Tipsis Kirjoitettu June 12, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu June 12, 2013 (muokattu) Minä tulen taas vähän höpisemään tyhmiä aikani kuluksi.. Katsoin mielestäni "viatonta" (ts. häävapaata) sarjaa (siis samaan tyyliin menee tämä juttu kuin tuo NCIS -juttukin, onko nykyään kaikissa tv-ohjelmissa murhatrillereitä myöten kosinta ja/tai häät vai tuntuuko minusta vain siltä!?!).. niinno joka tapauksessa, siinä ohjelmassa hysteerinen morsian pimahti ylimääräisestä vieraasta, joka halusi tulla häihin. * Muokattu: October 1, 2013, käyttäjä: Tipzilla Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Augusta* Kirjoitettu June 12, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu June 12, 2013 Tipzilla, tuo on aivan totta, mitään ei voi enää katsoa telkkarista ilman, etteikö kosinta/häät/naimisiinmeno ole jotenkin esillä. Olemme mieheni kanssa urheilijoita ja hyvä kun Timanttiliigaa uskaltaa katsoa, vaikka pelkään, että sielläkin on joku On screen -kosinta...huh! Vaikka sitä itse ahmiikin kaikkea aiheeseen liittyvää, niin jotenkin on koko aihepiiri alkanut jo vähän tulla korvista ulos. Jos mies vaikka selailee kanavia ja jossain on joku hääohjelma menossa, niin se pysäyttää siihen ja katsoo kysyvästi, mutta viime aikoina olen vain kohauttanut olkapäitäni... Tiedän, että mies kosii vielä joku päivä. Nyt vain tosissaan jäitä hattuun ja nautitaan kesästä Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Augusta* Kirjoitettu June 12, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu June 12, 2013 Niin ja ihanaa kuulla susta Illuusian.unelma!! Teillähän on häät sitten ihan justiinsa!! Olen todella iloinen sun puolesta, kaikkea hyvää teille Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Puff Kirjoitettu June 12, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu June 12, 2013 Täältä pesee spontaania jupinaa vailla punaista lankaa! (Heh heh)Tänään on tosiaan tullut taas pyöriteltyä mielessä ihan liikaa näitä asioita ja tajusin ikäänkuin saahavani omaa jalkaani näitä miettiessä. Aloin pohtimaan että kesä 2015 olisi aika jolloin olisi täydellinen elämäntilanne naimisiinmenolle. Siinä olisi sekä aikaa että rahaa häihin ja/tai häämatkalle. Sen vuoden syksystä lähtien sitten elämä on taas sellaista pyöritystä (jos kaikki menee niinkuin strömsössä) että ei ole aikaa pariin kolmeen vuoteen ainakaan mitään juhlia järjestää saati toviin irrottaa viikkoakaan reissulle joka voisi olla häämatka. Ja sitten minä alan olla jo sen ikäinen että olen jo ohittanut sen iän jolloin haluaisin mennä viimeistään naimisiin (okei, tämä on todella typerä ja pinnallinen lausahdus, mutta haluaisin olla hääkuvassa vielä kohtuullisen nuori ja nätti). Dramaattisesti siis akkamaiseen tyyliin vetäisin koko jutun päässäni ihan överiksi, että naimisiin 2015 mennessä tai ei ikinä. Ja samalla muserruin ymmärtäessäni että mitä enemmän minä haaveilen siitä mitä minä unelmoin häideni olevan ja milloin minä ne haluan olevan, sitä korkeammalta tipun kohdatessani sen totuuden että naimisiin menee jos menee myös mies jolla on myös se 50% sananvaltaa kaikkeen. Ja koska olen pohjimmiltani lapsellisen itsekäs eukko (ainakin tämän hetken 'en pääse naimisiin silloinkun haluan' -angstissani) niin mitä enemmän todellisuus, kosinnan ja häiden aika paikka ja tapa eroaa unelmista joita olen vatvonut vatvomasta päästyäni, sitä vähemmän osaan nauttia ja olla onnellinen sitten siitä minkä todellakin pitää olla tärkeintä: että saa jakaa elämänsä rakkaansa kanssa. Aviolla tai ilman. Ja sen päivän jos/kun päätämme yhdessä virallistaa suhteemme, tulee olla molemmille se erityinen päivä. En ikimaailmassa halua olla päsmäröivä morsian joka vetää sulhoaan kuin pässiä narussa suomatta ollenkaan sananvaltaa. En voi päättää näitä asioita yksin, joten itseäni minä muilutan haaveilemalla tietyntyyppisistä häistä tai niiden tietystä aikarajasta, koska meitä kuitenkin on sitten aikanaan päättämässä asioista kaksi, en ole yksin menossa naimisiin. (Enkä vielä kaksinkaan *jupinaa, jupinaa*) Ehkä minä en ole vielä kypsä menemään naimisiin, sillä tällä hetkellä hermoilen lähinnä sitä että jos mies kosisi lähiaikoina, niin entä jos hän haluaakin paljon pidemmän kihla-ajan kuin minä. Tai jos hän ei ole vielä kosinutkaan siihen mennessä kun itse haluaisin jo rouvastella menemään? Pelkään sitä pettymystä, kun olen haaveillut ja puoliksi suunnitellut unelmieni häät ja häämatkan, mutta niiden toteuttaminen menee käytännön syistä mahdottomaksi tuon 2015 kesän jälkeen. Tiedän että ne juhlat eivät ole Se Juttu, naimisiin mennään rakkaudesta eikä pirskeiden takia eikä sillä pitäisi olla mitään merkitystä että miten häitä viettää vai käykö vain maistraatissa pikavisiitin jos puoliso vierellä on oikea, mutta jäänkö sitten loppuiäkseni harmittelemaan sitä etten saanut mitä halusin (tarkoituksella muotoilin lauseen kuulostamaan itsekkäältä ja sikamaiselta, koska sitä tämä asenteeni on). On se taas vaikeaa. Miksei aivoissa voi tiettyjä ajatuksia vain sulkea offline-tilaan? Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Augusta* Kirjoitettu June 13, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu June 13, 2013 Kiitos Puff!! Loistava kirjoitus! Tuo oli juuri oikeanlainen _bitch slap_ mulle! On meinaan mennyt vähän överiksi tämä oma(kin) hysteria tästä asiasta. Hääohjelmia, kosintoja, valojen uusimisia, morsiuspukuja, hääkakkuja on koko telkkari täynnä ja netissäkin käynmelkeinpä vain täällä ja hääblogeissa. Meillä pallo on tosiaan miehellä. Olemme asiasta keskustelleet ja olen hänelle sanonut, että tahdon mennä naimisiin hänen kanssaan. En tahdo painostaa ja vinkua kihloja häneltä, vaan sanoin, että ottakoot asian itse puheeksi sitten kun on valmis. Itse haaveilen vain kahdenkeskisestä vihkimisestä maistraatissa ja hän tietää sen. Mulle on oikeastaan ihan sama, milloin tämä toteutetaan, kesästä haaveilin siksi, että on lomaa ja helppo piipahtaa siellä maistraatissa ilman mitään ylimääräistä vapaapäiväsäätöä. Jotenkin en ole niinkään surullinen siitä, ettei hän ole kosinut, vaan siitä, ettei tosiaan ole ottanut koko asiaa mitenkään puheeksi tai muutoinkaan osoittanut, että olisi asiaa ajatellut. En tahtoisi, että tämä olisi mikään kynnyskysymys meillä tai että naimisiinmeneminen muuttaisi mitään, mutta jotenkin tuntuu vähän eriarvoiselta tämä suhde tällä hetkellä. Emme tahdo samoja asioita tai ainakaan samassa järjestyksessä/ajassa. Kunpa voisin vain sulkea nämä ajatukset pois ja keskittyä muihin juttuihin! Reilun vuoden olen odottanut kosintaa ja taitaapa tämäkin kesä olla "pilalla" tämän asian suhteen. Ääh, mä niin häpeän itseäni tällä hetkellä. Enkä ikimaailmassa pystyisi kenellekään kasvotusten näitä asioita puhumaan. Tämä on ihan naurettavaa!! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
etanatar Kirjoitettu June 13, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu June 13, 2013 Aloitin tänään virallisen ja konkreettisen haaveilun. Loin kansion, jonne tallensin jo muutaman inspiraatiokuvan joskus tulevia häitä varten. Tähän asti olen selaillut säännöllisen epäsäännöllisesti muita hääkeskusteluja ja tutkaillut paikkakuntamme mahdollisia juhlapaikkoja. Hääblogeja en ole edes katsonut. Ennen kuin nyt...Muuten en ole häähaaveiluun jaksanut keskittyä. On jotenkin tuntunut turhalta, kun mikään ei ole vielä varmistunut. Mutta, mutta... Mistä tämä yhtäkkinen konkreettinen "hääsuunnittelu"? Liekö taustalla, että pitkäaikainen häävastustaja äitini tänään kyseli, että kai meillä on muutaman vuoden sisään tulossa häät ja lapsia. Äitini, joka on toitottanut minulle niin kauan kuin muistan, että ethän mene naimisiin ja eihän minulla vaan ole mikään kiire hommata lapsia, ilmoittaa oma-aloitteisesti odottavansa lisää lapsenlapsia ja kuulemma se ja se esine on jo hommattu valmiiksi Tässä on nyt molempien puolien suku aloittanut vihjailun. Tätä ei ole koskaan kummallekaan meistä tapahtunut! Molempien suku taitaa olla isojen juhlien kaipuussa Ymmärrän Augustan ja Puffin turhautumisen. Samoja ajatuksia pyöritän välillä itsekin mielessäni. Vaikka itselläni ei niin "paniikinomaista" huolta vuodesta ole. Ja sitten samaan syssyyn on olotila, että eihän tässä nyt kiire ole ja tämä odottaminen on vain hauskaa. Kun ei voi tietää koska mies kosii. Että ollaan nyt sitten yllättyneitä, kun mies haluaa Kun kaikki ihana on vielä edessä Minäkö tuuliviiri Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Puff Kirjoitettu June 14, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu June 14, 2013 Eilen vatvoin koko päivän, siis ihan koko päivän tuota mitä viimeksi kirjoitin. Mietin mistä tämä kosintahaaveilu alkoi, siitä että kaveripiirissä sormuksia lenteli sinne tänne ja miehi rojahteli polvilleen tyttöystäviensä eteen tuon tuostakin. Mietin erästä kaveripariskuntaa joka oli ollut yhdessä suunnilleen saman verran kuin me, ja joissa toinen osapuoli piti itsestäänselvänä että jo vuoden seurustelu riittää koeajaksi, sitten pitää jo tietää mihin mennään ja merkiksi kihlasormukset.Minulle aiemmin ei ole ollut näillä asioilla mitään väliä, en ikinä halunnut edes naimisiin, tai jos niin sitten käytännön syistä. Kaikki alkoi todella kepeästi. "Jos kaikki muutkin kihlautuu, miksei mekin?" - ajatuksesta ja siitä että mies teki selväksi haluavansa naimisiin. Mietin että kyllähän minäkin haluan, nimenomaan tuon miehen kanssa, mutta sillä ei ole väliä milloin tai missä puitteissa. Kunnes alkoi tämä netin selailu aiheesta. Missä seurustelun vaiheessa muut kihlautuvat, miten muiden miehet on kosineet, millaisia sormuksia ihmisillä on, millaisia häitä he suunnittelevat. Ja nyt tekee mieli nauraa itselleni. Vielä puoli vuotta sitten minulle oli yksi hailee kosiiko mies ikinä, nyt odotan jatkuvasti henkeä pidätellen milloin se tapahtuu. Jos mies vie minut syömään, takaraivossa on ajatus "nyt!", jos edessä on jokin juhlapäivä, ajattelen "tänään!" jos mies katsoo minua intenssiivisesti silmiin ja kuiskaa rakastavansa, aivoni lävistää "NYTKÖ?!". Ja sitten tulee se pikkuinen pettymys joka on joka kerta pikkuisen isompi. Onneksi sentään olen kyennyt kätkemään sen pikkuisen pettymyksen, ja näennäisesti nauttimaan siitä romantiikasta ilman kosintaa mitä mies on järjestänyt. Mutta näennäisesti nauttiminen ei riitä, haluan pystyä oikeasti, aidosti olemaan onnellinen ja iloinen siitä miten mieheni minua hemmottelee. En halua että joku typerä puuttuva kosinta on mustana aukkona siinä kaiken kauniin keskellä. Samaan tapaan kun olen jo tsekkaillut netistä millaisen sormuksen haluan, millaisessa miljöössä haluaisin hääni pitää, mitä haluaisin häissäni olevan ja milloin haluaisin niiden olevan, niin on omat haaveeni mustana aukkona rumentamassa todellisuutta sitten kun aika on. (Taidan itseasiassa nyt vähän jo ymmärtää, mistä Bridezillat on syntyneet XD) Tämä on ihan naurettavaa. Tälle on pakko olla jokin ratkaisu. Ja tottakai on, täälläkin moneen kertaan esitetty ajatus: miksi minä en kosisi? Nii-in. Miksipä en. Olen vannonut itselleni että miehellä on aikaa siirtoonsa seuraavaan karkauspäivään asti, mutta nyt aloin aprikoimaan että entä jos kosisin aiemmin? Sain itseasiassa eilen todella loistavan idean miten sen tekisin. Se vaatisi kovasti vaivannäköä, mutta saattaisi olla jopa sen arvoista. Jouluaatto olisi kosinnan ideaa ajatellen täydellinen päivä, siihen olisi vielä aikaa, mutta aikaa tämä projektini vaatisikin. Mutta sitten herää epävarmuus, uskaltaako sittenkään? Mies on sanonut selvällä suomenkielellä että haluaa itse olla se joka kosii, mutta toisaalta minäkin olen sanonut että jollei hän saa aikaiseksi, saatan se minäkin kosia. Nyt mietin kuumeisesti... kosinko ensi jouluna, vai annanko alkuperäisen suunnitelman mukaisesti miehelle aikaa siihen karkauspäivään asti? Jos kosin jouluna, niin voin samalla luontevasti myös ehdottaa itselleni mieluista häiden ajankohtaa, johon mies voisi suostua tai ehdottaa omasta mielestään parempaa ajankohtaa. Ainakin se on varmaa että jos toteutan tuon suunnittelemani joulukosinnan, niin se pitää minut kiireisenä ja touhukkaana niin etten enää odottaisi miehen kosivan jokaikinen merkkipäivä ja epämerkkipäivä. Mutta sitten taas tulee olo että saatan jänistää tosipaikan tullen... Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Vilutti Kirjoitettu June 15, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu June 15, 2013 (muokattu) Jos kosit, pidä kunnon puhe miehelle. Tee jotain konkreettisen romanttista samalla/ennen. Tein virheen kun en selittänyt itse ihan kaikkia syitä kosiessani. Valmistaudu, että nou voi vaikuttaa ihan kaikkeen elämässäsi. Muokattu: June 15, 2013, käyttäjä: Vilutti Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Tipsis Kirjoitettu June 22, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu June 22, 2013 --Itse ainakin sain mielenrauhan koko asiaan, kun puhuimme (=otin esille ja pidin melkeinpä monologin ) parina kertana varovasti aiheesta (kumpikaan ei ole avioliiton vastainen ja kumpainenkin uskoo löytäneensä sen ihmisen, jonka kanssa ollaan tien päähän ). Avo itse sitten myöhemmin kuiskallut pariinkin otteeseen teemaan sopivasti ja nyt osaan jo hyvillä mielin odotella, uskon, että tänä vuonna, ehkä jo keväällä se pullahtaa ulos Välillä oli tietysti hankalaa taistella sen hermostuneen kiukku-loukkaantumis-yhyy-miksi??- odotuksen kanssa, mutta onhan se kihelmöivä-lämmin-jännä-odotus paljon parempi ja terveellisempi olotila! Siis se mikä lapsena oli esim. ennen joulua tai kun tiesi, että kesälomalla mennään Särkänniemeen Lueskelin vanhoja ketjuja läpi ja törmäsin vain puolisen vuotta vanhaan viestiini.. Enää en usko hetkeäkään, että edes tänä vuonna mitään tapahtuisi. Otin asian esille jatkeena aihetta sivuavassa keskustelussa, koska halusin tietää, että mikä tässä nyt on homman nimi loppujen lopuksi. Kysyin, että miten aihe:avioliitto eroaa kaikista niistä muista asioista, joista voimme yhdessä keskustella ja vaihtaa mielipiteitä. En saanut vastausta, ainoastaa valituksen siitä, että älä nyt TAAS painosta. Kysyin, että miksi hän suuttuu aina tästä aiheesta, vastaus oli, että "kun sinä aina otat sen esille negatiivisessa mielessä ja silleen *rummuttaa sormia kärsimättömästi pöytään* + mitä vätystelet-tyylillä". Juu, viimeksihän kysyin, että mitä mieltä olet yhdysnimistä -tosi negatiivista ja painostavaa . Kysyin, että milloin minä olen kysellyt, että milloin/jokojoko/miksi et vieläkään tm. tyylisiä kysymyksiä (en koskaan) ja että mistä sinä tiedät, mitä mieltä minä olen, olenko kärsimätön/pidänkö vätystelynä jne. kun et ole koskaan kysynyt mielipidettäni enkä myöskään ole käyttäytynyt niin (jankuttanut, vihjaillut, tyrkyttänyt "vinkkejä" jne). Myönsi, että joo ei voi tietää. Kysyin myös, että miksi et ole kysynyt, vastaukseksi sain, että se on noloa. (anteeksi kuinka??) Sanoin, että voisi vähän helpottaa noita sinun kuvitelmiasi painostuksesta ja joskus kysyisit tässä aiheessa mieltä painavasta asiasta. Ettei tarvisi arvata/yleistää, mitä mieltä minä olen --> painostua omassa päässään. Ajattelin, että tässä ei ole kiire mihinkään, ollaan jo aiheessa ja ilmapiiri hyvä, joten odotin, että nyt sitten kysyisi jotain, vaikka että milloin olisi minusta sopiva aika esim. kihlaukselle, tai kuinka monen vuoden päästä kuvittelen meidän olevan naimisissa tms. No väärin luulin. Mies yritti vaihtaa puheenaihetta koko keskustelun aikana väh. 5 kertaa ja suuttui, kun huomautin asiasta, lopulta annoin vain olla, kun kerta on niin "noloa" kysyä jotain, mikä saattaisi helpottaa omaakin oloa. Ei voi ymmärtää. Ilmeisesti miehen maailmassa vihjailut loppuelämästä yhdessä kantavat useiden vuosien päähän, eikä muuta tarvita. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Tipsis Kirjoitettu June 25, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu June 25, 2013 No "noloa" tai ei, riidankin uhalla otin aiheen vielä kerran puheeksi ja sanoin, että nyt saat kuunnella mitä mieltä minä olen, halusitpa tai et. Kerroin mm. mitä kerran solmittava avioliitto minulle tarkoittaa (yhteinen päätös, luvataan tahtoa rakastaa, vaikka ei aina huvittaisikaan; yhteisen perheen perustamista jne.); mitä edellytyksiä sille on; sekä sanoin, että jos viiden vuoden päästä (olen jo yli 30 silloin), mitään ei ole tapahtunut, niin minusta se on merkki siitä, ettei suhteemme etene/ole etenemässä. Kerroin muutamalla lauseella millaisen hääjuhlan meille kuvittelen (sis. mm. yleisfiilis ja budjetti, lisäsin, että sinäHÄN tiedät etten ole mikään merkkifriikki, välitä härsylästä + olen aikamoinen pihistelijä ja etsin aina parhaat tarjoukset.) Saatiin oikein hyvä keskustelu aikaiseksi. Tosin kertoessani, että budjettiarvio on 5000-8000e riippuen siitä, mitä hän haluaa, mies lisäsi että "joo, niin siihen muut sitten päälle". Oli aika äimistynyt, kun sanoin, että eikä mitään muuta, häämatka on ainoa, joka ei kuulu tuohon laskelmaan. Mies itse jopa myönsi, että hyvä kun juteltiin, helpotti kummasti "pelkotiloja". Miehet... ! ! Aiheesta keskusteleminen oli kuulemma "noloa", koska hän oletti, että jos aiheesta puhutaan, minä oletan/odotan kosintaa heti !! Luulenpa, että oli nolompaa kuulla, että kaikki hänen "pätevät" oletuksensa olivat olleet ihan vääriä...miesten oletus näyttää olevan, että "tuntemasi nainen muuttuu ihan erilaiseksi ja toimii aivan erilailla häiden suhteen kuin muuten"... Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
etanatar Kirjoitettu June 26, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu June 26, 2013 Hyvä Tipzilla, että sait asiat puhuttua puhtaaksi. Turhauttaahan se kun toisesta saa pihdeillä repiä asioita irti. Ja varsinkin se miehen olettamus, että asiasta puhuminen tarkoittaa välitöntä toimintaa Meillä oli vähän sama aikaisemmin. Mutta väänsi aika nopeasti miehelle rautalangasta, että puhuminen ei tarkoita välintöntä olettamusta, että toisen on kosittava. Plus ajatus siitä, että nainen muuttuu heti bridezillaksi, kun sormus on sormessa on järjetön. Ihan niin kuin se rakas tyttöystävä menettäisi kaiken harkintakykynsä ja alkaisi järjettömäksi hormoonihäähermokimpuksi, jonka ainoa elämäntehtävä on saada miesparka mahdollisimman kalliisti naimisiin kanssaan. Kaikki hääohjelmat pitäisi selkeästi lopettaa. Miehet saa niistä ihan outoja olettamuksia... Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Katjaaa Kirjoitettu June 28, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu June 28, 2013 ÄÄÄÄÄ, Meillä oli keskiviikkona vanhempainvapaata ja vietettiin sitä keskustassa picnicin ja hyvän ruuan merkeissä. Mentiin käymään yhdessä näköalapaikassa ja olin aivan varma, että nyt se tapahtuu. Mies sanoi vielä jossain vaiheessa "täällähän olis kiva kosia", sydän pomppasi kurkkuun ja odotin hymy korvissa, mutta mitään ei tapahtunut. Se pettymys, mikä leimahti, oli niiin hirveä. En saanut mököttää, vaikka tekisi mieli, kun olemme niin harvoin treffeillä! Jossain vaiheessa mies kysyi, mikä minua vaivaa ja sanoin, että odotin liikoja tältä päivältä. Mies pahoitteli ja vinkkasi "katsotaan jos aamulla tapahtuisi jotain!" No aamu tuli ja odotin koko ajan, milloin alkaisi tapahtumaan. Ei tapahtunut mitään... Eilinen päivä menikin mököttäessä, vaikka vannoin itselleni, etten alennu siihen. Mies sanoi, ettei muistanut sanoneensa mitään sellaista! Olenko tosiaan tulossa hulluksi ja kuvittelin hänen sanoneen niin? Vituttaa suunnattomasti... Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
etanatar Kirjoitettu June 28, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu June 28, 2013 Musta tuntuu, että miehet möläyttelee suustansa aina mitä milloinkin. Ajatuksella, että jos nyt tämä parantaisi tilannetta tmv. Ja sitten, kun homma on parantunut ja ohi, niin koko homma unohdetaan täysin. Miehet ovat yksi hajamielisimmistä otuksista, mitä tiedän. Ainakin tämä oma yksilö Mutta ymmärrän Katjaaa, että ärsyttää. Onhan tuo ketuttavaa tuollainen vihjailu ja sitten ei mitään. Tosin mies ei varmaan omasta mielestään edes vihjaillut. Kunhan vain totesi, mitä sillä hetkellä mietti. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Katjaaa Kirjoitettu June 29, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu June 29, 2013 Tänään se sitten tapahtuikin! Sormukset käytiin yhdessä valitsemassa ja tulevat varmaan viikon sisällä Ihanaa päästä pois näistä ketjuista Kosinnasta en kerro enempää, oli nimittäin aika henkilökohtainen, mutta niin ihana Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Illuusian.unelma Kirjoitettu June 29, 2013 Kirjoittaja Raportoi Share Kirjoitettu June 29, 2013 Ohoh, täällähän on oikea kihla-aalto! Onnea Katjaaa <3 Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
etanatar Kirjoitettu June 30, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu June 30, 2013 Ihanaa,että asia selvisi ^^ Paljon onnea Katjaa Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
onnellinen6 Kirjoitettu July 2, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu July 2, 2013 Viime aikoina on appivanhemmat sekä mieheni vihjailleet kaikenlaista,mieheni on viime aikoina välillä pitänyt vasemmasta kädestäni kiinni ja erityisesti nimettömästä kiinnostunut, ja sit yks vkl oltiin kävelyllä niin meitä vastaan tuli kännissä oleva jätkä se koitti iskeä mua ja kyseli mieheltäni että onks meidän suhde vakavalla pohjalla niin mieheni vastasi sille heti että kyllä on vakavalla, sen jälkeen se jätkä kysy tyyliin rakastatteko te toisianne palavasti oltiin samaan ääneen että kyllä sit mun mies totes sille jätkälle että turha yrittää iskeä mun naista se ei sulle lämpeä se lämpeää mulle vaan, no on se mukava että välillä tollasta pientä vihjailua nyt on lähiaikoina appiukko kysellyt et haluisiks mä niiden sukunimen jne, ollaan lähelle 7 kuukautta oltu yhessä ja pikku hiljaa on alkanut kummitella mieltä kihloihin meno salaa toivoen että mies kosii lähiaikoina <3 ,Tosin ei ole mitään kiire jne . Onnea kaikille jotka ovat saaneet jo kosinnan ym. ja myös muille jotka odottavat vielä niin kuin minä Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Hanella Kirjoitettu July 5, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu July 5, 2013 PäivitysJupinaa Menihän se vuosipäivä..käytiin fantsussa ravintolassa syömässä, maksettiin ittemme kipeiks ja sit vedettiin päät täyteen... Joskus tuntuu että tuolle ukkelille pitää antaa vaihtoehdot; Ollaan kunnolla tai ei olla ollenkaan.. Viimeaikoina ollu vähän masentavaa...kovasti kotona yritän häärätä ja tehdä kaikkea mitä mies rakastaa ja mistä hän tykkää, mutta jotenki se tuntuu vaan turhalta...Monasti oon puhunu kuinka olis kiva vaik kesälomalla karata naimisiin.. Joka toinen viikko mies haluaa naimisiin ja joka toinen viikko ei... Karkauspäivänä sanoi haluavansa naimisiin, muttei vielä...siitä on yli vuosi aikaa!! Mitä jos vaan laittais valmiiksi täytetyt esteidentutkinta-lomakkeet keittiönpöydälle odottamaan allekirjoitusta? Olisko tarpeeksi selkeä vinkki? Rakastan miestäni yli kaiken, mutta pitääkö oikeasti odottaa sata vuotta että MIES herää? Sukulaiset ja kaverit kyselee et onko meillä kaikki ok ku mitään ei tapahdu... Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Augusta* Kirjoitettu July 9, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu July 9, 2013 Paljon onnea Katjaaa Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Sitruunaperho Kirjoitettu July 10, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu July 10, 2013 Heippa! Uusi jäsen kirjoittelee täällä.Tämä lienee oikea paikka purkaa pääsisäistä angstia, koska miesparka ei sitä varmaan enää pysty vastaanottamaan. Jep. Taustoista vähän; olemme seurustelleet liki 5v, josta yhdessä asumista saman katon alla uusperheenä aika lailla nyt vuosi. Olemme 40:n tienoilla olevia, minä useamman lapsen äiti ja mieheni omasta halustaan lapseton. Yhteisiä lapsia ei ole tosiaan ja olemme päättäneet, ettei tulekaan. Niin. Kosintaa olen odotellut jo jonkin aikaa. On selvää, että haluamme molemmat samaa asiaa eli tahdomme naimisiin.Minulla on takana 15v avioliitto ja avioero, nykyinen avomieheni ei ole koskaan seurustelusuhteissaan ollut edes kihloissa. Nyt tilanne on mennyt meillä aika graaviksi ja kärjistäen minä kun odottelen kosintaa ja sitä ei kuulu, niin olemme saaneet muhevia riitoja aikaiseksi. Minua on alkanut ahdistaa se, että mies sanoo joka kerta aiheesta keskusteltaessa, että "asia ei ole ajankohtainen. Nyt." Olen yrittänyt olla painostamatta ja puhumatta aiheesta ja ajatella, että se kosinta tulee jos on tullakseen, mutta niinhän se on mennyt sitten persiilleen. Kun odottaa sitä hetkeä, että "jospa nyt" ja sitä ei tulekaan, pettyy ja pilaa monta muutoin ihanaa hetkeä arjessa. Voisin hakata päätäni seinään, koska minusta odottelun odottelun odottelua on vaikea sietää ja koen, että mies testaa minua koko ajan vain. Sanoo itse, että ei testaa vaan kokee, ettei meillä ole riitojen takia mahdollisuuksia mennä kihloihin vaan hän haluaa täyden varmuuden, että suhde kestää. Ok, hyvä periaate oikeasti, mutta minulla vaan tulee tunne, kun mies "jahkaa", etten ole kelpo hänelle ja kosinnan odottelu vie miestä minusta kauemmaksi. Tunnen itseni asian kanssa ihan idiootiksi, koska en enää taida uskaltaa aukaista suutani edes, ettei aihe mene riitelyksi.Hyvänen aika, ei kai tämän ikäisen naisen tarvitse "kerjätä kosintaa", vaikka siltä se alkaa minusta kohta tuntua.. *huooooh*. Kiitos kun sain purkaa tuntemuksia ja saa kommentoida, miten asian saisi pääkopan sisältä pois häiritsemästä! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Tipsis Kirjoitettu July 10, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu July 10, 2013 Tervetuloa joukkoon Sitruunaperho! Juurikin oikea ketju Jos nyt ymmärsin oikein, niin tilanne teillä on seuraavanlainen: mies ei halua kosia, koska teillä on riitoja ja teillä on riitoja, koska mies ei halua kosia ?Vai onko riitoja muistakin aiheista? (Ketkä eivät muuten joskus riitelisi..?) Miten teillä sujuu uusperheen elämä? Luulisin, että tuon "ei ole ajankohtainen" taustalla on muutakin.. IMO yleensä miehillä on typeriä pelkoja, kuten että häät maksavat tsiljoonan, joutuu 500 ihmisen töllisteltäväksi, avovaimo muuttuu hirviöksi jne. Tuossa vähän ylempänä kerroinkin meidän riitelystä ja siitä miten asia ratkesi. Sanoin, että nyt tästä asiasta puhutaan, nyt kuuntelet, mitä sanottavaa minulla on aiheesta, etkä ala heti riitelemään/valittamaan painostamisesta. Mies oli olettanut minun ajatuksistani suurimman osan aivan päin mäntyä ja tehnyt asiasta ihan omassa päässään ongelman. Tuon juttutuokion jälkeen mies sitten myönsi, että olipa hyvä, kun juteltiin, hälvensi "pelkoja". Samaa settiä suosittelen muillekin, ei puhu/vihjaile asiasta hetkeen, kirjoittaa vaikka ajatuksensa paperille, mitä toivoo ja miksi, mitä tarkoittaa jne. Sitten rauhoittumisen jälkeen sopivalla hetkellä sanoo, että haluaa puhua asiasta aikuisten oikeasti, kuten parisuhteessa muitakin asioita ratkotaan, ei riidellä, vaan puhutaan rehellisesti ja asioiden oikeilla nimillä. Jos porkkanaa tarvitaan, voi sanoa, että tuon jälkeen ei enää pukahdakaan aiheesta, jos mies osallistuu keskusteluun&kuuntelee. Kannattaa tietysti valmistautua keskusteluun sitten "huolella", että saa sanottua asian juurikin niin kuin tuntee. (Reilua tietysti olisi antaa miehelle myös samanlaista "puheen suunnitteluaikaa", mutta luulenpa, että usein se vain pahentaa asiaa, mies kerkeää ahdistua entisestään eikä kuitenkaan oikeasti mieti, mitä avioliitto hänelle tarkoittaa.) Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Sitruunaperho Kirjoitettu July 10, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu July 10, 2013 (muokattu) Tervetuloa joukkoon Sitruunaperho! Juurikin oikea ketju Jos nyt ymmärsin oikein, niin tilanne teillä on seuraavanlainen: mies ei halua kosia, koska teillä on riitoja ja teillä on riitoja, koska mies ei halua kosia ?Vai onko riitoja muistakin aiheista? (Ketkä eivät muuten joskus riitelisi..?) Miten teillä sujuu uusperheen elämä? Luulisin, että tuon "ei ole ajankohtainen" taustalla on muutakin.. IMO yleensä miehillä on typeriä pelkoja, kuten että häät maksavat tsiljoonan, joutuu 500 ihmisen töllisteltäväksi, avovaimo muuttuu hirviöksi jne. Tuossa vähän ylempänä kerroinkin meidän riitelystä ja siitä miten asia ratkesi. Sanoin, että nyt tästä asiasta puhutaan, nyt kuuntelet, mitä sanottavaa minulla on aiheesta, etkä ala heti riitelemään/valittamaan painostamisesta. Mies oli olettanut minun ajatuksistani suurimman osan aivan päin mäntyä ja tehnyt asiasta ihan omassa päässään ongelman. Tuon juttutuokion jälkeen mies sitten myönsi, että olipa hyvä, kun juteltiin, hälvensi "pelkoja". Samaa settiä suosittelen muillekin, ei puhu/vihjaile asiasta hetkeen, kirjoittaa vaikka ajatuksensa paperille, mitä toivoo ja miksi, mitä tarkoittaa jne. Sitten rauhoittumisen jälkeen sopivalla hetkellä sanoo, että haluaa puhua asiasta aikuisten oikeasti, kuten parisuhteessa muitakin asioita ratkotaan, ei riidellä, vaan puhutaan rehellisesti ja asioiden oikeilla nimillä. Jos porkkanaa tarvitaan, voi sanoa, että tuon jälkeen ei enää pukahdakaan aiheesta, jos mies osallistuu keskusteluun&kuuntelee. Kannattaa tietysti valmistautua keskusteluun sitten "huolella", että saa sanottua asian juurikin niin kuin tuntee. (Reilua tietysti olisi antaa miehelle myös samanlaista "puheen suunnitteluaikaa", mutta luulenpa, että usein se vain pahentaa asiaa, mies kerkeää ahdistua entisestään eikä kuitenkaan oikeasti mieti, mitä avioliitto hänelle tarkoittaa.)Hei Tipzilla ja kiitos kommentistasi. Meillä on ollut varmasti tyypillisiä uusperheen ongelmia, kuten kaikkien roolit tässä uudessa perhekokoonpanossa, ottaahan se oman aikansa. Minä saatan möksähtää juurikin siitä, että mies ei kosi (vaikka juu, hän on sanonut, että olisi pettynyt jos jatkamme yhdessä ja EMME menisi koskaan naimisiin..) ja mies suuttuu siitä, että meillä on riitoja ja haluaa selvittää niitä rakentavasti.Ei siis koe voivansa kosia, koska meillä "ei mene hyvin" hänen mielestään, koska riitoja on. No, onhan niitä riitoja ja kiistoja varmasti joka suhteessa? Olen kertonut miehelle, että en halua mitään tsiljoonaa maksavia kirkkohäitä, vaan vaikka ihan vain maistraatissa, en haaveile prinsessapäivästä totisesti ja sormuskin saa olla edullinen - taloudellinen tilanne ei siis ole se juttu mitenkään. Tämä meidän tilanne tuntuu olevan nyt kuin jossain oravanpyörässä pyörimässä eikä asiaa saada poikki.Niin ja mies kokee olevansa jo sitoutunut minuun, koska asumme yhdessä omistusasunnossa ja elämme arkea yhdessä. Minulle kihlaus ja naimisiinmeno olisi symbolinen teko, suhteen sinetti - tätä mies ei ymmärrä. Muokattu: July 10, 2013, käyttäjä: Sitruunaperho Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Tipsis Kirjoitettu July 10, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu July 10, 2013 -- Minä saatan möksähtää juurikin siitä, että mies ei kosi (vaikka juu, hän on sanonut, että olisi pettynyt jos jatkamme yhdessä ja EMME menisi koskaan naimisiin..) ja mies suuttuu siitä, että meillä on riitoja ja haluaa selvittää niitä rakentavasti.Ei siis koe voivansa kosia, koska meillä "ei mene hyvin" hänen mielestään, koska riitoja on. No, onhan niitä riitoja ja kiistoja varmasti joka suhteessa? Olen kertonut miehelle, että en halua mitään tsiljoonaa maksavia kirkkohäitä, vaan vaikka ihan vain maistraatissa, en haaveile prinsessapäivästä totisesti ja sormuskin saa olla edullinen - taloudellinen tilanne ei siis ole se juttu mitenkään. Tämä meidän tilanne tuntuu olevan nyt kuin jossain oravanpyörässä pyörimässä eikä asiaa saada poikki.Niin ja mies kokee olevansa jo sitoutunut minuun, koska asumme yhdessä omistusasunnossa ja elämme arkea yhdessä. Minulle kihlaus ja naimisiinmeno olisi symbolinen teko, suhteen sinetti - tätä mies ei ymmärrä. Jeps, suhteeseen kuuluu minusta myös ne huonot hetket, kun esim. tulee riitaa, asian pääpointti on kuitenkin se miten ne ratkaistaan (esim. sovitaanko, jääkö kaihertamaan, onko "opittu" jotain ettei tapahdu toiste jne. + kiertääkö aina samat aiheet). Tuosta boldaamasta tuli mieleen yksi sketsi.. En ihan muista sanalleen, mutta sisältö: Nainen sanoo: Haluaisin naimisiin maistraatissa, en halua bling-häitä, en paljoa vieraita, enkä tosi kallista pukua/sormusta jne. vaan taloudellisesti, häiden tarkotus on meidän avioituminen.[ja tyytyväisenä ajattelee, että nyt on kaikki selvää]Mies kuulee: naimisiin.. maistraatti..ZZZ... bling.. paljon vieraita... kallis puku... sormus... [ahdistus > velkaorjuus jne] Pointtini kuitenkin oli, että kannattaa käyttää ihan universaaleja ja sukupuolineutraaleja "mittayksiksiöitä". Montako henkilöä on pienet häät? Mitä on kallis euroissa? Montako euroa on edullinen sormus? Nuo termit kun on aina subjektiivisia, sen näkee täällä hyvin jo naistenkin keskuudessa. Varsinkin termi "prinsessapäivä" on aika hankala - prinsessa, jolla on kaikki hörpäkkeet ja timangit, hevoskärryt, ilotulitukset, tekolisäkkeet yms. vai prinsessapäivä, jolloin morsian tuntee itsensä kuin prinsessaksi, kauniiksi ja kokee saavansa prinssinsä (puitteista viis) ? Toiselle morsiamelle 1200e puku oli hyvä diili, toisen mielestä se oli törkykallis; yhdelle 50 hlö on pienet häät, toiselle 4 hlö. Kolmannelle edullinen sormus tarkoittaa 30e terässormusta, toiselle 800e sormusta, joka oli alessa. Miesparalla harvemmin on mitään oikeaa käryä asioiden laidasta, vaan on kerännyt "tietonsa" jostain amerikkalaisista sarjoista/leffoista ja kaikki tiedämme, että - -Kaikki hääohjelmat pitäisi selkeästi lopettaa. Miehet saa niistä ihan outoja olettamuksia... Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Lootuksen kukka Kirjoitettu July 10, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu July 10, 2013 Mulla on ollut vähän sama tilanne ku sitruunaperholla. Erosin 16 vuotisesta suhteesta ja 10 vuotisesta avioliitosta, ryhdyin heti suhteeseen uuden miehen kanssa. Mies aluksi toitotti ettei koskaan enää mee naimisiin, ja mä sanoin että pakko mennä jos mun kanssa haluaa elää. Lopuksi tulin siihen pisteeseen että meidän oli pakko muuttas yhtern kun ei enää mun rahat riittäny kolmion vuokraan ja elämiseen. Silloin mä otin asiaksi keskustelun yhteen muutosta, vuokralle vai ostetaanko oma jne. Ja samalla sitten sanoin että se on semmonen juttu että mun kanssa pitää mennä naimisiin, enkä oota kymmentä vuotta kosintaa.. että muuten lopetetaan suhde tähän ja turha enempää tuhlata toistemme aikaa jos meillä niin eri näkemykset. No, nyt ollaan kihloissa ja etsitään omaa taloa. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Sitruunaperho Kirjoitettu July 10, 2013 Raportoi Share Kirjoitettu July 10, 2013 Mulla on ollut vähän sama tilanne ku sitruunaperholla. Erosin 16 vuotisesta suhteesta ja 10 vuotisesta avioliitosta, ryhdyin heti suhteeseen uuden miehen kanssa. Mies aluksi toitotti ettei koskaan enää mee naimisiin, ja mä sanoin että pakko mennä jos mun kanssa haluaa elää.Lopuksi tulin siihen pisteeseen että meidän oli pakko muuttas yhtern kun ei enää mun rahat riittäny kolmion vuokraan ja elämiseen. Silloin mä otin asiaksi keskustelun yhteen muutosta, vuokralle vai ostetaanko oma jne. Ja samalla sitten sanoin että se on semmonen juttu että mun kanssa pitää mennä naimisiin, enkä oota kymmentä vuotta kosintaa.. että muuten lopetetaan suhde tähän ja turha enempää tuhlata toistemme aikaa jos meillä niin eri näkemykset.No, nyt ollaan kihloissa ja etsitään omaa taloa.Onnea Lootuksen kukka kihlauksesta! Ja toivottavasti se talokin teille löytyy =) Tässä pitää sellainen asia mainita, että minähän malttamattomana ja umpirakastuneena (myös mies oli kyllä umpirakastunut) eräällä lomamatkallamme kosin miestä, koska arvelin silloin, ettei hän uskalla kosia. On joissakin asioissa tosi ujo ja omanaikansaottava pohdiskelija. Mies meni aivan paniikkiin suoraan sanoen, totesi sitten kuitenkin, että "juu, muutetaan yhteen ja mennään kihloihin." MInä tietysti kuulin sen asian niin, että me muutamme yhteen ja sitten kihlat. Jeps. No, yhteen muutimme reilu vuosi sitten ja sitä kihlausta ei ole tapahtunut eikä mies ole kosimassa. Viimeksi eilen tätä asiaa taas vatvoimme ja saimme kunnon riidan ja ikuisuusteeman taas käyntiin. Hän on oman mielensä mukaisesti sanonut minulle jo ainakin tuhat kertaa, että haluaa naimisiin, mutta kosinta ei nyt ole ajankohtainen. Että tässä odotellessa taitaa tämä kesä mennä, tuskinpa ensi kesänäkään tulee kosintaa. Yritän antaa asian olla ja olla puhumattakaan aiheesta, koska se tuntuu niin pahalta enkä halua taas kuulla, kuinka huono ajoitus MINULLA on.... Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.