Häästressi/paniikki häihin liittyen (yhdistetty ketjuja)

[My_Dream_Wedding]

..

Muokattu: July 27, 2011, käyttäjä: My_Dream_Wedding

[*Keijukimppu*]

Yritetäänpä elvyttää tätä ketjua.

Onko täällä joku muu samanlaisessa tilassa kuin minä. Häihin n. kolme viikkoa ja jotenkin vaan tuntuu ettei langat nyt oikein ole käsissä.

Mahtuuko kaikki suunniteltuun tilaan, mitä jos tuleeki hulluna ylimääräisiä avecceja (vaikka niitä ei ole kutsuttu), riittääkö viinat ja paljonko on tarpeeksi? Mitä jos mie vaan pillitän koko päivän? Mitä jos tapahtuu jotain aivan kamalaa, rankkasade, myrsky, joukkotappelu...?Jaksaako kaaso, viihtyykö vieraat varmasti? Miten pöydät koristellaan, tuleeko noilla koristeilla minkään näköistä jälkeä? Öh.

Onko joku muu tulossa yhtälailla hulluksi kuin minä. Kaikki vertaistuki on nyt tarpeen.

[Emmeline]

Yritetäänpä elvyttää tätä ketjua.

Onko täällä joku muu samanlaisessa tilassa kuin minä. Häihin n. kolme viikkoa ja jotenkin vaan tuntuu ettei langat nyt oikein ole käsissä.

Mahtuuko kaikki suunniteltuun tilaan, mitä jos tuleeki hulluna ylimääräisiä avecceja (vaikka niitä ei ole kutsuttu), riittääkö viinat ja paljonko on tarpeeksi? Mitä jos mie vaan pillitän koko päivän? Mitä jos tapahtuu jotain aivan kamalaa, rankkasade, myrsky, joukkotappelu...?Jaksaako kaaso, viihtyykö vieraat varmasti? Miten pöydät koristellaan, tuleeko noilla koristeilla minkään näköistä jälkeä? Öh.

Onko joku muu tulossa yhtälailla hulluksi kuin minä. Kaikki vertaistuki on nyt tarpeen.

Voi voi... meillä on häät viikon päästä.. Suurin pelko on se, etteivät vieraat viihtyisikään!! Olen yrittänyt asennoitua niin, ettei kutsumattomien vieraiden mahduttaminen ole minun ongelmani (syökööt ulkoterassilla) ja säällekään ei vaan voi mitään. Iso pelko oli se, etteivät itsekasvatetut auringonkukat ehtisi kukkaan, mutta siellä niitä vaan pikkuhiljaa alkaa puhjeta. Ja jos halla vie ne nyt, niin laitetaan pihlajanoksia. Oma itkeminenkin pelottaa (kun näköjään itken nyt kaikista syistä..), mutta jospa se siitä hyytyy, tamponit nenään vaan :-D

Mitä jos tekisit ihan paperille karttaa istumapaikoista ja vieraista, vaikka teillä ei istumajärjestystä tulisikaan. Ja näet samalla, mahtuuko ylimääräisiä (jos joku tollo tuo kutsumattomia ihmisiä). Jos kutsutuissa on räyhäviinan ottajia, varoita heitä vaikka etukäteen tai sovi, että joku ystävä vie nämä räyhät tarvittaessa pois. Ei kellään ole oikeutta toisten juhlissa tapella!

Koristeissa vähemmän on enemmän, turha ottaa ressiä mistään kartonkikikkailuista, jos et jaksa, niin anna olla! Värikäs servetti ja kukkia, hämärällä vaikka tuikkuja laseihin. Voit myös hahmotella päivän aikataulua paperille, näet vähän mihin menee aikaa ja mitä pitää muistaa hankkia (vieraskirja jne).

Kuulostaa ehkä siltä, että otan ongelmasi kevyesti, mutta usko minua: jos teillä on ilmaista viinaa, niin vieraat varmasti viihtyvät vähemmälläkin stressauksella! Ja hääthän ovat iloinen juhla, ei kai kukaan läheinen tule sinne väkisin päivää pilaamaan.

Tsemppiä!

[Guest Woodwoman]

Mä kyllä Keijukimppu ymmärrän aika hyvin, missä murheidesi kanssa menet. Mulla on vähän samoja, osittain aika irrationaalisia tai turhia pelkoja. Oon alkanut ahdistua nyt ihan yllättävissä määrin - en osannut odottaa itseltäni tätä, kun olen suhtautunut noin muuten aika relasti kaikkeen.

On mulla toki muutenkin vähän sellaista kontrollifriikkiyttä, ja sen takia on pyrkinyt hoitamaan kaikki asiat mahdollisimman aikaisin, ettei loppuajalle jäisi kauheasti kaikkea säädettävää. Se ei vaan tällä kertaa tunnu täysin auttavan, vaan stressaannun vähän kaikesta. Näyttääkö kattaus lopulta kuitenkin ankealta ja tylsältä tai liian tummalta, onko ne kukat riittävän näyttävä valinta siihen tilaan, entä jos viinat loppuu (mieheni aina nauraa, kun tuon tämän asian esille - niitä nimittäin on melkoisen reippaasti...), entä jos alkoholittomat loppuu (niitäkin on järjettömästi erilaisia), entä jos kaikilla on tylsää, entäjosentäjosentäjos. Entä jos ollaan unohdettu tutkailla tilassa jotain tarpeellista - entä jos ei olekaan huomioitu kaikkea mahdollista?

Oikeastaan tässä eniten vituttaa se, että olen itsekin sitä mieltä, että NO ENTÄS SITTEN VAIKKA KÄVISIKIN NIIN. Ei tän tarkoitus ole olla mikään etukäteen millilleen harjoiteltu teatteriesitys, vaan rennot ja mukavat häät, joissa saa unohtua juttuja ja joissa ei ole niin justiinsa. Ajatus tästä ei kuitenkaan saa mua lopettamaan hermoilemista. Se on sentään mulla kai sitten plussapuolena, etten hermoile lainkaan asioita, joihin itse en voi vaikuttaa (sää, muiden tuomat ongelmat) - ne on mun ulottumattomissa, eivätkä harmittaisi jälkeenpäinkään.

[*Keijukimppu*]

Kiitos Emmeline.

Laitathan jonkinlaista raporttia sitten, kun olette häät tanssineet. Miten meni ja niin pois päin. Uskon kyllä että kaikki menee hyvin, kuten meilläkin. Tämä paniikki nyt kai vaan kuuluu asiaan. Kaikki vieraat ovat kuitenkin ystäviä ja sukulaisia, siinä seurassa on helppo saada anteeksi, jos jotain "hassua" sattuisikin

Ollaan päätettykkin karsia kaikki ylimääräinen, nimenomaan vähemmän on enemmän. Toivon että häistä tulee rennot ja meidän näköiset. Let´s see, deadlineen 3 viikkoa.

[Hilippa]

Meillä häät 3.9.2011 ja nyt on alkanut iskeä sellainen pienen pieni paniikki.. Olen aivan varma että olen unohtanut jotain todella tärkeää, vaikka kaikki mahdolliset kuviot on kirjoitettu monen monta kertaa paperille..

Nyt myös alkoi pelottaa jos tulen kipeäksi! Olen paiskinut koko kesän ihan simona töitä ja loma alkaisi parin päivän päästä.. Yleensä sairastan juurikin loman alkuun kun olen jotenkin niin kierroksilla töistä etten anna itseni sairastua silloin.

[*Keijukimppu*]

Häihin 9 päivää ja olen ihan romuna. Kontrollifriikin ei kannattaisi mennä naimisiin. Tai ainakaan järjestää kaikkea itse. Juomat on ostamatta, mulla ei ole hajuakaan miten pöytäkoristeet laitan ja näyttääkö ne sit miltään. Entä jos sataa vettä? Tai on niin kylmä että kaikki paleltuu?

Kaiken lisäksi tulin just kipeäksi, eeijeijei!

[*Keijukimppu*]

Woodywoman: "Ei tän tarkoitus ole olla mikään etukäteen millilleen harjoiteltu teatteriesitys, vaan rennot ja mukavat häät, joissa saa unohtua juttuja ja joissa ei ole niin justiinsa."

Mitä jos niistä ei tuukkaan rennot ja mukavat?? Sitä mie pelkään.

[Guest Woodwoman]

^ Älä multa kysy, olen itsekin ihan kauhuissani! Onneksi mun sulhanen on sen verran rento ja aloitteikas supliikkimies, että luultavasti osaa järjestää yllättäviäkin jäänmurtajia tilanteisiin.

Itsekin sairastuin viikonloppuna. Ei onneksi mitenkään katastrofaalisen pahasti, mutta kuitenkin sen verran, että se vie jossain määrin energiaa pois kaikesta muusta. On kyllä ihan selvä yhteys kohonneeseen stressitasoon - ensimmäinen kerta nimittäin tänä vuonna, ja muutenkin sairastan todella harvoin. Nyt pitäisi vaan osata himmailla, että saa taudin vauhdikkaasti pois... Joo, onnistuu.

Mua stressaa kanssa ihan riittävästi kaikki pöytäkoristeet ja muu vastaava. Ja entä jos kukat ei tulekaan juhlapaikalle ajoissa, entä jos ne näyttää huonoilta ja entä jos kakkufirma unohtaa tehdä hääkakun ja entä jos. Alan tuntea itseni vähän ääliöksi, haha.

[Emmeline]

ÄH, kirjoitin pitkän viestin tähän ja se hävisi jonnekin!! MUR!

Okei, mutta häät siis meni hyvin, olin juhlapäivänäkin sillä linjalla, että kunhan ukon kanssa ollaan ajoissa, niin kyllä ne muut meitä seuraa :-D

Mikään kauhea pelko ei toteutunut, vaikka olin perjantaina ihan hirveän väsynyt ja parin päivän vähäisen syömisen vuoksi hääpukukin oli sitten LIIAN ISO!! Mutta sille ei voinut kuin nauraa, varmasti 1.kerta mun elämässä, että rintaliiveihin etsittiin täytteitä..

Ruokailun aluksi esittelin puolet pöydistä toisilleen ja sitten sulhanen päätti lennosta, että hänpä esittelee loput. Ongelma vaan siinä, ettei hän muistanut edes kaikkien sukulaistensa nimiä, saati että tuntisi minun kaverini.. Tilanne meni ihan hekotteluksi, hän lopuksi esitteli bestmaninsa ja tämän vaimon "yhteisen äidin" (joka on vain siis toisen osapuolen äiti). Kumpikaan ei meistä onneksi itkenyt tolkuttomasti eikä sulho pökertynyt alttarille (vaikka oli hätäpäissään kimpaissut sakastista ensin alttarikaiteen taakse!!).

Auringonkukat ehtivät hienosti ja nyt niitä on pihalla oikea meri.. Muutenkin sää oli ihan priima, erinomainen sattuma.

Kaikki vieraat vaarista nuorimpaan ovat vakuutelleet viihtyneensä, joten ilmeisesti tunnelma oli sitten onnistunut. Itsestäni lauantai oli ihan hukkaanheitettyä aikaa, en oikein kerennyt nauttimaan mistään vaan koko ajan piti olla edustamassa. Sunnuntaina päätinkin, etten enää ikinä halua olla morsiamena Mutta muutaman päivän jälkeen väsymys loppui ja nyt kuvia ja kortteja on ihan ihana katsoa, päivä oli todella onnistunut!! Ehkä se ulkopuolisen tunne on aika yleistä, vieraana saa mennä paljon vapaammin, mutta juhlakalun pitää jututtaa kaikkia ja jaksaa hymyillä vaikka mieli tekee tupakalle..

Nyt raivostuttaa se hävinnyt viesti niin paljon, etten jaksa kirjoittaa koko tarinaa uudelleen.

Tsemppiä kovasti tuleville morsiamille!!

[Jemppa]

Minäkin olen jo painajaisia nähnyt vaikka häät vasta kesällä 2012. Ensimmäisessä unessa hääkuskini oli ennen kirkkoa jo sammumispisteessä ja jouduin sille sanomaan että lopettaa sen juomisen että eihän meitä ole vielä edes vihitty:) toinen uni oli taas sellainen missä koko hääjuhla oli ihan floppi, emme saaneet hääautoa ja juhlat kirkon jälkeen eivät innostaneet ketään.. kaikki lähtivät aikaisin nukkumaan:(

toivon etten aiheuta stressiä itse itselleni kun tapana on aina höyrytä turhaan pikku jutuista

[*Keijukimppu*]

Apuaapuaapuaapuaapuaapua. Oon just lähdössä kampaajalle ja Se päivä on tänään! 3 päivää mennyt 180 lasissa syömättä ja juomatta ja tehnyt tätä päivää kymmenen muun ihmisen kanssa. Ja tää on nyt.

Onneksi ehdin parantua. Nukkua en ehtinyt, koska viime yö piti miettiä että onkohan kaikki nyt jees?

Seuraava raportti Rouvana, wish me luck.

p.s. Se mikä mulla harmittaa on, että toissapäivän ja eilisen aikana 15 ihmistä perui. Ja ne oli sellaisia kaikki jotka olisin todella halunnut paikalle Nyt kasassa enää 125 henkeä.

[Pupsu]

Niin hassulta kuin se kuulostaakin niin mullakin alkaa hieman joistakin asioista nousta paniikkia.. Vaikka häät todellakin ovat siis vasta heinäkuussa 2012.. Olis ihanaa alkaa tosissaan suunnitella ja touhuta, mutta kun ei oikeesti tiedä mistä aloittaisi..?

[*Keijukimppu*]

Hääpaniikki ohi ja pakko todeta, ihan turhaan panikoin.

Päivä oli ihana ja loistava. 20 astetta lämmintä ja aurinko paistoi, ei satanut ei tuullut. Kuvaukset menivät hyvin, kuvat ovat loistavia. Kappelissa pikkuneiti varasti shown kolmevuotiaalle itsepäisellä ja hellyyttävällä tavalla. Kauhea ikävähän iskee tietenkin kun ei äitiä ole näkynyt moneen tuntiin Juhlapaikka oli ihana ja toimi hyvin, vieraat viihtyivät, karaoke viihdytti ja tarjoilut riittivät. Kenellekään ei sattunut mitään, eikä kukaan tapellut tms.

Oon niin onnellinen ja häitä kehutaan tosi paljon edelleenkin. Yes, we did it!

[Nacho]

Meillä on iskenyt sulhaselle ihan hirveä paniikki. Mä en tajua mitä mä teen sen kanssa... Vielä kuitenkin muutamia päiviä häihin, ja sulho vaan tärisee ja mutisee "mikään ei onnistu", "kaikki menee pieleen", "kukaan ei tuu paikalle", "pappi on varmaan myöhässä ja kännissä" ja mitä kaikkea. Voi hohhoijaa...

Sanokaapa nyt te panikoivat morsiamet, mikä auttaisi teidän paniikkeihin? Tuntuu, että mun keinot ton miehen rauhottamisessa alkaa olla käytetty, alan itekin kohta hermoilemaan jos kuuntelen noita kauhuskenaarioita vielä pitkään.

[tiara-10]

Ihan järjetön juttu. Häihin on kuukausi jäljellä ja hommaa suunniteltu kaksi vuotta. Nyt kuitenkin ollaan siinä tilanteesa että kuukautta ennen häitä meillä ei enään ole juhlapaikaa, ruokaa, iltajuomia tai rahaa niihin, ohjelma, esteettömyystodistus, tanssitaidot, kyltit, somistukset uuteen mahdolliseen paikkaan, kuljetukset, morsiusneitojen, sulhaspoikien ja kaason puvut, musiikki tai bändi tai Dj, sormukset, hääyöpaikka... Mitähän muuta. Kun hääpaikka meni alta koko homma alkoi sortua kuin korttitalo. Kaikki säästöt on jo huvennut muihin juttuihin ja ei aavistustakaan mistä repästään loppuun ylimäärästä näin pienellä aikataululla. Kutsut meni jo sillon kun homma oli vielä hoidossa ja meillä on tulossa melkein kaikki kutsutut eli melkein 80 henkilöä juhlimaan vaikka ei ole edes juhlapaikkaa enää! Hääpuku ja kuvaaja on, sekä kirkko. Eli tässä vaiheessa peruutuskin tuo kustannuksia jokatapauksessa. Jotenkin se että mies meni bestmanien kanssa kokeilemaan pukuja ja omaalotteisesti laittoi varausmaksun täysin väärästä puvusta katkaisi kamelin selän. Ei riitä että puku on lähinnä vitsi ja täysin epäsopiva omani kanssa vaan väriksi valinttiin minun henkilökohtainen inhokkini. Pyysin soittamaan ja kysymään voiko edes värin vaihtaa mutta kaksi viikkoa myöhemmin mitään ei ole vieläkään tapahtunut. Ilmeisesti tarkoitus olisi että kaikki jo hankitut jutut kuten minun kengät ja kukat jne vaihdetaan kokonaan jotta sulhanen voi pitää tällöin päällään maailman ruminta ja nolointa pukua. Liiottelenko nyt pahasti kun alkaa näyttämään siltä että koko homma olisi parasta perua ja mennään vaan kirkkoon vihittäväksi ja sen jälkeen vaikka kahdestaan syömään hyvin ja hienoon hotelliin... Kun tilanne on se että vaikka tässä yötä myöten painaisi hiki hatussa, niin johonkin pankkiin se olisi marssittava lakki kourassa pyytämään edes sormus ja kakkurahaa... Saatin sitten muuhun. Kevään taloudellinen tilanne verotti itsessään montaa juttua ja tuo juhlapaikan peruutus oli kyllä melkein jonkinlainen merkki.

[tiara-10]

Ei siis puvun väri vaan tietenkin alla olevan liivin... Se se oli mikä meni persiillen... Ilmeisesti muut värit loppu liikkeestä niissä koossa. Että sellanen homma. Kiva pikku marinaviesti näistä samperin satuhäistä

[Jemppa]

Itsellä tulee hetkellisiä paniikkikohtauksia (häihin tasan kolme viikkoa)... Tuntuu että vastuu kaikesta on loppujen lopuksi minulla ja sulholla eli tekemistä riittää jopa hääaamuun.. Töitä olen kaiken lisäksi joutunut raatamaan niin että kohta romahdan ja tämä kaikki alkaakin näkyä erilaisina töppäyksinä joita en usko edes todeksi. (olen normaalisti todella täsmällinen ihminen...) Kaiken lisäksi tämä viikonloppu on ainoa jolloin olisin itse joutanut omiin polttareihini, mutta niitä ei tullut ,sen sijaan sulho haettiin aamulla juhlimaan. Hetkellisesti mietin jo soittavani kaasoille ja kysyväni että mitä he oikein miettivät, koska olen nimenomaan pyytänyt ettei polttarit menisi kuukautta lähemmäs häitä. Nyt häät ovat siis joko 2vko tai tasan viikko ennen häitä

Huomenlahja miehelle on hankkimatta ja hääkakun suunnittelun kanssa on pitopalvelu ollut todella törkeä. Pyydettyäni muutamia muutoksia kakun koristeluun sain vastaukseksi vain että "voittehan hankkia kakun aina jostain muualtakin" :'( Sukulaisten mielestä istumajärjestys on pyllystä... Pisteenä iin päälle en osaa päättää mitä sukunimeni kanssa teen Minun suvun puolelta sukunimi on todella harvinainen ja haluaisin säilyttää sen, mutta mieheni on todella järkähtämätön oman (todella yleisen) sukunimensä kanssa eikä suostu sitä vaihtamaan... Hänen ja heidän perheensä mielestä naisen Kuuluu vaihtaa miehen nimi itselleen. Yhdysnimestä tulisi liian pitkä...

huh...tulipa vuodatettua

[Jemppa]

ikävä sanoa mutta saattaisin tehdä itse jopa sellaisen ratkaisun että siirtäisin juhlia:( kyllä vieraat asian ymmärtävät kun asian oikeanlaidan heille esittää. Tai sitten pyydät kaikkien kynnelle kykenevien apua että puhallatte kaikki yhteen hiileen, näin lyhyellä ajalla joutuu varmasti tekemään kompromisseja (myös sulhon puvun kanssa..) voimia!!

[Terei]

Saako udella, että mistä syystä juhlapaikka peruuntui kuukauden varoitusajalla? Ettekö voisi saada juhlapaikan vuokrahintaa takaisin tai saisitteko siirrettyä päivämäärää, ilman erillistä maksua?

Kinkkinen tilanne kyllä. Tsemppiä!

[fairy_]

Mun kauhukuva on, että vieraat ei tule viihtymään lainkaan, ohjelma on puuduttavaa ja tönkköä ja rentous puuttuu :S Aina välillä pelästyn tätä mahdollisuutta, get freaked out ja alan tutkia fanaattisesti netistä keinoja saada vieraat viihtymään mahdollisimman hyvin. Stressaanko liikaa? Oi kyllä

[Guest Tiuku]

Apua mikä tilanne! Myös minua kiinnostaisi, mikä siihen juhlapaikkaan tuli ja onko rahat juhlapaikan suhteen mennyttä peruutuksesta huolimatta? Valitettaa sanoa, mutta kuukaudessa uuden paikan saaminen, rahojen saaminen, sulhasen puvun tai liivin vaihtaminen ja kaiken tuon muun järjestäminen on todella iso urakka ellei peräti tekemätön. Itse ehdottaisin, että tyytyisitte karsittuun juhlintaan vaikka sitten kahden kesken tai siirtäisitte häitä, vaikka se tässä kohtaa varmasi on aivan valtava pettymys. Tsemppiä ja paljon voimia pohdinnan keskelle!

[Guest buu]

Mun kauhukuva on, että vieraat ei tule viihtymään lainkaan, ohjelma on puuduttavaa ja tönkköä ja rentous puuttuu :S Aina välillä pelästyn tätä mahdollisuutta, get freaked out ja alan tutkia fanaattisesti netistä keinoja saada vieraat viihtymään mahdollisimman hyvin. Stressaanko liikaa? Oi kyllä

Tää kuulostaa niiiin tutulta

Oikeastaan vieraiden viihtymistä panikoin kaikkein eniten, ja vähän turhaakin ohjelmaa on nyt otettu joka rakoon. Toivottavasti loppuilta sujuu rennosti

Panikoin myös sitä että ehdinkö tekemään kaiken vielä ennen hääpäivää (teen melkein kaiken itse...)

[Salla_90]

Nyt äkkiä soittelemaan ne ei-niin-suositut julapaikat läpi. Meidän juhlapaikkana oli (upea ja täydellinen, mutta vanhahko ja laittamista riitti) nuorisoseuraintalo, ja koko viikonlopulta vuokra oli vain 250e. Meillä oli 70 vierasta, olisi helposti mennyt vielä yksi pitkä pöytä lisää. Kyllähän teidän on saatava peruuntuneen juhlapaikan maksut takaisin (jos jotain jo maksoitte). Kyselette lähipiirltä olisiko innokkaita kokkaajia/leipojia, kaiken ei tarvitse olla ammattilaisten tekemiä ja kalliita.

Tosin ihmettelen kyllä että kahdessa vuodessa ei ole ollut aikaa hoitaa noita asioita, kuten puvut, tanssikurssi, hääyön viettopaikka jne. Mitä olette varsinaisesti tehneet tuon parin vuoden aikana? Suunnitelleet vain, toteuttamatta mitään? Me hankittiin illaksi juomat Virosta jo melkein pari kk ennen häitä. Ja kaikkeen mitä maksettiin, meni rahaa "huimat" 1500e, tuossa siis _kaikki_ laskettuna, ruuat, juomat, puvut, koristeet jne.

VIESTINI EI OLE TARKOITUS MISSÄÄN NIMESSÄ LOUKATA!!!

[juillet]

Mä kanssa ehdottaisin, että vetäkää henkeä, miettikää onko ne häät pakko olla just nyt (kun joka tapauksessa sen paikankin joutuis kaikille vieraille ilmottamaan). eli harkitsisin vakavasti siirtämistä. JA sopisin sulhasen uuden hääpäivän valmiiksi ja alottaisin valmistelut niitä varten N-Y-T! Ei niin, että lykkäisin niitä hamaan tulevaisuuteen.. Mutta teidän täytyy nyt oikeasti miettiä mitä haluatte eihän sekään ole mahdoton vaihtoehto, että menette pienellä porukalla naimisiin ja vietätte isot juhlat kun saatte sellaiset järkättyä!