos. 

Senkin ilmoitti samaan syssyyn, että sormuksen kanssa ei aio kosia. Hyväksyn tämän, vaikka mun mielestä olisikin ihanaa jos olisi se sormus jo kosiessa (en odota kuin ihan sellaista "perusrinkulaa" kihlaksi, jos se oliskin joku kamala niin sen vois korvata vihkillä sitten :D) Toisaalta mulla on niin överipienet sormet, että oikeankokoisen hankkiminen multa salaa olisi varmaan aika haastava tehtävä.

[Jadine]

Puhuimme. En nyt mitään kauheita vaatimuksia esittänyt, mutta sanoin, etten haluaisi mitään kovin julkista kosintaa (siis yleisön edessä, jossain lätkämatsissa tms.) enkä myöskään sellaista, että tyyliin tiskaamisen lomassa kysyy, että mentäisiinkö naimisiin.

Alun perin poikaystävä oli sitä mieltä, että haluaa ehdottomasti kosia sormuksen kanssa, mutta sanoin kyllä hänelle, ettei tarvitse, kun vähän veikkasin, että sitten saisin odotella kosintaa hamaan hautaan asti. En nimittäin itsekään tiennyt sormuksen kokoa, kun en käytä sormuksia tai muitakaan koruja. Eilen käytiin sormuskaupoilla, ja hän kyllä sanoikin, että onneksi käytiin siellä yhdessä.

[siankarj]

Mä en ole mitenkään suuri hääihminen, joten kosinta on mulle se juttu  Tässä olen varotellut että ei sohva-tai sänkykihloja, mutta ei mitään jäätävää yleisöfarssiakaan, katotaan onko mies ottanu asiat muistiin