Muita, jotka eivät kihlaudu, vaan kävelevät suoraan alttarille?

[Marjomar]

Päivitetäänpä vähän ketjua, tänne kun tuli tosiaan aikaisemmin jo postattua tuosta meidän tilanteesta, eli ollaan sovittu menevämme naimisiin kunhan kymmenen vuotta yhteiseloa täyttyy, ilman sen kummempaa aietta erikseen kihlautua.

 

Mutta mutta..miespä otti ja yllätti (mukavalla tavalla tosin) pahemman kerran kun polvistui sormuksen kera ja pyysi vaimokseen

Eli kyllä me nyt sitten kuitenkin kihlauduttiin ihan virallisestikin.

 

Edelleen olen tosin sitä mieltä että olisimme voineet mennä alkuperäisen suunnitelmankin mukaan, enkä yhtään koe sitä vaihtoehtoa huonompana tai vähempiarvoisena. Mutta kyllähän tämä kihlauskin mukavalta tuntuu

[Suli]

Marjomar, hienoa. Upeaa, että miehelläsi on tuollainen romanttinen puoli.

 

Niinkuin aiemmin mainitsit, niin juridisesti Suomessa avioliittoa edeltää aina kihlaus. Kihlaus tapahtuu  silloin kun sovitaan  avioliitosta. Ei siinä rimpuilu auta. Kihlaus sinällään ei edellytä sormusta tai muuta, jos ei aikeistaan halua ulkoisin merkein rummuttaa.

[Sooda]

Tää on vähän hassu topic kuten moni on kommentoinutkin. Tavallaan kun se kihlautumisaika on se kun pätetään mennä naimisiin. Sen sijaan meillä ei mitään kosintaa ole ollut, melkein toivon ettei tulekkaan, mutta häistä ollaan jo puhuttu.

Mun ensimmäinen viesti täällä sisälsi lähinnä pähkäilyä nimiasiasta ja kun siitä kyselin mieheltäni niin hän innostui häiden suunnittelusta.

En ole kovin romanttinen tai siis vaivaannun kovin helposti, joten en kaipaa tämän kummoisempaa päätöstä. Sormustakaan en kaipaa.

[Pinji]

Luulenpa että aloittaja tarkoittaa nimenomaan sitä, ettei pidä mitään mölyä kihloista vaan menee suoraan naimisiin. Toki virallisesti kaikki ovat viimeistään esteidentutkinnasta alkaen kihloissa. Mekään emme ole Facebookissa vaihtaneet statusta kihloissa oleviksi emmekä puhu että olemme kihlautuneet, vaan että olemme menossa naimisiin. (silloin harvoin kun asiasta tulee puhetta edes)

Tämä kaikki juurikin noiden teinikihlojen takia, kihla-sanasta on totaalisesti mennyt maku ja nykyään sormus tai kihloissa-status ei kerro mitään. Kuten joku aikaisemmin mainitsikin, joku saattaa jopa loukkaantua jos sormusta pitävältä kysytään koskas häitä vietetään...

[IdaLydia]

No kyllä minunkin mielestäni ollaan kihloissa, jos on päätetty mennä naimisiin, vaikka se sitten tapahtuisikin vaikka kolmenkymmenen vuoden päästä. Esimerkiksi veljeni ja hänen vaimonsa päättivät pitkän seurustelun jälkeen mennä naimisiin eivätkä hankkineet kihlasormuksia, mutta kyllä mä silti ajattelin, että he olivat sitten sen noin puoli vuotta siitä päätöksestä vihkimiseensä asti nimenomaan kihloissa.

 

Toisaalta taas voisi spekuloida omaa tilannettani: olimme poikaystäväni kanssa jo kauan ennen kihloihin menoa hyvin vahvasti sitä mieltä, että menemme joskus naimisiin ja puhuimme välillä esim. häistäkin jotain. Erinäisistä syistä johtuen, joita en ala tässä erittelemään, halusin kuitenkin odottaa sopivaa hetkeä, jolloin sovitaan lopullisesti asiasta ja päätetään suunnilleen häiden ajankohta, mikä sitten aikanaan tapahtuikin, ja se oli se kihlautuminen, vaikka varmaan jonkun mielestä olimme kihloissa jo aikaisemminkin. Aikaisemmin vain emme olleet asiasta aivan sataprosenttisen varmoja, siinä kai ero. En siis odotellut mitään spesiaalia, erillistä kosintaa vaan tietynlaista sisäistä, molemminpuolista varmuutta, että suhteemme on siinä pisteessä, että voidaan oikeasti sopia avioliitosta.

 

Nämä kihlajaisjuhlat, sormukset, kihlakuvat ynnä muut eivät mielestäni todellakaan ole kihloissa oleisen edellytys, vaan se päätös on.

 

 

[jennna]

Me ollaan sovittu et joku päivä mennään naimisiin. Tämä menisi mulla kihlauksesta, mut mies ei sellasena sitä pidä. Jos pitäis, oisin ollu kihloissa jo ikuisuuden. Hän sanoo kosivansa ja sen jälkeen kuulemma ollaan kihloissa. Sen jälkeen pyydän päättämään vähintään vuoden koska mennään. Että näin erilaisia käsityksiä ihmisillä on. Itse aina toitotan sitä, että jos ei naimisiinmenoaikomuksia ole, ette ole edes kihloissa vaikka on sormukset.

Ja osahan on edelleen sitä mieltä että kihlat = avoliitto, mitä en voi käsittää.

[elvipilvi]

Meillä on tällä hetkellä tilanne, että ollaan suunniteltu häitä ensi kesälle ja mm. juhlapaikka ja bändi on varattu. Mutta kihlasormuksia ei olla vaihdettu, eli sen kriteerin mukaan ei olla kihloissa, vaikka "lupaus" avioliitosta ollaankin tehty keskenämme. Itse odotan kyllä kovasti, että saisin sen kihlasormuksenkin sormeeni, mutta mies ei koe sitä asiaa niin tärkeänä. Yritetään saada ne kihlat sormiin viimeistään ennen kuin hääkutsut lähtee

[LoveIsAVerb]

Mies kosi mua romanttisesti Hatanpään puistossa vuonna 2002. Sitten erottiin 10v liiton jälkeen. Nyt on palattu yhteen ja asia kypsyi pikkuhiljaa ilman kihloja. Tuntuisi vähän epäluontevalta...

 

[Guest Muskari]

Ymmärrän aloittajan pointin hyvin. Vaikka juridisesti on kihloissa vasta, kun avioitumisesta on sovittu, niin onhan se nykyään vähän sellainen oma erilinen juttunsa, että ollaan kihloissa. Voin hyvin kuvitella, että joku sanoisi että "ettähän te ole olleet kihloissakaan", jos ilman "ennakkovaroitusta" tulisi kutsu häihin postissa.

 

Kulttuuri ja todelliset tavat kihlauksen suhteen on ehkä nyky-yhteiskunnassa hieman eri, kuin mitä lainkirjaan on merkitty, vedoten juurikin siihen, että vaihdetaan vaan niitä sormuksia ilman sen hetkistä aviosopimusta, tai sopimus tehdään "tulevaisuuteen".

Ihmisten arvomaailma kihlauksen suhteen on isolta osalta muuttunut, vaikkei se ehkä näin hääosastolla näykään.

[miinaa]

No mitenkäs te jotka olette menneet tällä tavoin "suoraan naimisiin", miten ovat muut suhtautuneet? Oletteko menneet isosti kirkossa vai keskenään maistraatissa?

Koska itselle tuli myös mieleen ensimmäisenä edellisen kommentoijan "ettähän te ole olleet kihloissakaan"..

 

Vähän on mennyt maku tuosta kihlautumisesta sormuksineen kaikkineen... mutta toisaalta taas kaikki varmastikin odottaa sen näin menevän. ollaan itsekin ajateltu menevämme suoraan naimisiin, isosti kirkossa, ja mietityttää mitän tämä toimisi lähinnä noiden ihmisten kommentit (joista ei varmasti tarvitse välittää  ) ja järjestelyt, jos et erikseen ilmoita etukäteen olevasi kihloissa    en osaa oikeastaan pukea sanoiksi tätä pohdiskelua, pahoitteluni   

[Gyda]

Nykyään kihlauksesta ja naimisiinmenoaikeista voi kertoa helposti facebookissa ja muussa sosiaalisessa mediassa, luulen että tästä johtuu tuo ihmettely "ettehän ole edes kihloissa". Ku on totuttu siihen, että tuttavien elämän suuret tapahtumat saa selville facebookista Jos luullaan että kirkon varaamisesta huudellaan ympäriinsä ja siksi koetaan hassuna vain yhtäkkiä saada hääkutsu postissa? Jotkut mieltävät kihlauksen sormusten vaihdoksi, toiset avioitumisen sopimisena, ja joillekkin kihlaukseen kuuluvat nämä molemmat. Monimutkainen juttu ja niin monia näkemyksiä!

[IdaLydia]

No siis jos saan kutsun joidenkin ihmisten häihin niin tottakai ajattelen, että he ovat kihloissa, ihan ilman mitään erityistä ilmoitusta Facebookissa tai millään muullakaan tavalla, enkä kyllä ajattelisi että siitä kihlauksesta pitäisi kenenkään olla erityisesti tietoinen. Mä nyt olen muutenkin sitä koulukuntaa että se sopimus naimisiinmenosta on se kihlaus, eikä esim. sormus. Että sikäli en oikein tajua tuota konseptia "mennään suoraan naimisiin", suoraan mistä? Onhan siinä väkisinkin vähintään esteidentutkintaan tarvittava aika oltu kihloissa. 

Muokattu: December 17, 2015, käyttäjä: IdaLydia

[Guest]

Me lyötiin hääpäivä lukkoon kolmen kuukauden varotusajalla, eikä hankittu mitään kihlasormuksia, koska musta se olis ollu jotenkin turhaa. Ei myöskään muuteltu parisuhdestatuksia faceen tai muuta sellaista. Kerroin yhdelle työkaverille varmaan kuukaus ennen hääpäivää, että ollaan menossa naimisiin, ja hän kysyi "oottekste ees kihloissa?" tjsp. Hänellä itsellään on siis kihlasormus, mutta ei pienintäkään aikomusta mennä koskaan naimisiin.

[Minitikru]

Minäkin tänne tulen huutelemaan, että silloin kun pari on sopinut menevänsä naimisiin, tai jopa päättänyt (summittaisen) ajankohdan, niin se on sitten kihlaus! Vähintään tämä kestää esteidentutkinnan ajan, jos on tehty nopea päätös avioitua vaikka salaa. 

   Ei kihlauksen välttämättä tarvitse alkaa jommankumman tekemästä kosinnasta. Myös yhdessä sovittu avioaie on kihlaus. Ja nykyäänhän tätä on paljon, että yhdessä puhutaan ilman varsinaista kosintaa. (OT: On hassua, että em. tavalla kihloihin menneet toisinaan odottavat kosintaa. Kosiessa kun esitetään kysymys, tahtooko sen toinen naimisiin. Ja jos asiasta on jo sovittu, niin tietysti molemmat tahtovat ja miksi siinä enää asiasta pitäisi uudelleen sopia?)

  Ja sormus ei ole = kihlaus. Kihloissa voi olla ilman sormustakin. Ja toisaalta kaikki vasemman nimettömän sormukset eivät kerro kihlauksesta. Tarkoitan teinikihloja, en pidä "oikeana" kihlauksena sellaista, jossa ei ole mitään aikeita mennä naimisiin.

 

Mutta jos ei miellä olevansa kihloissa vaikka on naimisiinmenosta sovittu, ei ole pakko kutsua itseään morsiameksi tai sulhaseksi tai käyttää kihlasormusta tai puhua kihlauksesta. Kihloissa sitä kuitenkin on, ei vaan ole pakko asiasta kihlauksena puhua. 

 

 

Niin, itse henkkoht en tykkää siitä että kihlaus on "määritelty uudelleen" mitä oudoimmilla tavoilla. 

[Purmeliini]

Suoraan ajateltiin kävellä maistraattiin, ilman mitään "virallisia" kihlajaisia tahi sormuksia. En oo oikein koruihmisiä, enkä työn vuoksi voi niitä sormuksia käyttääkään, joten saas nähdä osaanko sitä yhtäkään sitten pitää.

[Jennakoo]

Mitään virallisia kihlajaisia ei tule, eikä ehkä kihlasormuksiakaan. Kihloissa silti ollaan, nyt kun hääpäiväkin on sovittu 

[hunter308]

On 16.5.2013 at 18.51, 020814 said:

Olen ollut aikaisemmin kahdesti kihloissa, joten kihlautumisesta on "mennyt maku".

Päätimme jo suhteemme alkutaipaleella ettemme vaihda kihlasormuksia, vaan kävelemme suoraan alttarille papin eteen.

 

Nyt siis on hääpäivä lyöty lukkoon

 

Muita samanlaisia?

Olette avioliittolain mukaan kihlautuneet.