Jump to content
Naimisiin.info

Puhuitteko etukäteen, millaista kosintaa ET halua?


Guest Riika(Guest)

Recommended Posts

  • Replies 267
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Minua kosittiin kysymällä haluanko vaihtaa nimeäni ja hääpäiväkin päätettiin vielä saman iltana. Eli kosinta oli täydellinen. :girl_sigh:

Jos minua olisi kosittu näin, niin pakkohan siinä olisi ollut antaa rukkaset. Ei, en todellakaan halua vaihtaa nimeäni :girl_haha:

Ei meillä mitään "ei tällaista kosintaa" -keskustelua käyty. Joskus muutamaa kuukautta aiemmin, kun aavistelin, että sellainen saattaisi olla tuloillaan, niin silleen hienovaraisesti ujutin muina naisina johonkin keskusteluun sen, että sormus on niin tärkeä asia, että sitä ei voi yllätyksenä hommata. Ja niinhän sieltä tuli täydellinen kosinta myöhemmin syksyllä ja seuraavana päivänä käytiin yhdessä valkkaamassa sormukset :wub:

Link to comment
Share on other sites

Sen verran olen sanonut, että sormuksen valinnassa olisin mieluusti mukana, tai sitten sisko kannattaa ottaa mukaan jos sormuksen meinaa yllätyksenä valita. Luotan siskoni makuun 110% tässä asiassa :) Myös sen olen tehnyt selväksi, että minua täytyy pyytää vaimoksi, ei "pelkästään kihloihin", en edes ymmärrä mitä koko asia tarkoittaa. Minulle kihlaus on ehdottomasti lupaus naimisiinmenosta.

Nyt sitä kosintaa odotellessa sitten... :tender:

Link to comment
Share on other sites

  • 4 weeks later...

Kosintaa ei ole täälläkään päässä siis vielä tapahtunut, mutta pikkuhiljaa tässä on tullut annettua jonkinlaisia vinkkejä siitä, millaista kosintaa EN halua. Monesti vinkit ovat tulleet niin, että kun olemme katsoneet jotain leffaa ja siinä on tapahtunut kosinta, niin olen hieman arvostellut, että oliko hyvä vai huono kosinta. Esim. eräässä leffassa mies kosi tyttöystäväänsä tämän vanhempien kotona näiden vanhempien edessä ja itse sanoin siihen, etten ikinä haluaisi itseäni kosittavan vanhempieni edessä. Mielestäni vanhemmat eivät vain kuulu siihen hetkeen ollenkaan. Toisessa leffassa taas mies esitti vitsillä kosinnan, mutta se tapahtui kerrostalon kattotasanteella pimeällä kauniissa valoissa ja vaikka kosinta olikin ollut vitsi, mies puhui hyvin kauniisti. Siitä sanoin, että niin kauan kuin kosinta ei olisi vitsi, voisin ottaa moisen kosinnan, jossa olisimme vain me kaksi ja kauniita sanoja. Monissa romanttisissa leffoissa kosinta tulee tavalla tai toisella eteen, ja niistä sitten olen siis niitä kommentoinut poikaystävälleni. Monesti romanttisen kosinnan oltua esille, olen vain todennut "And that´s how it´s done" ja miekkonen on myhäillyt tai hymyillyt tai sitten todennut että "interesting." :D Saa nähdä sitten joskus tulevaisuudessa, että onko "opit" menneet perille. :)

Link to comment
Share on other sites

Kosintaa ei ole täälläkään päässä siis vielä tapahtunut, mutta pikkuhiljaa tässä on tullut annettua jonkinlaisia vinkkejä siitä, millaista kosintaa EN halua. Monesti vinkit ovat tulleet niin, että kun olemme katsoneet jotain leffaa ja siinä on tapahtunut kosinta, niin olen hieman arvostellut, että oliko hyvä vai huono kosinta. Esim. eräässä leffassa mies kosi tyttöystäväänsä tämän vanhempien kotona näiden vanhempien edessä ja itse sanoin siihen, etten ikinä haluaisi itseäni kosittavan vanhempieni edessä. Mielestäni vanhemmat eivät vain kuulu siihen hetkeen ollenkaan. Toisessa leffassa taas mies esitti vitsillä kosinnan, mutta se tapahtui kerrostalon kattotasanteella pimeällä kauniissa valoissa ja vaikka kosinta olikin ollut vitsi, mies puhui hyvin kauniisti. Siitä sanoin, että niin kauan kuin kosinta ei olisi vitsi, voisin ottaa moisen kosinnan, jossa olisimme vain me kaksi ja kauniita sanoja. Monissa romanttisissa leffoissa kosinta tulee tavalla tai toisella eteen, ja niistä sitten olen siis niitä kommentoinut poikaystävälleni. Monesti romanttisen kosinnan oltua esille, olen vain todennut "And that´s how it´s done" ja miekkonen on myhäillyt tai hymyillyt tai sitten todennut että "interesting." :D Saa nähdä sitten joskus tulevaisuudessa, että onko "opit" menneet perille. :)

Tämä on niin jännä juttu kun kovin monet toivovat sellaista leffakosintaa. :) Minusta romanttisinta ei ole se, mitä leffoissa yleensä tapahtuu vaan pienet arjen hetket. Olisin saattanut kokea hyvinkin romanttisena pelkän puhtaan "tuletko vaimokseni" -kysymyksen aamuhämärässä silmät sikkarassa esitettynä. No, mies ei ihan noin kosinut vaan hyvin yksinkertaisesti ja kukkakimpun kanssa, mutta minulle ei vaan oikein sopisi tuollainen "tilattu" kosinta. Että olisin etukäteen ilmoittanut millaisen kosinnan haluan ja millaista en niin se vaan ei tunnu oikein aidolta. Mutta me ollaan tosiaan kaikki niin erilaisia. Minä vaan en kaivannut mitään korulauseita tai rakkauden vakuuttelua kosintatilanteessakaan. Toivon kuitenkin oikeasti, että kaikki voisivat olla kosintoihin tyytyväisiä, ei se ole se miten se tapahtuu vaan se mitä se tarkoittaa. Että mies haluaa viettää loppuelämänsä juuri sinun kanssasi. Se on minun mielestäni todella suuri asia, esitettiin itse kysymys sitten miten ja missä tahansa.

Link to comment
Share on other sites

  • 5 months later...

Tuntuu hassulta että kosinnasta tehdään niiiiin suuri numero.

Että jos se ei tapahdu kuin (yleensä nainen) on suunnitellut niin koko homma on pilalla. Jos on tarkat määritelmät että miten sen kuuluu tapahtua niin kannattaa kosia itse.

Pieni ristiriita että halutaan että kosinta on yllätys, mutta kuitenkin tarkat suunnitelmat tehty että mitenmissämilloin kosinta tapahtyy. Kuten minimorsio sanoi että ei se juttu ole siinä miten se tapahtuu vaan se mitä se tarkoittaa.

Muokattu: , käyttäjä: ttiiina
Link to comment
Share on other sites

  • 2 months later...

Kyllä olemme tästäkin puhuneet. Lähinnä minulle on tärkeää, että olisimme kahden kesken, sillä asiahan on vain minun ja tulevan mieheni välinen asia. Olen myös sanonut, että en halua mitään muuta esinettä (kaulakoru, leikkisormus) kosimisen yhteydessä (ruusut toki olisivat kivoja!) sillä en halua liittää kihlautumista esimerkiksi johonkin toiseen koruun. Muuten olen hyvin avoin asian suhteen.

Link to comment
Share on other sites

  • 3 months later...

Olin tehnyt selväksi jo aika aikaisessa vaiheessa että mitään yllätyskosintaa ei mulle kannata järjestää, koska mun mielestä asioista pitää keskustella ja keskustelun perusteella sitten tullaan siihen tulokseen mihin tullaan. Olis ollu todella teennäistä jos mies olisi järkännyt jonkun pikku kosimisnäytelmän, kun oltiin jo yhteisesti päätetty että naimisiin mennään.. :D

Link to comment
Share on other sites

  • 4 months later...

Ei varsinaisesti olla puhuttu siinä mielessä, että olisi ollut tarkoituksena antaa vihjeitä tai ohjeita kosintaa varten, mutta puheeksi on toki tullut, että minua on kerran kosittu julkisella paikalla, siis entisessä suhteessa ennen nykyistä miestä. Sen lisäksi, että se tapahtui julkisella paikalla, koko tapahtuma oli ihan joka aspektiltaan kaikkien kliseiden ja latteuksien isä ja äiti. En siitä silloiselle miesystävälle ikinä pahaa sanaa sanonut vaikken siitä pitänytkään, mutta nykyinen mies kyllä tasan tarkkaan tiesi, että en ikinä enkä mistään hinnasta olisi tahtonut joutua sellaiseen tilanteeseen uudestaan - eikä se olisi kyllä hänen tyyliinsäkään kuulunut.

Link to comment
Share on other sites

  • 2 months later...

Minä olin sanonut miehelle, etten missään nimessä hallua keltakultaista sormusta. Se oli ehkä ainut asia, mistä oltiin puhuttu mitä "en halua".

Onneksi mies on niin ujohko, että tiesin ettei hän varmasti yleisön edessä kosisi, sillä sellaistakaan kosintaa en todellakaan olisi halunnut. Hienosti osasikin sitten kosia kun oltiin iltauinnilla ihan kaksin, eikä ketään muita näköpiirissä. :)

Ai niin ja joskus kun aikaa sitten miehen ystävä oli mennyt kihloihin "yhdessä sopimalla", niin minä olin tehnyt selväksi, että minä en sitten sovi vaan minua kyllä kositaan. :)

Link to comment
Share on other sites

Guest hiirulainen

Muuta en ole sanonut, kun sen että jos kosii sanoin "Mennäänkö kihloihin?", ei myöntävää vastausta saa. Haluan siis että kosinnassa esiintyy joko sanat naimisiin tai vaimokseni :)

Link to comment
Share on other sites

Ei oltu puhuttu mitään mistään kosimisista, naimisiinmenosta joskus kylläkin. Mies ehti kosia mua kaksi kertaa ennen kuin viimeisimmällä (eli kolmas kerta toden sanoo) suostuin.

Mies onneksi ilmeisesti ymmärsi mistä kiikasti - kahdella ekalla kerralla oli promilleja enemmän kuin tarpeeksi, ja kolmannella kerralla oli sitten selvin päin ja heti kävi flaksi :)

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...
  • 2 weeks later...

Ilmoitin jo melko varhain, että kunhan mies ei vaan mene ostamaan sormusta etukäteen, sillä siitä saakka kun kaverini on ollut korumuotoilijaksi opiskeleva ammattilainen, oli itselleni selvää, että meidän "kahleet" suunnitellaan itse ja toteutuksesta saa vastata kaiffari. Mies oli tästä ilmoituksesta alkuun vähän ihmeissään, että ei kai me vielä olla kihloihin menossa, johon sitten selittämään, että ei olla, mutta pitää varmistella hyvissä ajoin, ettei tarvitse sitten sormuksia palautella. ..mutta niin siinä kävi, että lopulta oltiin jo tulevana kesänä piirtopöydän äärellä, ja syksyllä järkytettiin sukulaiset ja ystävät ikisinkkujen kahleilla :)

Link to comment
Share on other sites

Minä annoin ohjeeksi vain, että mesessä en halua tulla kosituksi :D Me kun molemmat tehdään töitä tietokoneella päivät ja siinä samalla tulee höpöteltyä netin kautta, niin tuli jo mesessä aika paljon puhuttua kihlautumisesta ihan yleisellä tasolla. Toki tehtiin netitse sellaisia varovaisia fiiliksen tunnusteluja, mutta se varsinainen kihlautuminen tapahtui sentään kotona ihan kasvokkain.

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Me oltiin aiheesta keskusteltu sen verran, että olin sanonut, että en kyllä suostuisi jos multa kysyttäis, että "mennäänkö kihloihin?". Halusin, että mua pyydettäis vaimoksi. Olin myös painottanut moneen otteeseen, että mulle kihlaus on lupaus avioliitosta, ja että naimisiinmenon tulee tapahtua maksimissaan muutaman vuoden sisällä kihlauksesta, ei "sitten joskus". Haaveissani oli kosinta tyyliin ruusunterälehtiä ja polvistuminen. Noh, polvistumisen sain ja kysymyksen "mitä mieltä sä oot, pitäiskö meidän mennä kihloihin?". Harmittavaa (ja noloa myöntää), mutta tämän haaveilijan ensimmäinen ajatus oli "Ei näin...". Sain onneksi pidettyä ajatuksen sisälläni ja seuraavana päivänä mentiin sormuskaupoille. Maailman ihanimman miehen sain ja ens kesänä ollaan menossa naimisiin, mutta täytyy tunnustaa, että ehkä ihan pikkiriikkisen kaihertaa, etten koskaan elämässäni saanut kuulla tätä maagista "tuletko vaimokseni?". Tai sitähän ei koskaan tiedä, mutta nyt tavoitteena on, etten sitä koskaan kuulisi :D

Link to comment
Share on other sites

Muutaman asian olin etukäteen sanonut - toiset esimerkiksi leffoja katsoessa heitettyjä "Mä en kyllä haluaisi tollasta kosintaa" ja osa omana kommenttina siihen, miten oli kuulut toisten kihlautuvan (mukana siis myös tällaisia "vähänkö ihanan kuulosta" kuin myös "ethän sä sitten kosi noin?" -pohdintoja).

Mutta siis mieheni tiesi, etten halua kosinnasta julkista showta, minua ei pidä kysyä kihloihin vaan kosia vaimoksi sekä se, että minua kosiessa ei välttämättä tarvitse olla sormusta, jollei sellasta halua hankkia. Ja niin minua kosittiin yksityisesti (tosin julkisella paikalla) ja ilman sormusta kysymällä "tuletko vaimokseni?". :)

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...

×
×
  • Create New...