Kuinka teillä kosittiin?

[Guest Silwe]

Me oltiin kihloihin menosta puhuttu jo pari kuukautta, ja oltiin päätetty että menemme kihloihin sitten seuraavan vuoden puolella, kun olemme muuttaneet yhteen. Lokakuun alussa me sitten oltiin rakkaan synttäreiden takia hänen porukoidensa luona, ja päätettiin käydä ajankuluksi sovittamassa sormuksia, että sitten tiedetään minkä kokoisia rinkuloita kihloihin mennessä tarvitsemme. Kolmanteen paikkaan mentäessä löytyi nätit valkokultaiset, yksinkertaiset sormukset, jotka sopi molemmille, ja sitten suureksi yllätyksekseni sulhoni ottikin ne siitä ja sanoi myyjälle että me otetaan nää!

Olin ihan kyynelten partaalla siellä kultakaupassa, ja myyjätkin hymyili siinä kun olin niin hämmästynyt. En ollut ollenkaan osannut odottaa sitä, koska oltiin sovittu että "ensi vuonna sitten". Kun pääsimme takaisin sulhon vanhempien luokse, sulkeuduimme kahdestaan huoneeseen ja rakas kosi minua ihan virallisesti polvillaan ja olin mennä sekaisin ilosta.

Sitten mentiin ilmoittamaan ilouutinen sulhon porukoille, ja minä ja tuleva anoppi itkettiin yhdessä. Kihloihin päädyttiin sitten 09.10.-11, mukavan helposti muistettava päivämäärä, ja sattumalta päivä sulhon synttäreiden jälkeen, joten ei luulisi hänenkään ihan heti unohtavan.

Muokattu: April 26, 2012, käyttäjä: Silwe

[Guest]

...

Muokattu: June 6, 2012, käyttäjä: Jyrsis

[Dellu]

Täällä juuri rengastettu, maailman onnellisin tyttö! Mies kosi eilen ja tuli kyllä ihan puskista. Puhetta oli, että kihlauduttaisiin vasta parin vuoden päästä.

Avo tuli eilen kaupasta kotiin ja hihkaisi minut luokseen. Siinä hän sitten eteisessä polvistui ruusukimpun ja suklaarasian kera ja kysyi, että tulenko hänen vaimokseen

ja vastauksen varmaan arvaattekin.

Hauskaahan tässä on se, että juuri edellisenä iltana olin avolle puhunut siitä, että en sitten halua että kosii minua muiden ihmisten edessä paniikkihäiriöni vuoksi. Miehellähän

meni suunnitelmat kokonaan uusiksi kun hänen tarkoituksenaan oli lauantaina olevissa tupareissamme kosia! Häitä tanssitaan syyskuussa 2017.

[-mimi]

edit: tuplapostaus...

Muokattu: May 21, 2012, käyttäjä: -mimi

[-mimi]

Ihana ihana ketju, onpas suloisia tarinoita kaikilla

Meillä kosittiin eräänä lokakuisena yönä. Oltiin juteltu kihlautumisesta ja käyty ostamassa sormukset yhdessä edellisenä päivänä, ja sitten mies otti sormukset itselleen ja sanoi että kosinta on tulossa, mutta minä en saanut tietää koska ja miten.

Keskellä yötä mies sitten käski minun laittaa ulkovaatteet päälle, otti kynttilän mukaan ja kävelytti minut lempipaikalleni. Ihan asuntomme lähellä on pieni kanava joka on valaistu molemmin puolin Venetsia-tyylisesti, ja tämän romanttisen kanavan yli kulkee pieni silta. Mieheni tiesi minun rakastavan kyseistä paikkaa, ja siinä sillalla sitten hän sytytti kynttilän, antoi sen minulle käteen ja polvistui sormusrasia kädessään. Puhui kauniita, itse nyyhkytin jo siinä vaiheessa (itkupilli kun olen), ja kun suuri kysymys saatiin esitettyä ja vastaus oli iso KYLLÄ taisi hänelläkin olla kyyneleet silmissä. Sen kauniimpaa kosintaa en olisi osannut toivoakaan

muoks: hymiöt lisätty!

Muokattu: May 21, 2012, käyttäjä: -mimi

[Naani]

Kirjotin tän tarinan justiinsa toiseen topicciin, mutta pakko jakaa se nyt vielä täälläkin (sikälimikäli moderaattoreille passaa, saa toki poistaa jos häirittee)!

Yks ilta sulhanen tuli koulun jälkeen kotiin, sillä oli kestäny tosi kauan siinä matkassa. Toisessa kourassa sillä oli ruusukimppu ja toisessa mäkkärin paperikassi. Se laski sen paperikassin lattialle ja kaivo sormusrasian taskustaan ja polvistu siihen sitten mun eteen ja kysy, että tuunko hänen vaimokseen. Vastasin toki myöntävästi, jonka jälkeen tietty halailtiin siinä hetki ja sen jälkeen siirryttiinkin sohvalle syömään hamppareita

Varmaan viikko ennen kosintaa mies oli laittanut tekstiviestin mulle, että "mun kaveri meinaa kosia sen tyttöystävää ja se mietti et onks parempi et on muutama isompi timantti sormuskessa vai paljon pieniä?" ja sit tietysti tiesin et kyse on nyt mun tulevasta kihlasormuksesta, mut jatkoin sit peliä ja sanoin et "en tietty voi tietää mitä sun kaverin tyttöystävä on mieltä, mutta ite ottaisin kyllä mielummin muutaman ison" ja tää oli menny ihan läpi! Mies luuli, etten tienny et on kyse mun tulevasta sormuksesta...

Ja sit tuo hampparijuttu oli vielä sikäli hauska, että se oli käyny ostamassa ne sellasilla alennuskupongeilla, jotka se oli löytäny tuosta meijän taloyhtiön roskisten eestä...

Välillä se aina miettii et oisko pitäny tehä jotenkin romanttisemmin koko kosinta, mutta mun mielestä toi oli kyllä niin romanttista ja niin meitä! Reppana sano vielä, ettei muista mitään siitä ku oli lähteny koululta hakemaan sormusta

Muokattu: May 22, 2012, käyttäjä: Naani

[Milana90]

Mies kosi minua mun omissa valmistujaisissa. En osannut yhtään odottaa mitään vaikka kihlautumisesta oltiinkin puhuttu. Mies edellisenä iltana sano että hänellä on mulle valmistujaislahja ja mä hiukan ehkä kauhullakin sitä odotin mies kun ei mikään mahti lahjan ostaja ole. Valmistujaispäivän aamuna pyysin että olisin saanu lahjan, mutta tuo sano että antaa myöhemmin. Päivän mittaan useempaankin otteeseen kyselin lahjan perään, mutta aina sain vastaukseksi että ei vielä. Lopulta ilmotin että jos et anna lahjaa nyt niin en ota sitä enää vastaan. No meni hetki ja mies seiso polvillaan sormuksen kanssa kaikkien vieraiden edessä ja kysy että tulenko hänen vaimokseen. Ja totta kai vastasin myöntävästi.

Mies itse sano että oli suunnitellut kosivansa vasta illalla, kun vieraat oli lähteneet. Päätti sitten kuitenkin kosia vieraiden läsnäollessa kun sitä oikeen vaatimalla vaadin

[Pyry]

Hehe, mulla oli silloin paniikkihäiriö pahimmillaan, ja olin paniikki-itkenyt pari tuntia ukon sylissä. Tämä sitten aloittaa: "Tää ei oo ehkä paras hetki sanoa tätä", joka tietenkin säikäytti minua entisestään. Ukko kuitenkin jatkoi: "Mutta haluaisin oikeasti tässä nyt mennä kihloihin."

Kello oli jotain kahdeksan illalla, ja lähdettiin ajelemaan ympäri Kajaania etsien auki olevaa kultasepänliikettä. Soitto 0100100:n ei auttanut myöskään - ei niitä enää siihen aikaan auki ollut. Lähetin siitä ajomatkalta sitten täynnä kirjoitusvirheitä ja autocorrect-mokia olevan viestin parille sukulaiselle ja kaverille.

[Guest]

Mies: "Mennäänkö naimisiin?" Minä: "No mennään vaan". Ei kihlasormuksia, paperit vaan maistraattiin menemään. Meille paras tapa

[fairy_]

Meillä mies oli puhunut jo puolen vuoden seurustelun jälkeen aikeistaan ja siitä kuinka on vakavissaan meidän suhteen. Siinä sit kului aikaa melkein vuosi seurustelua, jonka aikana puhuttiin tulevaisuudesta ja suhteestamme useampaan otteeseen ja kumpikin tiesi, että halutaan viettää loppuelämä yhdessä. Eräänä iltana lähdettiin ihan hetken mielijohteesta ajamaan lähikaupunkiin, joka on hyvin romanttinen vanhanaikaisuutensa vuoksi. Käveltiin pieneen puistoon, jossa ei ollut ketään muuta kuin me. Ihastelin paikan romanttisuutta ja siinä halattaessa kultani alkoi puhumaan, kuinka on niin kiitollinen minusta ja kuinka haluaa olla kanssani elämänsä loppuun asti. Ennen kuin ehdin tajuamaan tilanteen kehitystä, tää polvistuu eteeni, ottaa timanttisormuksen taskustaan ja kysyy vaimokseen <3

[tipistys]

Ei ole kosittu mitenkään. Ihan yhteistuumin ollaan päätetty, että kesällä 2014 vois mennä naimisiin ja vuoden päästä Amerikan reissulla vois kihlat ostaa. Ihan hyvä näin, semmoset romanttiset polvillaan kosimiset sais mut vaan vaivautuneeksi.

[Guest Pajutar]

Mä kosasin miestä tänään. Istuttiin sohvalla ja mies kysy mitä mietin. Totesin : sitä vaan että 19.7 vois olla hyvä päivä mennä naimisiin.. mies kysy oliko se kosinta johon vastasin kyllä. Maistraatti varattuna 3 viikon päästä.

[hmk2013]

täällä mies kosi minun joulukuisena synttäripäivänä ja yllätyshän se oli vaikka hiljaa mielessäni olin kihlautumista tuohon joulunaikaan haaveillutkin. minulla oli normityöpäivä mutta mies oli ottanut töistä vapaata, ja kun saavuin töistä lähdettiin kiireen vilkkaa yhteisen harrastuksen pariin eli hiihtämään että "ehditään sitten synttäripäivälliselle".

siellä hiihdellessä pistin merkille että mies on kovin puhelias ja kyselee kaikenlaista, ja kävi sitten jo mielessäkin että olisiko hän aikeissa kosia..... mutta pyrin sitten olemaan liikaa miettimättä etten pettyisi. jossain vaiheessa pysähdyttiin juomaan erään laavun läheisyyteen ja olin siinä jo unohtanut ne kosimismahdollisuudet, kunnes mies alkoi ottaa sukset pois jalasta..... O_o

siinä sitten sydän sykkyrällä kun mies polvistui kyyneleet silmissä ja esitti kysymyksen. muut kuntoilijat katseli kun me keskellä latua kaulailtiin ja itkettiin <3 loppumatka hiihdeltiin hymyt korvissa ja toisia tapittaen. ihana ja niin meidän näköinen kosinta oli <3

[lindaw]

Olimme Kreetalla lomalla. Eräänä iltana ihmettelimme korukaupan ikkunassa sormuksia, ja mies ehdotti, että menisimme ostamaan minulle kihlasormuksen. Mieheni on aiemmin ollut suht avioliittovastainen, ja vasta kuukautta aikaisemmin olimme keskustelleet asiasta ja todenneet olevamme edelleen eri mieltä häiden ajankohdasta (minä olisin valmis menemään naimisiin nyt heti, mies olisi halunnut odottaa sitä, että lasten hankkiminen on ajankohtaista). En siis uskonut miehen olevan tosissaan, joten emme menneet ostoksille. Seuraavana päivänä sama juttu, mutta tällä kertaa uskoin hänen olevan tosissaan. Valitettavasti kauppa ehti kuitenkin mennä kiinni. Kolmantena iltana sitten menimme sormusostoksille. Eli mitään varsinaista "tuletko vaimokseni" -kosintaa meillä ei ollut, ja tarkemmin ajateltuna se ei tosiaankaan olisi edes ollut mieheni tyylistä.

[Kevis]

Me olimme maaliskuussa 2010 laivalla matkalla Tukholmaan, ajatuksena vain ottaa irtiotto arkeen, käydä ottamassa vähän kevätaurinkoa ja minä pääsisin shoppailemaan. Mies oli koko ajomatkan Helsinkiin pomppuisa ja ajatuksissaan, mutta en tajunnut lukea siitä mitään. Laskeskelin alkuillasta hytin pedillä kruunuja, kun mies polvistui eteen Kosinnan jälkeen mies oli varannut meille pöydän laivan hienoimpaan ravintolaan ja aterioinnin jälkeen menimme yökerhoon juomaan hassunnäköisiä drinkkejä ja kuuntelemaan laivan bändiä. Väsähdettiin muistaakseni ennen kello 12

[lajoha]

Me oltiin Pariisissa ja olin miehelle puhunut monia kertoja kihlautumisesta ja heittänyt vitsillä että Eiffel-tornin huippu olisi aika ikimuistoinen paikka. Noh, oltiin sitten käyty Eiffelin huipulla ja istuttiin illalla puistossa sylikkäin katsomassa kuinka torniin syttyivät valot. Yritin ehdottaa, että lähdettäisiin rantaan katsomaan minne muualle on syttynyt valoja. Ihmettelin kun en saanut mitään vastausta, joten kysyin uudestaan. Vieläkään en saanut vastausta. Sen jälkeen kulta kuiskasi korvaani "Mennäänkö kihloihin?" Enää en muista mitä sanoin takaisin, mutta myöntyvä vastaus se kuitenkin oli <3 Kulta oli ilmeisesti suunnitellut kosimista eikä ollut keskittynyt puheisiini Oli kyllä paljon parempi ajoitus kuin ruuhkainen ja ahdas tornin huippu!

[weeper]

Meillä minä toimin naisena kosijana ja rikoin perinteitä. Halusin yllättää miehen, joten niinpä askartelin hänelle maaliskuussa kartongista kortin, johon liimailin söpöjä, lehdistä leikattuja kuvia ja kirjoittelin niihin sopivia suloisia tekstejä, kuten "tahdon jakaa kanssasi ilot ja surut", "tahdon vanheta kanssasi" ja "tahdon nähdä maailmaa kanssasi". Kortin oikeaan reunaan liimasin kuvan hääparista sekä sormuksista ja kirjoitin siihen, että "tahdon sinut aviomiehekseni".

Annoin kortin miehelle keskellä yötä, kun hän palasi työmatkalta Kaliforniasta. Mies tutki korttia ja kysyi "kositko sä mua?" Kyhjötin polvillani sängyllä, sydäntikkari kädessä, ja vastasin, että "kyllä mä kosin".

[sephorazebra]

Meillä mies kosi yllätyksenä mua 2,5 vuoden seurustelun jälkeen.

Puoli vuotta kun seurustelua oli takana, käytiin keskustelua häistä ja tulevaisuudesta ja sanoin että haluan kosinnan olevan yllätys minulle ja haluan kihlauduttua myös päättää hääpäivän ettei vaan olla ja "lilluta" kihloissa vuosikausia.

No kosinta tuli täysin puskista viime jouluna ja siitä sitten päätimme hääpäivän syyskuulle. Illalla oltiin miehen perheen luona ja avattiin yhdessä lahjoja ja luulin jo avanneeni kaikki lahjat kunnes mies toi yhden isomman paketin kätköstä. Isomman paketin sisältä löytyi pieni korurasia ja no kun sitä korurasiaa aukaisin niin mieheni oli jo polvillaan ja kyyneeleet silmissä vastasin kosintaan KYLLÄ! Se oli todella ikumuistoinen hetki<3

Ja mies oli ostanut jenkkityyliin ihanan kihlasormuksen joka todellakin yllätti kaikki odotukseni. 0,8 karaatin princess hiottu timantti kruunuistutuksella ja valkokultaa niin kuin salaisissa unelmissa toivoinkin

[i_nkku]

Ihana lukea muiden tarinoita!

Olimme seurustelleet vuoden, asuneet yhdessä puoli vuotta kun tämä tapahtui. Puhetta ei ollut juurikaan ollut häistä yms., tilanne oli hyvä sellaisenaan. Kihlauspäivän aamuna meillä oli ollut vähän eripuraa, ei mitään suurempaa mutta lähdetty ovesta aika hiljaisina. Kesken työpäivän mieheni tuli työpaikalleni ja polvistui edessäni ja pyysi aamuista anteeksi ja sanoi, että haluaa olla kanssani loppuelämän ja pyysi vaimokseen ja kaivoi esiin sormuksen. Olin hetken hiljaa ja kyyneleet alkoi tulla silmistä, ja menin itsekin polvilleni halaamaan ja pussaamaan häntä ja lopuksi sain sanottua kyllä. Asiakkaat ympärilla olivat hetken ihmeissään ja mietti mitä tapahtui, mutta eiköhän sekin heille selvinnyt kun nousin takaisin jaloilleni niin taisin huutaa, että menin just kihloihin! Loppupäivän töistä ei meinnanut tulla mitään, onneksi oli lyhyt päivä. Illalla kotona sovittiin tarkempi hääpäivä seuraavalle, eli tälle kesälle. Sormuksen mies oli onnistunut valitsemaan ihan nappiin, kokoa piti hieman pienentää, mutta muuten sormus oli täysin makuuni. Myöhemmin vasta tajusin, että vaikka miehenikään ei tätä juurikaan suunnitellut vaan meni tunteiden perässä, niin kosiminen työpaikallani oli aika kiva, sillä siellä tapasimme ensi kertaa. Yleensä en pidä yllatyksistä lainkaan, varsinkin julkisia jotenkin kummaksun, mutta tämä meni kyllä nappiin

[päpä]

Voi kun teillä on ihania kertomuksia kosinnoista.

Omani ei mennyt ihan putkeen, ja on edelleen hieman ikävää puhua siitä. Olin jo monta vuotta keskustellut tuon mieheni kanssa kihlautumisesta ja kuinka ihanaa se olisi jne. Yhden kerran autossa tuli se taas puheeksi ja lopuksi mies vain tokaisi että no mennääkö me sitten kihloihin vastasin, että mennään vaan. Olimme olleet tuolloin anoppilassa ja sanoin, että kihlaus on sitten virallinen, kun olet äidillesi kertonut. No eihän se meinnut sanoa äidilleen mitään koko asiasta ja aloin jo hieman loukkaantua. Lopulta se sitten sanoi äidilleen, että päätettiin mennä kihloihin niin anopin vastaus oli että ai, no naimisiin ei ainakaan kannata vielä mennä. (oltiin oltu tuolloin yhdessä n. 6 vuotta ja välit on hyvät olleet aina). Sitten kerroin äidilleni kihlautumisesta ja kerroin, että pidetään pienet kahvittelut tämän johdosta. Äitini ilmoitti, että eihän jaksa mihinkään lähteä, että kai te voitte kahvit juoda ilman häntäkin. Sanoin sitten että olisi ollut kiva jos olisit tullut ainoan tyttäresi kihlajaisiin, lopulta hän sitten suostui. (Oli tosi kiva kun pitää melkein pakottaa). Pidimme lisäksi vielä kavereille omat pippalot kihlautumisen johdosta, ja ilmoitimme hyvissä ajoin. Kävi sitten niin, että ei sinne kihlajaisiin juuri ketään tullut n. 4 henkeä. Paha mieli jäi koko kihlautumisesta, kun tuntui että kukaan ei ollut iloinen meidän puolesta.

[Virpivarpunen]

Kihlajaiset taitavat olla vähän mennyttä aikaa... Kihlajaisia vietetään ainakin omassa tuttavapiirissäni ihan vaan kahden kesken. Viimeksi perinteisiä kihlajaisia on suvussani vietetty varmaan joskus 70-luvulla...

[Sadine]

Mua kosittiin lauantaina meidän yhteisissä synttäri-tupaantuliaisjuhlissa. Sieltä se käveli kahdeksaa minuuttia ennen puoltayötä, polvistu ja kysy että tulenko vaimoksi Tarkotus sen oli ollut laittaa Alias-pelin korttiin lappu "tuletko vaimokseni?" kiinni ja odottaa että nostan sen pakasta, mutta oli sitten vähän ennen puoltayötä huomannut, että kiire tulee, kun sormuksissa olin sen päiväinen päivämäärä. Juhlimassa meillä oli viitisentoista läheisintä kaveria niitä synttäreitä, joten samalla niistä tuli sitten kihlajaiset!

[hunajamuru]

Meillä kosittiin viime viikolla. Ollaan oltu tässä jo melkein kuukausi lomailemassa Pariisissa ja tiesin, että mies melko varmasti kosii reissun aikana. Viime viikolla käytiin sitten järjestetyllä matkalla Givernyssä, Claude Monetin vesipuutarhoilla. Puutarhat olivat todella kauniit ja näyttivät siltä, miten Monet oli ne maalauksissaan kuvaillut. Siinä sitten seisoskeltiin sillalla katselemassa lumpeita ja itse räpsin kuvia järkkärillä, kun mies kaiveli jotain laukustaan ja polvistui. Molempia taisi hermostuttaa aika lailla, mutta hän sai kuin saikin soperrettua ne tärkeät "Mennäänkö naimisiin?"-sanat ja itse sain vastattua myöntävästi. Sormuskin löysi tiensä oikeaan sormeen, vaikka ensin mies oli vähän epävarma kädestä. Mies sanoi jälkikäteen, että sillalla myöskin olleet aasialaisturistit huomasivat kyllä mitä tapahtui ja ottivat ilmeisesti kuviakin. Itse olin niin hetken lumoissa, että en kyllä huomannut yhtään mitään

[Elimiina]

Ja meillä ei kosittu ollenkaan. Päätettiin vaa et parin vuoden päästä mennää naimisii, kihloihin ei aiota.

[Guest Chloe]

Elimiina: mutta olette kihloissa, kun kerran olette sopineet menevänne naimisiin. Se on niin yksinkertaista.