Ohjeita USA:n viisumeiden hakuun vol. 2

[Samsara]

Kuinka olette päätyneet valitsemaan sen maan missä menette naimisiin? Onko edelleen niin, että prosessi on helpompi, jos naimisiin mennään Yhdysvalloissa?

[BanAnna]

Tervetuloa uusille!

Mä kuvittelisin, että jos sen paketin joutuu postista hakemaan eikä sulla ole muita henkkareita kuin se passi, joka yllätys yllätys ei ole henkilöllisyyden todentamiseen käytettävissä, niin silloin ainoa vaihtoehto olisi, että joku muu tosiaan kävisi valtakirjan kanssa sen paketin sinulle hakemassa. Käytännön kokemusta aiheesta mulla ei kuitenkaan ole.

Tuo, että hankkiiko kihlatun viisumin ja menee naimisiin USA:ssa, vai meneekö naimisiin Suomessa ja hankkii puolisoviisumin, riippu varmasti jokaisen henk.koht. tilanteesta, mutta mä arvelisin, että moni ottaa ennemmin kihlatun viisumin, koska sen käsittelyajat on lyhyemmät. Näin kärjistetysti K1 (kihlattu) nopeimmillaan muutama kuukausi, CR1 (puoliso) yli vuosi. Tosin on siinä puolisoviisumissakin omat hyvät puolnsa, eli se, että ei sitten enää Yhdysvaltoihin muuton jälkeen tarvitse tehdä (kallista) adjustment of statusia ja odottaa green cardin saapumista jopa yli vuotta. Eli käytännössä se menee niin, että kihlattu saa viisumin nopeasti ja odottaa sitten green cardia USA:ssa suht pitkään, mutta puoliso odottelee viisumia kotimaassaan pitkään ja saa sittn green cardin tosi nopeasti. Mehän mieluummin odoteltiin yhdessä

[syzygy]

Moi Kirjoitan tänne nyt selityksen että seuraava hermoheikko haastatteluunmenijä tietää mitä siellä suurinpiirtein tapahtuu. Paikka on siis siellä lähetystössä (itäinen puistokatu 14 A) ja sisäänkäynti on heti siellä pohjoisimmassa nurkassa jos kävelet etelään päin tota puistokatua, heti kun rakennus näkyy niin se nurkkaus on siinä. Siinä on sellainen pieni katos kulmassa johon voi mennä seisoskelemaan (seinässä on merkitty A). Seinässä on ikkuna ja aukko, josta annetaan vartijalle passi. Sieltä sit passin kanssa tulee toinen vartija kutsumaan sisälle. Mä olin lähes puoli tuntia etuajassa, mutta kutsuivat silti saapumisjärjestyksessä, että ei tarvi odotella ulkona vaikka saapuisikin liian aikaisin. Sit mennään turvatarkastuksen läpi heti siinä oven toisella puolella. Mulla oli mukana tarvittavat paperit muovitaskuissa, jotka oli vielä käärittynä muovipussiin (ulkona satoi) ja sit se kankaisessa kauppakassissa, kaikki sain ottaa mukaani. Mulla oli myös puhelin ja lompakko, puhelin piti sulkea ja jättää siihen turvatarkastukseen, lompakon sain ottaa mukanani. Ei siis ollut ongelma kuten pelkäsin

 

Ei tarvi pelätä että eksyy mihinkään tai ei tiedä mihin mennä, vartijat vie ovelta ovelle, eikä mihinkään tarvi kävellä yksin. Sisälle päästyä otetaan vuoronumerolaitteesta numero sille viisumityypille jota haet (K-1 viisumi oli muuten "immigrant visa" vaikka oikeestihan se on non-immigrant... mutta näin siinä vartija tarkisti mulle papereista, kun en itse ollut varma). Sit istutaan odottelemaan Tiskit (3 kappaletta) on eri huoneessa, mutta siellä on myös vielä toinen pieni odotusaula, joten tosiaan ei ole mitenkään yksityinen toi haastattelu vaan siinä kaikkien kuullen jutellaan. Numerolla kutsutaan luukuille! Kolmosluukulla annat paperit, toisella otetaan sormenjäljet ja ensimmäisessä sit vannotaan vala ja vastaillaan kysymyksiin Kysymyksiä oli tosi paljon! Oon monesta paikkaa lukenut että kyselevät ihan muutaman kysymyksen, mutta mua kyllä tentattiin melkein 15 minuuttia. Ei ollut yhtään kyllä vaikeita kysymyksiä, ihan näitä perus että missä tapasitte ja kuinka monta kertaa olet käynyt Yhdysvalloissa ja mitä kihlattusi tekee jne. ei kannata sitä stressata, ihan rauhassa ja ystävällisesti siinä rupateltiin. Että tosiaan ei yhtään kannata jännittää. Ja ai niin, kannattaa ennen lähetystöön saapumistaan käydä vessassa, koska mä esimerkiksi odotin melkein puolitoista tuntia siellä omaa vuoronumeroani ja mihinkään ei pääse pissalle.

 

Ja sillä I-129F paketin kopiolla ei oikeesti tee yhtään mitään! Eivät edes suostuneet sitä ottamaan vastaan ekalla luukulla. Sanoisin ettei oo mitään järkeä tuoda sitä mukanaan sinne Se on aivan turha. Niillä on se siinä tiskin toisella puolella kumminkin jo, mä sain jopa meidän paketin mukana lähettämämme valokuvat takaisin! Ihanaa palvelua, vaikka en niitä tietenkään varsinaisesti tarvinnut, mullahan oli niistäkin tuplat itelläni siinä mukana. 

 

Kysyin myös tuosta mun passinhakemisongelmasta, ja sanoivat että valtakirjalla voi tosiaan joku läheinen noutaa

 

Viikon päästä pitäisi siis olla viisumi mullakin, kaikki meni hyvin! Hyvää joulunalkua kaikille! 

Muokattu: December 9, 2015, käyttäjä: syzygy

[Ellinora]

Onneksi olkoon syzygy! Hieno juttu, etta kaikki meni hyvin! 

 

Uteliaana kyselen, etta minnepain Yhdysvaltoja olet muuttamassa? Tiedatko jo milloin muutat? 

[emms]

Onnea Suzygy. Kovasti mulla oli tarkoitus vastata kyselyysi lähetystöstä ja haastattelupaikasta, sillä taisin olla uusitun paikan eka asiakas viime vuoden joulukuussa. Jotenkin aika vaan häviää kahden työn ja muuttohulinan keskellä.

Haastattelu mulla oli heti 9.00 aamulla ja olin ainoa siellä, joten vaikka ei tietokoneet kunnolla toimineet, niin puolessa tunnissa olin ulkona. Viisumi tuli mulle kolmessa päivässä luvan viikon sijaan

[syzygy]

Kiitos Ellinora ja emms Mä oon muuttamassa southwestiin. Kuinka kauan teillä muilla kesti saada viisumi postissa? Oon nyt odotellut jo kahdeksan päivää ja rupean murehtimaan että onkohan se edes tulossa. En uskalla ostaa lentolippujakaan ennen kuin paperit on käsissä. 

 

Lääkärintarkastuksestahan on jo puhuttu, mutta kirjoitan siitäkin nyt pienen selityksen vielä kun muistan mitä siellä tapahtui. Kävin siis Eiran lääkäriasemalla Anna Backilla, jota suosittelen myös kaikille, hän oli todella mukava. Lääkäriasemalle päästyä menette vaan ilmoittautumaan (kannattaa näyttää kelakortti, jos eivät erikseen kehota) ja he neuvovat istumaan ja odottamaan. Mulla lääkäri oli vähäsen myöhässä, mutta se oli itse asiassa ihan kiva niin ehdin vähän rentoutua aluksi kun olin todella jännittynyt! Lääkäri otti verenpaineen ja kuunteli sydäntä, sekä mentiin makuulle ja lääkäri paineli mahasta. Sit sain kaksi paperia, toinen röntgeniin ja toinen kuppakokeisiin, näihin papereihin niitattiin ne passikuvat jotka piti olla mukana. Molemmat paikat on siellä portaita alas ilmoittautumisen vierestä, molemmille otetaan erikseen vuoronumerot ja jäädään odottelemaan. Kuppakokeeseen otetaan vain yksi pullo verta, että jos pelkää verikokeita, niin toi on TODELLA nopeasti ohi. Ei lorotella monta putkellista niin kuin yleensä tavallisissa verikokeissa! Röntgenissä pitää riisua yläruumis paljaaksi ja painetaan rinta vasten röntgenlaitetta. Ne oli kyllä molemmat todella nopeasti ohi. Sit menin takaisin lääkärinhuoneeseen jossa lääkäri vielä katsoi muistaakseni refleksit, kuulon ja näön. Sit tuli "kyselyn" aika, jossa lääkäri kysyi pitkän listan mitä sairauksia mulla on tai on ollut ja että olenko ollut esim. sairaalassa tai onko mitään lääkitystä ym. Kaikki meni tosi mukavasti, Anna oli todella mukava ja naureskelikin vähän kaikkea tota byrokratian ja sääntöjen määrää, mikä oli todella mukavaa kun itse siinä stressaan joka asiasta. Sain vähän rennomman perspektiivin siihen kaikkeen. Ei siis todellakaan yhtä kannata pelätä tai jännittää! Ei sitä oikeasti oikein voi reputtaa ellei ole jotain todella vakavaa sairautta (kuten esim toi tuberkuloosi tai jotain muuta tarttuvaa tai itsellesi tai muille vaarallista). Sit vaan lopuksi takaisin ilmoittautumiseen maksamaan, ja mulla muuten maksoi 401 euroa. Mun ei tarvinnut ottaa mitään rokotuksia, olin ottanut jo influenssarokotuksenkin etukäteen, mitä suosittelen kyllä kaikille talviaikaan, koska muuten ne olisivat pistäneet sen siellä Eirassa. Kannattaa siis ottaa terveyskeskuksesta ilmaiseksi. 

 

Mä haluaisin lähteä toivottavasti vielä tammikuun aikana Mistä tulikin mieleeni että mulla on myös kysymys... millä lentoyhtiöllä ootte lentänyt Yhdysvaltoihin viisumilla? Noi yksisuuntaiset on niin kalliita että joudun varmaan ostamaan menopaluun hinnan takia, ja mietin että kenellä on helpoin perua eikä tuu mitään ongelmia? Oon aina lentänyt aikasemmin SASilla ja toivon että voisin taas mennä sillä ellei kenelläkään oo mitään kauhukokemuksia Miten teillä muuten on mennyt noi lennot tai maahansaapuminen? 

[Ellinora]

Itse lensin Norwegianilla Fort Lauderdaleen ja ostin menopaluun, mutta kaytin kylla sen paluun myohemmin Senhan voi ottaa vuoden paahan lipun ostopaivamaarasta, jos vaikka esimerkiksi haluaa menna jouluksi Suomeen kaymaan.

 

Peruminen ei kai ole mikaan iso juttu, kunhan muistaa vaan perua, ettei merkata maastalahteneeksi ennenkuin on saanut green cardin. Lentoyhtioidenhan ei pitaisi merkata lahteneiksi sellaisia matkustajia, jotka ei ole tullut paikalle, mutta niin vain olen lukenut visajourneysta kayneen.  

 

Meikalaisen koko Port of Entry kokemus loytyy muuten Visajourneysta 

[BanAnna]

Mä lensin ihan vaan Deltalla (halvimmat liput tänne keskelle ei mitään ) amsterdamin ja minneapolisin kautta. Eli poe oli minneapolisissa ja se oli kyllä ihan läpihuutojuttu. Ensin passintarkastus, jossa kävi ilmi että mulla on viisumi, siinä ei kyselty kummempia, otettiin vaan sormenjälki ja kuva ja ohjattiin toiseen huoneeseen odottamaan, että cbp tyypit ehtii kattoa mun paketin. Sieltä kutsuttiin max kymmenen minuutin odottelun jälkeen tiskille, jossa ainoastaan kysyttiin silloisen kihlatun puhelinnumeroa, jota en tietysti siihen hätään ulkoa muistanut ja olin hävittänyt lapun, jossa se mulla luki no sain sen numeron kuitenkin etsittyä jostain laukun pohjalta ja multa kysyttiin, että milloin ollaan aikeissa mennä naimisiin. Mehän ei oltu silloin mitään tarkkaa päivämäärää päätetty, joten vastasin kysymykseen, että en tiedä mutta kuitenkin ennen kuin 90 päivää umpeutuu. Näytti tuo vastaus tyydyttävän, joten nainen päästi mut passeineni matkaan. Ei tosin toivottanut tervetulleeksi amerikkaan, nyyh

Mä ostin kanssa menopaluulipun, koska ne tosiaan oli useampia satasia halvempia kuin pelkkä meno. Tähän päivään asti mulla lukee elektronisessa I94:ssa departure kohdassa sen paluulipun päivämäärä. Mehän peruttiin tuo paluuosio kaksi kertaa, koska jostain syystä ne ei sitä ekalla perumisella kuitenkaan peruneet. Toinen peruminen tehtiin lentoa edeltävänä iltana. Mä olen kuluttanut lukemattomia tunteja panikoiden tota merkintää ja puhelimessa jonottaen, enkä koskaan saanut cbp:stä ketään kiinni, jotta olisin saanut varmistuksn siitä, että miten tuo korjataan pois mun rekisteristä. Lentoyhtiöstä mulle sanottiin vain, että vaikka se siinä I94:ssa seisookin, niin se ei silti vielä tarkoita sitä, että mun nimi olisi jäänyt matkustajamanifestiin. Pyysin minä sen manifestinkn tarkistamaan jälkikäteen, mutta ne ei vissiin niitä ala tarkistella ilman tosi tosi painavaa syytä. En tiedä oliko se mun nimi sitten sillä manifestissa vai ei, mutta green cad on jo lompakossa, joten tuo merkintä ei minun kohdalla aiheuttanut toimenpiteitä. Mulla on kyllä edelleen tallessa kaikki mahdollinn todistusainisto lennon ajalta, että olen ollut täällä paikan päällä enkä näin ole voinut olla läsnä tuolla lennolla. Jos siis joskus tulee tuosta ongelmia, mitä epäilen *koputtaa puuta*.

Ja siis tämähän ei siis ollut deltan vika, vaan olin ostanut lentolipun jonkun välittäjäfirman kautta, vaikka se deltan lento olikn. Olisi pitänyt tilata suoraan deltalta, niin olisi saanut säätää tuon perumisen deltan kanssa eikä sen välittäjäfirman kanssa. Ongelma tässä oli nimenomaan se, että vaikka se oli deltan lento, niin deltan asiakaspalvelusta mut ohjattiin ensin lennonmyyneelle välittäjäfirmalle, jossa siis homma kustiin. Myöhemmin soiteltiin sitten ihan deltalle itselleen ja sieltä olen saanut parasta palvelua ikinä. Eli siis ei mulla ole miään pahaa sanottavaa deltasta itsestään

[emms]

Mä lensin BA:lla suoraan Lontoosta tänne Phoenixiin ja ostin myös menopaluun, paluun peruin myöhemmin ja muistaakseni lipun hinnasta hyvitettiin peräti 50€.

Poe oli siis mulla täällä Phonixissa ja läpihuutona meni mullakin. Kuvat ja sormenjäljet passintarkastuksessa ja sitten odottamaan toiseen huoneeseen. Mulla se odotus kesti kyllä ainakin tunnin, mutta se taas johtui siitä että samaan aikaan tuli parikin lentoa euroopasta ja useita viisumityyppejä. 

Multa ei oikeastaan kysytty mitään tiskillä, annettiin vaan passi leimoineen takaisin ja toivotettiin tervetulleeksi.

 

Lentolipun perumisessa myöskään ei ollut mitään ongelmia, vaan se oli kerralla selvää. Perusbrittiläistä täsmällisyyttä

[syzygy]

Kiitos tosi paljon vastauksistanne!! Oli huojentavaa lukea Mä ostinkin liput Icelandairiltä, koska niiltä oli yhdensuuntaiset lennot vain 500+ euroa! Ja kaksi matkalaukkuakin kuului hintaan automaattisesti (SASilla toinen laukku olisi maksanut 81 euroa ylimääräistä, huh!). En oo ennen lentänyt niillä, mutta ihan jo ton hinnan perusteella suosittelen kyllä kaikille. Ei tarvi nyt murehtia mitään toisten lippujen perumistakaan.

 

Haastattelusta muuten vielä, ainoat paperit jotka multa otettiin siellä oli mun syntymätodistus, rikosrekisteriote, se tulostettu DS-160 sivu ja form I-134 sekä kirje kihlatun työpaikalta! Ei mitään muuta vaikka mulla oli ihan hervoton kasa sitä paperia siellä mukana ja kaikki mahdolliset tilpehöörit En kuitenkaan voi vannoa etteikö niitä muitakin papereita olisi ehkä katsottu (noi on vaan ainoat jotka ne otti itselleen), joten varmaan kyllä parasta ottaa kaikki mahdolliset todisteet Noi on sit ehkä vaan ne "tärkeimmät". 

 

Ja passi/viisumin hakeminen onnistui muuten valtakirjalla aivan ongelmitta!

 

Mutta mulla on vielä kysymyksiä! Onko se I-94 nyt siis vielä jokin sellainen paperi jonka rajalla saa, ja jos ei niin mistä sen saa? Tarviiko sitä ylipäätään? Siitä tunnutaan joka paikassa mainittavan, mutta en oo saanut tähän mitään selkeetä vastausta. Ja sit onko tosiaan vieläkin niin että pitää kaksi viikkoa maahan saavuttuaan odottaa ennen kuin menee sitä SNN:ää anomaan, vai voiko mennä heti? (Ilmeisesti tossakin oli joku sotku siitä kun asiat on muuttunut paperisista sähköisiksi?) Ja pitääkö tulot tosiaan ilmoittaa Suomen verottajalle vielä vuoden ajalta... vai onko toikin jotakin vanhaa infoa?

 

Muistaakseni luin jostain aikasemmin tästä ketjusta, että joku olisi tehnyt freelancetöitä Suomeen Amerikassa jo ollessaan, onko tästä kenelläkään mitään tietoa, onko tää siis sallittua? Oon myös freelanceri ja mielelläni jatkaisin töitäni Suomeen, jos vaan saa. Tarviiko mun siis odottaa sitä EAD:tä, vaikka tekisinkin töitä Suomeen, palkka tulisi euroina ja Suomen tilille? Luulin tosiaan että täytyy jäädä pakkolomalle, mutta nyt oon lukenut ristiriitaista tietoa eri paikoista  

[BanAnna]

I94 eli arrival-departure record, on nykyään sähköisessä tietokannassa, eli maahantullessa ei saa enää mitään lappua itselleen. Sen I94:n voi itselleen tulostaa cbp:n nettisivuilta, tähän tarvii passin tiedot ja maahantulopäivämäärän. Lappua tarvii esimerkiksi ss numeroa hakiessaan. Koska tuo systeemi on nykyään sähköinen, niin ne tidot pitäisi olla järjestelmässä suht koht heti maahantulon jälkeen. Eli ss numeroakin pitäisi voida käydä hakemassa vaikka heti maahantulosta seuraavana päivänä. Ennen, kun tuo I 94 ei vielä ollut sähköisssä järjstelmässä, niin siinä meni se parisen viikkoa, että ne tyypit siirsivät tiedot johonkin tietokantaan, mistä ne oli myös SSA:lla nähtävissä, sen takia joka paikassa toiitotetaan, että sitä numeroa ei voi hakea ennen kuin on ollut kaksi viikkoa maassa. Eli nykyään _pitäisi_ voida hakea heti maahantulon jälkeen.

Edit. Ja tätä I94:ää siis tarvitsee tosiaan paperiversiona just esim ssn:ää hakiessa, ja sen tarttee myös aosin liitteeksi.

Mun käsittääkseni ulkomailla asuvat ihmiset ovat tosiaan Suomeen verovelvollisia, joskin tämä ei tarkoita sitä, että veroja pitäisi maksaa, jos ne on jo toiseen maahan maksettu. Eli käsittääkseni ilmoittaa pitää, mutta pyynnöstä sitten ei tarvitse veroja maksaa, koska ne on jo USA:ssa maksettu. Jos tarviit tarkempaa tietoa, niin surffaile verottajan sivuilla tai käy toimistossa keskustelemassa ennen muuttoa. Siinä on vielä joku sellanen pykälä, että verottaja katsoo, että onko ihmisellä merkittäviä yhteyksiä Suomeen, mikä verottajan kannalta tarkoittaisi sitä, että omistaa Suomessa esim asunnon tms...

Ja tää on ihan spekulaatiota, mutta eikös se mene niin, että jos tekee töitä freelancerinä Suomeen, niin silloin tulotkin tulee Suomesta ja verot maksetaan Suomeen. Tällöinhän USA:lla ei ole mitään sanomista asiaan, koska et tee laittomasti töitä USA:ssa, ja nosta palkkaa USA:laisesta yrityksestä. IRS toki haluaa nämäkin tulot tietää, eli USA:n verottajalla on sanomista asiaan, mutta tuplaveroja ei tällöinkään toki tarvitse maksaa...

Muokattu: January 3, 2016, käyttäjä: BanAnna

[Ellinora]

Hyvaa alkanutta vuotta kaikille!

Itse kanssa lennan yleensa Icelandairilla, tykkaan kovasti

Teen kaannostoita silloin talloin Suomeen ja sinne tosiaan maksan niista toista verot, koska suomalainen tyonantaja maksaa palkankin. Olen myos Suomessa yliopistossa kirjoilla, apurahat onneksi verottomia.

[syzygy]

Kiitos todella paljon erinomaisista vastauksista!! Erityisesti tosta I-94 selvityksestä, kun oon ollut siitä niin sekasin.... ootte parhaita 

 

Mutta hei, mä yritän nyt täyttää APIS-tietoja lentoyhtiön sivuilla, ja siellä kysytään seuraavia tietoja:

Visa-numero: 

Myöntämispaikka: 

Myöntämispäivä: 

Syntymämaa (kaupunki ja maa)

Sovellettava maa:

 

Muut on helppoja, mutta en ymmärrä tota syntymämaa kohtaa (laitanko tähän siis oman syntymäkaupunkinikin? mutta ei sitä lue viisumissakaan!) ja sitten tuo "sovellettava maa" - onko tämä siis Yhdysvallat? Vai Suomi? Yhdysvallat tietenkin...? Eikö vain? Mutta... miksi? 

[syzygy]

Vai tarkoittaisiko "sovellettava maa" country of application... eli Suomi? Ei apua oon niin sekasin. Tässä on varmaan joku huono käännös. 

 

muok:
Menin samalle sivulle englanniksi ja kyseessä on "applicable country"... en siis ymmärrä. Suomi vai Yhdysvallat? 

Muokattu: January 4, 2016, käyttäjä: syzygy

[Ninahi]

^ Eikös se tarkota Yhdysvaltoja, eli on myönnetty Yhdysvaltoihin matkustamista varten? Nyt kyllä heitän hatusta kun oon autuaasti heittänyt mielestäni jo nuo asiat. Mutta näin kääntäjänä väittäisin, että on se Yhdysvallat.

 

Itsekkin ostin menopaluun silloin tullessa, mutta harmillisesti en saanut Advance Parolea ajoissa ja jouduin siirtämään paluulennon huituntuuttiin. Olisi sen voinut peruakkin, mutta siitä ei olisi hyvitetty mitään vaan olisin saanut siitä riemusta maksaa saman, kuin lennon muuttamisestakin.Delta/KLM oli minullakin, ja sama rumba kuin BanAnnalla ja myöskin vika välittäjäfirmassa eikä Deltalla (jossa olivat muuten tosi ihania asiakaspalvelussa kun sinne ihan paniikissa olin yhteyksissä).Eli jos rupeette perumaan, niin perukaa ajoissa ei päivää ennen. :'D
ilen katsoin, että keväällä saisi lennettyä Norwegianilla 500 eurolla ees-taas, mutta vähän epäilyttää, että mimmoista kyytiä on tarjolla, kun kaikesta pitää sitten pulittaa erikseen (myös vedestä!). En sitten tiedä, onko ne palkintokilometrit, ilmaiset elokuvat ja vesi ihan sen 300 euron erotuksen arvoiset nekään.

[Josefine-]

Olen kahlannut hullun kiilto silmissä koko keskustelun (ja monia muita aiheeseen liittyviä keskusteluja) läpi ja vihdoin loin myös omat tunnukset! Ensinnäkin ihan mielettömän ihana meininki täällä, kun kaikki tukee ja auttaa toisiaan! Uskon, että toi elämäntilanne stressitasoineen alkaa olla sieltä korkeimmasta päästä, mitä siihen asti on muuten ehkä kokenut.

 

Minullakin on oma amerikkalaiseni, jonka kanssa olemme olleet onnellisesti yhdessä jo muutaman vuoden, joista suurimman osan kaukosuhteessa. Nyt vajaan vuoden verran olemme kuitenkin asustelleet yhdessä Keski-Euroopan tienoilla, kun mies päätti ottaa ja tulla Eurooppaan lähemmäksi minua. Molemmilla oli halu asua muualla Euroopassa kuin Suomessa, ja minä varsinkin halusin kansainväliseen työelämään heti valmistumisen jälkeen. Ennen kaukosuhteen päättymistä reissasimme puolin ja toisin.

 

Emme ole naimisissa, mutta naimisiinmenosta ollaan puhuttu ja puhutaan usein. Kosintaa ei ole vielä näkynyt, mutta sormuksia olemme käyneet yhdessä tiirailemassa, ja itse naimisiinmenon ajankohdaksi ollaan arvioitu noin parin vuoden kuluttua. Täällä nykyisessä maassa aiotaan myös oleskella ainakin parisen vuotta, kun molemmilla on mieluisat työpaikat täällä. Kuitenkin tulevaisuudessa molempia kiinnostaa muutto Yhdysvaltoihin. Tästä päästäänkin kysymykseen, johon en kokenut saavani selkeää vastausta ketjua lukiessani: Jos menemme täällä naimisiin yhteiselomme lomassa, elelemme pari vuotta ja päätämme haluta alkaa suunnitella Yhdysvaltoihin muuttoa, voimmeko täällä asuessamme ja jatkaessamme yhteiseloa hakea puolisoviisumia kiireettömästi? Ymmärrän tietysti, että paperien haaliminen yms vaatii käyntejä kotimaissa, mutta muuten? Eihän miehen tarvitse olla USA:ssa hakuaikana, jos hän asuu muutenkin muualla oleskelulupineen päivineen? Puolisoviisumin huonoksi puoleksi kihlatun viisumiin verrattuna tunnuttiin mainitsevan nimenomaan sen, että joudutaan olemaan puolisosta melkein vuosi erossa. Jos taas voisimme hakea sitä ikään kuin tämän normaalielon ohessa, ei se odottaminen ollenkaan haittaisi, vaan olisi ehkä jopa parempi: asioita ehtisi kunnolla järjestelemään, ja hässäkältä ehkä vältyttäisiin. Puolisoviisumi houkuttelee myös siksi, että homma olisi yhdellä odotuksella melkein purkissa, varsinkin, kun odotella voitaisiin (toivottavasti) yhdessä saman katon alla. Jos minä asuisin Suomessa ja mies Yhdysvalloissa, ehdottomasti lähdettäisiin kihlatun viisumilla etenemään.

 

Onnea kaikille saaduista viisumeista ja onnistuneista hakuprosesseista ja tsemppiä kaikille, joilla se on kesken! Ei ole tainnut monellakaan homma mennä pahasti mönkään, ja nämä onnistumistarinat tuo turvaa siitä että mitä ikinä päätämmekään tehdä Yhdysvaltoihin muuttoon liittyen, se varmasti tavalla tai toisella järjestyy

[Ellinora]

Olen kahlannut hullun kiilto silmissä koko keskustelun (ja monia muita aiheeseen liittyviä keskusteluja) läpi ja vihdoin loin myös omat tunnukset! Ensinnäkin ihan mielettömän ihana meininki täällä, kun kaikki tukee ja auttaa toisiaan! Uskon, että toi elämäntilanne stressitasoineen alkaa olla sieltä korkeimmasta päästä, mitä siihen asti on muuten ehkä kokenut.

 

Minullakin on oma amerikkalaiseni, jonka kanssa olemme olleet onnellisesti yhdessä jo muutaman vuoden, joista suurimman osan kaukosuhteessa. Nyt vajaan vuoden verran olemme kuitenkin asustelleet yhdessä Keski-Euroopan tienoilla, kun mies päätti ottaa ja tulla Eurooppaan lähemmäksi minua. Molemmilla oli halu asua muualla Euroopassa kuin Suomessa, ja minä varsinkin halusin kansainväliseen työelämään heti valmistumisen jälkeen. Ennen kaukosuhteen päättymistä reissasimme puolin ja toisin.

 

Emme ole naimisissa, mutta naimisiinmenosta ollaan puhuttu ja puhutaan usein. Kosintaa ei ole vielä näkynyt, mutta sormuksia olemme käyneet yhdessä tiirailemassa, ja itse naimisiinmenon ajankohdaksi ollaan arvioitu noin parin vuoden kuluttua. Täällä nykyisessä maassa aiotaan myös oleskella ainakin parisen vuotta, kun molemmilla on mieluisat työpaikat täällä. Kuitenkin tulevaisuudessa molempia kiinnostaa muutto Yhdysvaltoihin. Tästä päästäänkin kysymykseen, johon en kokenut saavani selkeää vastausta ketjua lukiessani: Jos menemme täällä naimisiin yhteiselomme lomassa, elelemme pari vuotta ja päätämme haluta alkaa suunnitella Yhdysvaltoihin muuttoa, voimmeko täällä asuessamme ja jatkaessamme yhteiseloa hakea puolisoviisumia kiireettömästi? Ymmärrän tietysti, että paperien haaliminen yms vaatii käyntejä kotimaissa, mutta muuten? Eihän miehen tarvitse olla USA:ssa hakuaikana, jos hän asuu muutenkin muualla oleskelulupineen päivineen? Puolisoviisumin huonoksi puoleksi kihlatun viisumiin verrattuna tunnuttiin mainitsevan nimenomaan sen, että joudutaan olemaan puolisosta melkein vuosi erossa. Jos taas voisimme hakea sitä ikään kuin tämän normaalielon ohessa, ei se odottaminen ollenkaan haittaisi, vaan olisi ehkä jopa parempi: asioita ehtisi kunnolla järjestelemään, ja hässäkältä ehkä vältyttäisiin. Puolisoviisumi houkuttelee myös siksi, että homma olisi yhdellä odotuksella melkein purkissa, varsinkin, kun odotella voitaisiin (toivottavasti) yhdessä saman katon alla. Jos minä asuisin Suomessa ja mies Yhdysvalloissa, ehdottomasti lähdettäisiin kihlatun viisumilla etenemään.

 

Onnea kaikille saaduista viisumeista ja onnistuneista hakuprosesseista ja tsemppiä kaikille, joilla se on kesken! Ei ole tainnut monellakaan homma mennä pahasti mönkään, ja nämä onnistumistarinat tuo turvaa siitä että mitä ikinä päätämmekään tehdä Yhdysvaltoihin muuttoon liittyen, se varmasti tavalla tai toisella järjestyy

 

Tervetuloa ketjuun! Me asuimme nelja vuotta Suomessa (jonne muutimme aikoinaan yhdessa Yhdysvalloista) emmeka olleet erossa puolisoviisumin hakuprosessin aikana, joten se ei ole ongelma Taman ketjun ekalla sivulla on kuvattuna meidan IR1 viisumiprosessi eli ainoa "erilainen" juttu on oikeastaan se, etta Yhdysvaltain kansalaisen pitaa hakuprosessin aikana osoittaa muuttavansa/muuttaneensa (intent to re-establish domicile) takaisin Yhdysvaltoihin.

 

edit. olipas huonoa suomea, pakko korjailla

Muokattu: January 8, 2016, käyttäjä: Ellinora

[syzygy]

Kiitos Ninahi Oletan nyt myös sitten että se tarkoittaa tosiaan Yhdysvaltoja, omituista vaan että miksi ne haluaa tietää mihin maahan Yhdysvaltojen viisumia sovelletaan... noh, ihan sama. Seuraan ohjeita  

 

Mutta mulla on taas kysymys tosta kun passi on edelleen mun ainoa henkkarini ja tutkin juuri noita vaatimuksia SSN:än hakemiseen ja Visajourneyssä lukee että siihen tarvitaan "passport and another form of valid ID"?? Pitäisikö mun nyt ihan tätä varten hankkia vielä joku henkilökortti ennen lähtöäni.. ootteko muut tarvinneet kaksi korttia? Mulla olisi kyllä kelakortti, mutta eihän siinä ole kuvaa tai kauhean paljon muutakaan tietoa. Ellinorako se oli jolla oli myös vain passi, miten sä hait SSN:ää? Tosin sullahan oli eri viisumikin että ehkä erilainen prosessi?  

[Ninahi]

^ Minä hain SSN:nää passilla, ajokortilla, opiskelijakortilla, virkatodistuksella ja lopulta I-94:sella. Tuli jotain kränää siitä, että passi on liian "uusi" dokumentti, ja virkatodistuksessa ei lue syntymäpäivää (oikeasti muuten, miksei minun virkatodistuksessa lue syntymäpäivää...). Esittelin sitten kaikki kortit läpi, että kattokaa, kyllä se syntymäpäivä ja nimi täsmää näissä kaikissa, minä se oon. Lopulta joku ylemmän tahon manageri otti sen maahantulorekisteripaperin (eli näistä nyt sen uusimman dokumentin, jossa ei ole kuvaa...) ja sen perusteella todennettiiin syntymäpäivä ja myönnettiin sotu.

Että vähän kai riippuu virkailijastakin.Virkatodistus (eli syntymätodistus) minusta vaaditaan, kun haetaan SSN:nää. Jos sen henkilökortin ehdit vielä hankkia, niin tuskinpa siitä ainakaan haittaa on.

[Ellinora]

IR-1 viisumilla sai tosiaan heti green cardin, niin kaytin sita kakkoshenkkarina. Mutta hain kylla ennen muuttoa henkilollisyystodistuksen poliisilta. Jai mietityttamaan meinaan sen viisuminhaun jalkeen, etta jos se passi haviaisi Yhdysvalloissa, niin olisi hyva olla joku juttu milla henkilollisyytensa todistaisi. Ja otin mukaan tosiaan pitkan virkatodistuksen englanniksi, jossa kirjoittivat maistraatissa pyynnostani "birth certificate"

[emms]

Mulla oli muistaakseni passi, virkatodistus ja vielä avioliittotodistus matkassa.

[syzygy]

Kiitos hei tosi paljon Joo mulla olisi kyllä syntymätodistuksia (eli siis virkatodistus, johon pyysin kanssa kaikki mahdolliset tiedot ja ton "birth certificate" -sanan) ja sit tietty passi jossa on se viisumi. Ja sen I-94:n ja avioliittotodistuksenhan saan sit maahan tultuani Noi on jotenkin sekavat noi ohjeet, koska niissä itse SSN:n hakemuspaperissa lukee että two forms of ID jos olet USA:n kansalainen, mutta jos et ole, niin sitten "we must see your current U.S. immigration document(s) and your foreign passport with biographical information or photograph", eli ei tarvisi? Noi immigration dokumentit on sit varmaan just toi visa ja I-94. Että ilmeisesti mun papereiden pitäisi riittää...? Visajourneyn ohjeissa vaan lukee eri lailla, mutta eihän se kyllä mikään virallinen lähde olekaan.... Miksi nää on aina niin epäselviä Olisi varmaan kyllä hyvä että olisi toinenkin ID, mutta en mielelläni maksaisi siitä henkilökortista 50 euroa, varsinkin kun saan myöhemmin (toivottavasti) green cardin joita vois kanssa käyttää. Montako korttia ihminen tarvii  

[BanAnna]

^ toi two forms of ID ei tarkoita sitä, että pitäisi olla kaksi virallista henkkaria (tyyliin passi ja ajokortti tai state ID), vaan sitä että on kaksi paperia, joista pystyy todentamaan asiakkaan iän ja nimen ja sukupuoln ja mitä ne nyt siitä katsookaan... Siellä jossain lopussa lukee myös mitä nuo forms of ID voi olla, eli esim syntymätodistus menee kansalaislla ID:na, vaikka eihän se henkkari olkaan. Oisko tää se syy, että oot confused?

Mä tarttesin ssa:ta varten passin, I94:n ja syntymätodistuksen. Passia ja syntymätodistusta käyttivät henkilöllisyyden todntamiseen (two forms of ID) ja I94 sekä passia immigration dokumentteina. Nehän voi käyttää samaa dokumenttia todentamaan useampaa asiaa, esim just meillä maahanmuuttaneilla passi menee sekä henkkarista, että immigration dokumentista, kun siinä on viisumi mukana. Mä asioin tosin ssa:lla jonkun supervisor managerin kanssa jokaisella käynnillä, joten hän oli ajan tasalla vaatimusten kanssa eikä mulla ollut ongelmia sen takia, että työntekijät ei tietäisi protokollaa (kuten kuulemma on yleistä ssa:lla). Joten siis sotua varten minun mielestäni on turha hakea sitä hnkilökorttia Suomesta, kun ei sitä sitä varten pitäisi tarvita. Oma mielenrauha onkin sitten titty eri asia.

Toisaalta, paikan päällä saa sitten haettua ajokorttia tai jos ei autoa aja, niin ainakin state ID:tä. Osavaltiokohtaista mitä siihen vaaditaan, joissakin vissiin saa hankittua ennen kun työlupa (EAD) on näpeissä, joissakin osavaltioissa pitää odotella, että saa sn työluvan, ja sen kanssa sittn saa haettua ajokorttia tai state ID:tä. Eli siis max puoli vuotta mniai ja olisi myös paikallinen virallinen henkkari näyttää, eikä tartteisi passia joka viinaostoksilla vilauttaa

[Moips]

Hei, täällä taas yksi kysymyksiin vastauksia etsivä viisuminhakija, kiitos kaikesta infosta tässä viestiketjussa. Osaisiko joku terveystarkastuksessa käynyt kertoa minulle, vaaditaanko aikuisilta pneumokokkirokotetta? Kiitos infosta jo etukäteen!

[Ellinora]

Tervetuloa mukaan Moips! Oma kokemukseni on syyskuulta 2014, mutta silloin ei vaadittu.