Kuinka paljon anopin sana painaa hääjärjestelyissä?

[Christabel-]

En huomannut, että aiheesta olisi ollut viestiketjua, mutta siirtäkäähän mikäli tämä johtuu vain omasta huomiokyvyttömyyestäni

 

Joka tapauksessa mietintämyssyssä on tänään, että kuinka paljon lähipiiriin kuuluvien (esim. anopin) mielipiteitä hääjärjestelyihin liittyen tulee huomioida, kun morsiuspari on itse kustantajan roolissa.

 

Meillä on joissain asioissa anopin kanssa hyvinkin yhtenevät mielipiteet, mutta osittain ne eriävät aika vankastikin. Kyse on oikeasti todella pienistä asioista - tyyliin hääteema, värit jne. Pyrkimyksemme on kyllä yhteinen - tyylikkäät, selkeät, mutta kuitenkin meidän näköiset häät - mutta en ole aivan varma, onko anoppi hoksannut tuota viimeisintä kohtaa. Siis että meidän näköiset - ei anopin näköiset.

 

Anopin ideoissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta kaikki ehdotukset eivät vain nappaa eivätkä tunnu meille omilta. Esimerkiksi me olimme suunnitelleet - ja asiasta anopillekin avoimesti puhuneet - että häiden väriteema olisi vaalea (valkoinen/luonnonvalkoinen, kumpi nyt paremmalta tuntuukaan) ja punainen. Nyt anoppi on kuitenkin ilmoittanut, että kyseinen teema ei oikein sovi aikuisille ihmisille, koska on liian prinsessamainen. (Kyselinkin ko. asiasta mielipiteitä eräässä toisessa ketjussa.) Anoppi esitti myös asiasta oman mielipiteensä, mikä olikin ihan hyvä asia, jotta vähän tiedän, millaisia ajatuksia anopilla ko. asiasta on.

 

Puhuimme asiasta sulhon kanssa ja totesimme, että kyllä me nyt kuitenkin taidamme oman päämme tässä pitää, koska muuten harmittaa jälkeenpäin. Asiasta syntyi keskustelua anopin kanssa, jolloin kerroimme, mitä olimme päättäneet. Ei anoppi nyt sitä suoraan sanonut, mutta vaikutti kyllä aika loukkaantuneelta.

 

Ihan kaikkia muita asioita en viitsi tähän luetella, mutta kerrottakoon vielä pari esimerkki. Puhuttiin anopin kanssa morsiuspuvusta. Minä kerroin ajatelleeni hankkia oman, ja anoppi nyökkäili hyväksyvästi ajatukselle. Juteltiin asiasta enemmänkin, ja anoppi esitti vankan mielipiteensä siitä, kuinka minun tulisi hankkia ihan vain joku vaalea mekko jostain kaupasta. Minä sitten kerroin, että olin ajatellut ihan morsiuspukua ja linjasin vähän, minkälaisten väliltä valinta voisi ehkäpä tapahtua. Taaskaan anoppi ei sitä sanonut suoraan, mutta puuskahti tuohon äkeästi vain, että "Niin, omahan se on asiasi. Mutta minulla oli aikanaan yksinkertainen vaalea puku ja se ei kyllä ollut huono valinta." No, ei varmaan ollutkaan - kuvista päätellen puku on sopinut anopille loistavasti - mutta se taas ei ole sitä, mitä minä haluan.

 

Keskustelimme yleisesti porukalla vihkimisajasta. Meidän ajatus oli, että vihkiminen olisi klo. 14-15, mutta anopin mielestä sen on ehdottomasti oltava klo. 17:00. Minusta ajankohta tuntuu jotenkin myöhäiseltä. Kuitenkin kirkossa ollaan - mitä, tunti? - jonka jälkeen päästään vasta ruokailemaan sun muuta. Anoppi tuntuu hakevan mielipiteelleen tukea jokaiselta vastaantulijalta tyylillä "Hei, eikös nykyään olekin ollut tapana järjestää vihkiminen vasta klo. 17:00" ja tuntuu, että meidän pitäisi nyt suostua siihen vain siksi, että anoppi haluaa - tai muuten loukkaannutaan.

 

Anoppini on mitä ihanin ihminen, mutta näiden pikkujuttujen pohjalta on herännyt kysymys siitä, kuinka paljon anopin sana painaa tai kuinka paljon anopin mielipiteen tulee antaa vaikuttaa tällaisiin asioihin? En halua todellakaan poissulkea anoppiani hääjärjestelyistä - mutta kyllähän meillä täytyy olla sulhon kanssa oikeus tehdä itsenäisiä päätöksiä ilman, että anoppi jotenkin loukkaantuu. Nämä asiat (servetit, muut koristee, morsiuspuvun yms.) kustannamme luonnollisesti itse.

 

Mitä mieltä te olette?

[ajno]

Kauheeta, mikä tilanne :S Mun mielestä morsiusparin pitää saada tehdä ne lopulliset päätökset, vaikka tietysti on kiva saada ehdotuksia ja eri näkökulmia muilta henkilöiltä. Ymmärtäisin tuon "määräilyn", jos anoppi itse kustantaisi huomattavan osan teidän häistänne, mutta siltikään en sitä, että anoppi haluaa päättää noinkin suuria asioita kuten morsiamen häälookin ja koko häiden teeman ja yleisilmeen.

 

Meillä minun äitini kustantaa isäni kanssa yhdessä pitopalvelun, mutta eivät halua päältäpäsmäröidä meidän häitä millään tavalla. Alusta alkaen ollaan sulhon kanssa kahdestaan saatu päättää teema, vieraslista, ruoat, kutsut, lookit... Siis ihan kaikki. Toki olen äidiltäni kysynyt mielipidettä aikatauluista sun muista, pidetäänhän meidän häät hänen kotonaan. Mutta hän on painottanut sitä, että nämä on meidän omat häät, eivät hänen ja me saadaan tehdä, niinkuin parhaaksi näemme. Ja tästä oon erittäin ilonen

[KetunMetku]

Minun vastaukseni on selkeä:

 

Sinun anoppisi mielipiteillä ei ole yhtään minkäänlaista merkitystä sinun häidesi suunnittelussa.

 

Teema/värit ei ole mitään "pieniä asioita", vaan luovat sinun ja miehesi häissä sen tunnelman mitä haluat.

 

Ne eivät ole sinun anoppisi häät ja sinun ei tarvitse toistaa hänen häitään omissasi, varsinkaan kun maksatte itse juhlanne.

 

Kannattaa sille tulevalle anopille asettaa rajat, tai seuraavaksi on joku muu asia sitten missä ollaan "määräilemässä".

 

Mielipiteensä toki voi sanoa, mutta päätökset ovat teidän ja niistä jos alkaa mielensä pahoittaa, voit kysyä avoimesti, että tuliko sinulla nyt paha mieli jostakin? Ja vastat sitten, että ne ovat sinun hääsi ja sinä haluat vanhempana muistella kuinka ne olivat sinulle täydelliset juhlat.

 

Tsemppiä sinne rajojen asetteluun.

[Liljankukkanen]

Jos anoppi ei osallistu häiden kustantamiseen, niin mielestäni hänellä ei ole mitään sananvaltaa häiden suunnittelun suhteen. Tietysti anopilta ja muilta läheisiltä on mukavaa kuulla mielipiteitä, ideoita ja ajatuksia, mutta niin kauan, kun he eivät ole maksajan roolissa, päätäntävaltakaan ei ole heillä!

 

Anopilla on omat mielipiteensä ja teillä omanne, ja kun häät ovat kuitenkin teidän ja ainutkertainen hetki, niin minustaa teidän pitäisi toteuttaa häät niin kuin te haluatte. Joskus läheisiltä voi tulla tosi hyviä mielipiteitä ja he voivat ehdottaa jotakin sellaista, mitä ei ole edes tullut ajatelleeksi, mutta Christabelin tapauksessa kuulostaa vain siltä, että anopilla on erilaiset mielipiteet asioista. Ei kannata niistä ottaantua, vaan pitää oma päänsä. Anopillehan voi kaikkeen sanoa, että mietitään, mietitään, ja sitten hiljaisuudessa tehdä ne omat päätökset

 

Täälläkin anoppi on mm. sitä mieltä, että minun ja sulhon pitäisi vuokrata puvut (ollaan alusta asti haluttu ostaa). Anopin mielestä myös koko häiden järjestäminen on ihan turhaa hössöttämistä..

[*Tiuku*]

Väriteemanne ei minusta ole erityisen nuorekas, vaan sopii ihan minkäikäiselle parille tahansa. Jos anoppisi on mennyt naimisiin 70-luvulla, hän on varmaan käyttänyt kevyempää mekkoa ja näyttänyt siinä upealta, mutta silloin vaatimattomat häät olivat erityisesti muodissa. 2000- ja erityisesti 2010-luvulla on minusta muodissa individualistisuus eli jokaiselle omannäköisensä häät ja hääpuvut, ei anopinnäköiset. Ja klo 17:n vihkiaika on melko myöhäinen ja siirtää varsinaisen hääjuhlan todella myöhäiseksi. Itse seremonia kirkossa kestää tyypillisimmillään n. 30 minuuttia, ainakin niissä häissä, joissa olen ollut vieraana. Sen jälkeen on yleensä riisin tms. heittoseremoniat, muutamat valokuvat koko vierasjoukosta / hääparista ja auto- tai kävelymatka juhlapaikalle, joten ne häät, joissa olen ollut, ovat alkaneet 1-1,5 tuntia vihkiajan jälkeen. Jos hääpari on käynyt kuvattavana kirkon jälkeen (siis ottamassa viralliset potretit), juhla on saattanut alkaa jopa 2-2,5 tuntia vihkimisajan jälkeen. Ei ole erityisen yleistä varata kirkkoa klo 17. Yleisimmät ja halutuimmat ajat taitavat edelleen olla 14-16 välillä.

 

Minusta ei loppujen lopuksi ole väliä sillä, kuka häät maksaa. Hääparin on mielestäni joka tapauksessa saatava tehdä lopulliset päätökset ainakin niin, ettei päätöksistä koidu hääparille pahaa mieltä. Kun maksatte häänne itse, anopin tai kummin kaiman suunnitelmia ei tarvitse toteuttaa, vaikka miettisittekin hääjuttuja yhdessä. Voit todellakin kysyä suoraan, pahoittiko hän mielensä, jos vastaavia tilanteita vielä tulee. Se auttaa avaamaan asian ja voit ihan ystävällisesti selittää, että kysymys on teidän häistänne, jotka kustannatte itse, ja kuuntelette kyllä ehdotuksia, mutta lopulliset päätökset teette itse.

[Heinämorsian-14]

Samoilla linjoilla olen edellisten kanssa. Hääpari on ainoa, jonka mielipiteillä on väliä. Tietysti voi joskus olla kiva jutella vaihtoehdoista muiden kanssa, mutta silloinkin on syynä uusien ideoiden saaminen tai oman päätöksen vahvistaminen. Suoraan sanottuna kuulostaa kyllä naurettavalta käytökseltä, että joku muu viitsii hääparin väri- ja pukuvalinnoista loukkaantua. Voiko tuossa oikeasti olla enää kyse teidän häistänne, vai olisiko kyse jostain muusta? Jotkut vanhemmat eivät osaa päästää irti lapsistaan, ja haluavat vaikuttaa näiden elämässä kaikkiin mahdollisiin päätöksiin.

 

Teidän kannattaisi kyllä jutella asiasta ihan kunnolla nyt ja tehdä stoppi tuolle, että anoppi yrittää kontrolloida teidän häitänne. Seuraavaksi hän ehkä haluaakin päättää millaisen asunnon seuraavaksi hankitte, miten mahdolliset lapsenne kasvatatte jne...

 

Kaikilla on tietysti erilainen toleranssi siihen, miten muiden puuttumista jaksaa katsella. Itse olen ainakin sen verran omapäinen, että ärsyynnyn nopeasti, jos jossain asiassa 'ulkopuoliset' yrittävät tehdä päätöksiä puolestani.

[iiinez]

Christabel, odotin oman anoppini käyttäytyvän juuri noin. Olin aivan varma, että puuttuu jokaiseen päätökseemme ja kritisoi sen puhki. Olin henkisesti valmis käymään jokaisesta asiasta taistelua, joten ymmärrän hyvin, mitä teillä käydään läpi. Teidän häänne, ja olisihan asioista kiva keskustella, mutta ikävä olo tuollaisesta tulee.

 

Meillähän kävi sitten täysin toisin päin. En tiedä onko sekään hyvä, että anoppi ei ole nyt puolen vuoden aikana, mitä on häistä tiennyt kommentonut asiaa mitenkään. Sujuvasti juttelee muiden häistä, mutta meidän häämme ovat kuin tabu, josta ei voi puhua. Toisaalta hyvä näin, kun pelkkä hääpaikkamme sai aikaan silmien ympäri muljautuksen. Olen pari kertaa yrittänyt ottaa häät puheeksi, mutta muljaittelu jatkuu ja kommentit pysyvät "ai, teille tulee bändi."-tasolla.

 

Mun isä sitten sen sijaan käyttää tehokkaasti hyväkseen ainoa vanhempi -korttia. Mun äiti on siis kuollut, ja isä on mun ainoa elossa oleva vanhempi. Hetkittäin poden morkkista siitä, etten ennätä käydä kotona ihan niin usein kuin ehkä pitäisi, ja siksi mietin, että olishan tuota isääkin ihan kiva miellyttää, mutta....  Isä aina välillä yrittää ehdottaa jotain, ja yritän sanoa joka kerran nätisti, että juu, on kiva, mutta ei. Yritetään myös tehdä meidän näköistä hääjuhlaa ja isältä tuntuu olevan ihan hukassa käsitys siitä, millaisia olemme. Esimerkiksi kirkosta poistumismarssi. Me ei haluta mitään ihan tavallista. Isä jyrää nyt Aidan marssin puolesta "eikö se nyt menis morsiamen isän toiveena". Tuota perustelua sitten käytetään moneen asiaan. Jos me ei haluta humppaa ja valssia koko illaksi, niin "eikö se nyt menis morsiamen isän toiveena". Että tuota isä rakas.. te menitte 70-luvulla naimisiin maistraatissa ja äidillä oli vielä musta minimekko (tosi cool kyllä!). Te saitte teidän näköiset häät, anna mulle nyt omani.

[Christabel-]

Kiitos kovasti kaikille vastauksista.

 

Tuntui jotenkin tosi hyvältä nämä kommentit, ajattelin, että saan osakseni lähinnä naureskelua kun moisella pikkuasialla vaivaan päätäni...

 

On tosiaan käynyt itselläkin mielessä, josko tässä anopin liiallisessa hääsuunnittelussa olisi kysymys siitä, ettei osaa päästää irti esikoisestaan. En tietenkään näe anopin pään sisälle, mutta vähän sellainen fiilis on ollut. Anoppi pyrkii välistä muutenkin minun makuuni hieman turhan tiiviisti kommentoimaan meidän elämäämme ja sitä, mitä meidän pitäisi tehdä. (Milloin pitäisi tehdä lisää lapsia, jne.) Toki arvostan hänen mielipiteitään ja mielelläni neuvoja otan vastaankin, totta kai minua vanhemmalla ihmisellä on eittämättä enemmän kaukonäköisyyttä ja laajempaa ymmärrystä asioista... Mutta välillä tuntuu, että tiettyihin asioihin (siis tosiaan muidenkin kuin häiden osalta) pitäisi ikään kuin pyytää anopilta "lupa", mikä tuntuu vähän ikävältä. Anoppi on kyllä muuten mitä ihanin ihminen ja tähän saakka olen ollut hyvin onnellinen siitä, että mulla ei ole mitään kauhutarinoiden anoppia... Voihan kyse olla siitäkin, että hän on vain yli-innokas, onhan se tietysti anopillekin iso juttu ja meidän suhteesta sulhon kanssa tulee ikään kuin "lopullisempi" jos sitä sanaa nyt voi tässä käyttää.

 

Mutta kaipa tässä täytyy nyt seuraavan kerran "hääpalaveria" pidettäessä jutella anopin kanssa mahdollisimman rakentavasti ja koettaa jotenkin tuoda esille, että hänen ei ole syytä loukkaantua vaikka me emme asioista samoin ajattelisikaan tai vaikka me emme toimisikaan kuten hän suosittelisi.

[Lottery]

Mä itse järkytyin kun tuli puhetta anopin kanssa meidän häistä ja mietin sitä että miten kasvisruokaa saa parhaiten ja se sai kauheen "kohtauksen". Se alko puhuun että lihaa sen pitää olla ja vain lihaa melkeinpä. Totes että norni ihmiset syö lihaa tms. ja mä olin ihan järkyttynyt. Siis mä olen itse ollut kasvissyöjä yli 10 vuotta ja mies syö mun tekemiä kasvispöperöitä mielellään. Meille ollut selvää että tulee kasvisruokia ja kaikki salaatit ja muut on sellasia että mä voin syödä niitä jne... Olin aatellut että voitas tietty myös ottaa vaikka karjalanpaistia jotta ois sitten vanhempaankin makuun liharuokaa, mutta että pääasiassa kaikki ruuat ois myös mulle sopivia. No Anoppi sai tosiaan kauheen kohtauksen ja oli ihan j'ärkyttynyt miten voidaan edes ajatella sellasta... tuli vähän sellanen olo että enpä kerro sulle enää mitään että ole onnellinen jos saat kutsun häihin mutta järjestelyistä pysyt kaukana...

 

Tollanen keskustelu vois olla tietty meilläkin paikallaan että me tehään oman pään mukaan mutta että siitä ei kannata suuttua... tuntu nimittäin siltä että se on pahakin loukkaus jos ei tuu ns. normi kattausta kymmenellä eri lihatsydeemillä...

[kinuskimansikka]

Mulla on mennyt tähän mennessä loistavasti anopin kanssa. On ollut ihanan kiinnostunut meidän häistä ja on toki jotain ideoita heittänytkin, mutta näkee kyllä että meillä on miehen kanssa jo todella selkeä visio että millaiset meidän häät tulee olemaan.

 

Mutta jos hänellä olisi ns. paljon Mielipiteitä niin en kyllä niiden antaisi häiritä itseäni. Me tehdään miehen kanssa sellaiset häät kun halutaan ja maksetaan ne itse. Jos haluaa rahaa meille häitä varten lahjoittaa niin otamme kiitollisena vastaan sen LAHJAN. Eli ei anna sananvaltaa meidän häihin.

 

Enemmänkin oli vähän peloissaan että saako lainkaan osallistua tekemiseen ja kun kerroin että mielellään voisi auttaa leipomalla (tehdään iltapalat ja aamupalat itse) vaikka suolaisia piirakoita niin lähetti jo miehen mukana edellis viikonloppuna kahta maistiaispiirakkaa minulle Ihanaa vain kun auttaa tällaisessa!

 

Harmi kaikille kenellä on anoppi joka päsmäröi liikaa - se ei kyllä ole kivaa. Pitäkää yhteinen rintama miehen kanssa. Teette selväksi että ne ovat Teidän häät, ei anopin, eikä sinun, vaan sinun ja sulhasen.

 

Mutta täytyy sanoa että kun en oman äitini kanssa ole väleissä niin minulle on ihanaa että anoppi on innostunut meidän häistä! 

Muokattu: January 14, 2014, käyttäjä: kinuskimansikka

[Lootuksen kukka]

Kyllä mä olen myös sitä mieltä että lihaakin pitää olla. Tai ainakin kutsussa maininta kasvisruuasta niin vieraat tietää syödä kotona. Minä sinakaan en söisi kun pelkän salaatin jos kasvisjuttuja olisi vasn tarjolla.

[Christabel-]

Minusta lihavaihtoehtoa ei välttämättä tarvitse olla. Itse en ole kasvissyöjä, mutta en oikein ymmärrä "kranttuilua" tuollaisessa asiassa; miksei hääpari voisi tarjota ihan kasvisruokaa jos morsiankin esimerkiksi on kasvissyöjä? Sitten alkuperäisestä aiheesta poiketen yksi ilmaan heitetty ajatus; jos jotain kasvisruuan rinnalle haluaa eikä liha itsessään nappaa, niin mites olisi kala? Toki jos hääväen joukossa on kalalle allergisia, niin sitten sekään ei käy kaikille... Mutta käsittääkseni allergioista on tapana pyytää ilmoitusta/tiedottaa etukäteen, joten eihän tuokaan ongelma ole.

[kinuskimansikka]

Mä olin edelliskesänä häissä joissa morsiuspari oli kasvissyöjiä (syövät kyllä kalaa jne). Täytyy sanoa että se olis paras hääbuffa mitä olen ikinä syönyt - ja mä en yleensä ole mikään kasvisruokaihminen! Toki auttoi että tykkään paljon kalasta ja niitä oli erilaisia, mutta siis mä en rehellisesti huomannut että siellä ei ole edes lihaa lainkaan. Ja siis aivan ihanan herkullisia kasvispöperöitä joiden olomassaoloa en edes tiennyt!

 

Eli sanoisin että jos siellä on tarpeeksi proteiinivaihtoehtoja niin ei tarvi olla lihaa. Mutta jos se on tosi yksipuolista ja oikeasti KASVISpainotteista niin sitten voi kyllä tulla vähän murinaa.

[Air]

No huhhuh.. Meillä on tarjolla poroa, riistaa ja kalaa monessa eri muodossa eli en usko että edes isovanhempamme tajuavat tehotuotetun lihan boikotointia! Mutta, jos joku haluaa tarjota esim vegaania ruokaa häissään niin tajotkoon.. Tietääkseni kukaan ei kieltäydy eettisistä syistä vegaaniruuasta?

[watershine]

Eikös juhla ole nimenomaan sulhasen ja morsiaimen? Mielestäni heillä on oikeus tehdä päätöksensä päiväänsä varten. He tekevät juhlasta sellaisen kuin haluavat

[Rouvaksi_2015]

Kuuntelemme sekä minun anopin että sulhasen anopin toiveet vieraslistan suhteen, that´s it.

[Chocolade]

Minulle on aivan sama, kuka maksaa ja mitä, minä ja mies päätetään. Keneltäkään ei pyydetä rahaa, jos joku haluaa kustannuksii osallistua, fine. Mutta me päätetään isännän kanssa kahdestaan KAIKKI. Piste.

 

Aloittaneelle sanoisin samaa kuin moni muukin, pitäkää oma päänne. Häiden teema EI ole pieni asia, eikä todellakaan anopin päätettävissä. Kuten ei muutkaan asiat. Pidä oma pää, saat olla myöhemmin ylpeä

[HennaRiikka^^]

Meillä anoppien mielipiteitä kuunnellaan, mutta on eri asia toteutammeko niitä.... eli emme . Meidän juhlathan ne ovat ja tehdään niistä tasan sen näköiset kuin itse halutaan. Toki molempien vanhemmat ovat sanoneet, että haluavat osallistua kustannuksiin, sitä emme laita pahakseen, sillä elämäntilanne häiden alla on että minä vielä opiskelen ja mies on töissä niin eipä sitä ylimääräistä rahaa paljon ole. Eikä häiden takia aiota lainaa hakea pankista.

[Helinäkeiju_]

Samoin kuin edellisellä: anoppien mielipiteitä voidaan kuunnella - eri asia kuitenkin on toteutetaanko ne. Mielestäni aloittajan mainitsemat asiat väriteema ja morsiamen puku ei ole anoppien päätettävissä, vaikka he kuluihin osallistuisivatkin. Eli samaa mieltä olen muiden kanssa, pitäkää päänne

[nilmelwen]

Omat vanhempani ilmoittivat kihlauksesta kuultuaan, että he haluavat osallistua häidemme kustannuksiin melko suurella summalla, jotta voisimme kutsua kaikki ne, jotka haluamme. Toinen syy hääkustannuksiin osallistumiselle oli, että voisimme tehdä juhlista meidän näköiset ilman, että joudumme jostain luopumaan. Haluankin kunnioittaa vanhempieni panosta ja lahjaa kysymällä heidän mielipiteitään häitä koskeviin päätöksiin. Olemme melko lailla aina yhtä mieltä asioista vanhempieni kanssa, joten suurempia mielipide-eroja tuskin on tulossa.

 

Sulhanen ei ole vielä tähän mennessä saanut avattua suutaan edes kertoakseen vanhemmileen, että olemme hääpäivän päättäneet ensi vuodelle. Sulhasen koko suku on kotoisin pienestä kylästä, joten en kovin suurella innolla odota appivanhempien panosta näihin häihin. Tällä tarkoitan sitä, että näkemyserot ja toiveet häiden järjestelyiden, ulkomuodon tai toiminnallisuuden kannalta eivät kohtaa lainkaan. Anopilla on tapana sanoa yhtä ja tehdä kuitenkin ihan toista, esim. joskus yleisesti häistä puhuttuamme totesi hän, että "te itse päätökset häistänne teette", mutta samaan hengenvetoon muistutti, miten "täällä maalla" hoidetaan hääjärjestelyt (kutsutaan koko suku, appivanhempien naapurit ja niiden lapset, mennään naimisiin pitkän kaavan mukaan, järjestetään juhlat jossain seuraintalolla, tanssitaan hikistä poskivalssia ja tarjotaan karjalanpaistia noutopöydästä). Mikäli appivanhempani eivät aio häiden kustannuksiin osallistua kuin maksamalla esim. valokuvaajan, en aio kuunnella enkä pyytää mielipiteitä yhteenkään asiaan. Mielipiteen vapauden toki suon anopilleni sekä omalle äidilleni. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tekisimme näiden mielipiteiden mukaisesti, jos ne ovat täysin päinvastaisia kuin omamme.

[Mipiruka]

Itse en oo omalle anopille mitään häistä edes puhunu. Koska en haluais häntä edes koko häihin. Ei sillä ettenkö hänen kanssa tulis toimeen mutta että hän on vaan niin rasittava!

 

Oman äitini sana kyl painaa jonkin verran koska he maksavat osan mutta hän kyllä ymmärtää mitä haluan ja mitä en.

[kevätmorsian15]

Anoppi saa kutsun siinä missä muutkin

[viccy]

No johan on, kuulostaa Christabel- aika ahdistavalta. Minulla on onneksi aika joustava anoppi, ja äärimmäisen avulias. Olen antanut koristeluista ja askarteluista päävastuun anopille, eikä ole onneksi tarvinnut katua. Hän kysyy aina mitä mieltä olen mistäkin ja laittaa esimerkkikuvia ja ehdotuksia joista saamme valita mieleisemme. Hieman meinasi tulla kireyttä vieraslistasta, anoppi kun olisi halunnut kutsua jos vaikka ja ketä, joten jouduin muistuttamaan tilan rajallisuudesta ja siitä että meiltä jää paljon jo meille tärkeitä ihmisiä kutsumatta. Muutenkin anoppi on hieman innokas, mutta ymmärtäähän sen kun oma rakas poika on menossa naimisiin. Tästä syystä olen ottanut välillä hieman mietintäaikaa ja sitten ehkä unohtanut hänen toiveensa, eikä hän ole niitä myöhemmin ottanut esille.

 

Olen myös todennut että voin sanoa ihan suoraan jos joku ei ole minun mielestäni hyvä idea tai en pidä jostain. Esimerkiksi minua harmitti kun hän pyysi mieheni kummisetää pitämään puheen häissämme, koska olisimme todella halunneet itse kysyä häntä tähän tärkeään tehtävään. Sanoinkin tästä suoraan anopille, ja mieheni oli sitä mieltä että pitääkin sanoa. Anoppi on onneksi helppo tapaus, eikä loukkaanu suoremmistakaan sanoista.

 

Huh, lopputulos siis on se, että meillä onneksi ihana ja avulias anoppi, mutta teille kaikille anoppiongelmaisille sanoisin että kertokaa anopille miten haluatte häät järjestää. Olisi inhottavaa miettiä jälkikäteen mitä kaikkea olisikaan halunnut tehdä toisin, mutta kun anoppi...

[esssie]

Oma anoppini on onneksi avulias ja on selkeästi ymmärtänyt, että hääpari tekee juhlista omannäköisensä. Häneltä on tullut paljon hyviä ehdotuksia ja on muutenkin halukas auttamaan missä pystyy. Anoppini oma äiti oli kauhistellut, että miksemme mene kirkossa naimisiin ja miksei sitten siviilivihkiminen tapahdu juhlapaikalla, johon anoppini oli tokaissut että itsehän hääpari päättää missä ja miten menee naimisiin eikä siihen ole kellään sanomista. On myös ymmärtänyt sen, ettei rajallisen budjetin takia ihan koko sukua (kummankaan puolelta) voida kutsua, ja miehelläni on vieläpä todella iso suku. Tietysti olisin valmis joustamaan enemmänkin, ottaen huomioon että anoppini saa meillä ruokia tilattua henkilökunta-alennuksella ja on muutenkin tarjonnut sponsorointia, mutta hän on kyllä niin pyyteetön ettei edes halua isompiin päätöksiin puuttua. Ihana anoppi 

 

Yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että jos anoppi osallistuu häiden kustannuksiin, niin siinä tapauksessa anopin pyyntöjä/toiveita/ehdotuksia olisi hyvä ottaa huomioon tai vähintään kuunnella (kohtuuden rajoissa tietysti), mutta tämäkin on niin tapauskohtaista. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin hääparin juhlasta eikä kenenkään muun, joten toki lopullinen päätösvalta kuuluu morsiusparille. Valitettavasti löytyy niitäkin anoppeja, jotka oikeasti ovat varsinainen pain in the ass ja loukkaantuvat jos heidän toiveitaan ei toteuteta, mutta sekin on inhimillistä - onhan hääpäivä heillekin tärkeä. Ymmärrystä tulisi löytyä molemmin puolin, mikä tietysti voi toisinaan olla helpommin sanottu kuin tehty 

[mintchoco91]

Anoppia ei yhtään näytä kiinnostavan koko häät. Loppujen lopuksi sanoin että "nähdään sitten häissä, kutsu tulee joskus vuoden kuluttua" ja vastaus häneltä oli "ok".
Että hän on vain vieraana. Varmasti on paljonkin hänellä sanottavaa häiden jälkeen...