hipsukka2007

Suurin osa meidän vieraista jätti pienet muksut kotiin. Muutama pariskunta tuli lasten kanssa, mikä oli tosi kiva. Kaikki muksut osas käyttäytyä ihan fiksusti. Jotkut tuli sillon tällön nykimään hameen helmaa ja kiipes syliin istumaan. Ei meillä muutama muksu haitannu ollenkaan, päinvastoin. Ainoo ongelma niissä lapsissa on se, että yleensä vanhemmat joutuu lähtemään aika ajoissa kotiin.

Meillä oli 14 hengen pitkässä pöydässä kolme menukorttia.

Meillä oli ehdoton ei kaikelle jäykistelylle. Rahankeräystäkään ei haluttu missään muodossa.

Meillä meni ihan koko päivä hääjärjestelyjen kanssa, joten lauantaita en kerinny edes jännittää. Aamulla vielä leivoin. Iltapäivällä mä kävin tarkistamassa meidän kukat, ja mies sillävälin kävi laittamassa paikat kuntoon vihkipaikalla. Muuten menikin päivä juhlapaikalla koristeluja laittaessa. Viimeisiä juttuja tehtiin mieheni kanssa kotona vielä puolenyön jälkeen. Ennen nukkumaanmenoa ennätin hädintuskin hiukset pestä.

Meillä oli valkosuklaakakku vaniljavalkosuklaakreemillä ja aprikoosihillolla. Oli todella hyvää!! ;D

Me käytettiin boolissa hiilihappojäätä. Laitettiin iso köntti boolikulhoon, ja kyltti viereen, jossa varotettiin syömästä jäätä. Toimi hyvin. Könttinä höyryä tuli pitkän aikaa ja paljon, eikä minkäänlaista vahinkoa sattunu muutenkaan. Tosin siinä vaiheessa kun käytettiin sitä jäätä, oli porukka vielä hyvässä kondiksessa, ihan loppuillasta mä en sitä ehkä suosittelis käyttämään.

Hääpäivä oli niin täydellinen kun vaan voi olla. Puoltoista vuotta kaikenkaikkiaan tuli uurastettua päivän eteen. Sunnuntai meni vielä vähän epätodellisissa fiiliksissä, mutta sen jälkeen tuli vähän tyhjä olo. Viimenen viikko oli sen verran kiireinen, että toisaalta oli kiva että päivä oli jo ohi, mutta kun harrastus yhtäkkiä loppuu, niin tuntu se vähän oudolta. Parin päivän jälkeen lähdettiin kuitenki häämatkalle, ja kun sai vähän muuta ajateltavaa ja tekemistä, niin se ontto olo meni ohi, ja nyt on enää ihanat muistot päivästä, ja onnellinen olo tuoreena rouvana

Kaikki mahdollinen kilpailutettiin ja paljon tehtiin itse. Mikään ei kaduta näin jälkikäteen, ihan itseäkin se ihmetyttää ;D

Epätodellinen ja todella jännittyny olo vihkipaikalle saapuessa ja koko toimituksen ajan ;D

Potrettikuvat otettiin hyvissä ajoin ennen vihkitilaisuutta. Mun sormus, kimppu ja miehen viehe unohtui kokonaan pois. Tosin lähes kaikissa kuvissa me ollaan niin lähekkäin ja kädet toisen ympärillä, että ei sitä kimppua olis kuitenkaan voinu pitää kädessä, ja mun käsi on sen verran piilossa ettei sormuksen puuttumistakaan huomaa. Vihkipaikalle lähtiessä oltiin just ajallaan liikenteessä. Alkumatkasta huomattiin, että esteidentutkintalappu unohtui juhlapaikalle. Vihkijä oli vannottanu, että se täytyy olla mukana, joten ei kun ympäri ja lappua hakemaan. Onneks ei myöhästytty kun varmaan pari minuuttia

Ei ole sähköpostiosoitetta, ei. On vaan kaksi puhelinnumeroo, jotka menee talkkarille. Talkkari vaan ei halua pitää puhelimia oikein päällä. Meillä oli häät viime lauantaina Midgårdissa. Tosi kiva paikka, suorastaan täydellinen meille, mutta tästä Polsasta jäi vähän ikävät fiilikset. Me oltiin jo hyvissä ajoin sovittu, että varaamme tilan myös perjantaiksi että pääsemme koristelemaan paikat ajoissa, ja maksoimme laskun ajoissa. Hääviikolla alkoi kaverit, vanhemmat, kaaso ja muut avustajat pitopalvelu mukaan lukien kysellä, että moneltako ollaan menossa perjantaina juhlapaikalle. Oli paha sopia mitään, kun Paavoa ei saanu kiinni kummastakaan puhelinnumerosta. Koko keskiviikon ja torstain soittelin sille, ja jätin vastaajaan viestinkin, mutta Paavopa soitti vasta perjantaiaamuna kello 8. Mieletön stressi päällä kun mitään ei pystyny ajoissa sopimaan! Ja kun perjantai-iltapäivänä juhlapaikalla mieheni asiallisesti kysyi Paavolta, että miks et vastaa puhelimeen, veti Paavo herneen nenään. Ensin se yritti selittää, että hän ei ajaessa vastaa puhelimeen kun ei ole niitä lisälaitteita. Ihmeteltiin, että oliko Paavo ajanu autoa kaks vuorokautta putkeen kun aamusta iltaan oltiin kaks päivää yritetty turhaan siotella. Seuraavaks tuli selitys, että ei hän halua pitää niitä puhelimia päällä kun ihmiset kyselee niitä varausaikoja. Siitähän mekin henkilökohtasesti Paavolle maksettiin! Ja kuka ne varaukset ja kyselyt ottaa vastaan jos ei Paavo, mistään ei mitään muita yhteystietoja koko taloon tunnu löytyvän!! Sen jälkeen tää kaveri kysyi, että miksi ette tullu käymään täällä kun tiedätte että mä asun tässä vieressä, kotona mä olen koko ajan ollu. Jäätiin haavi auki seisomaan, että jos se kerran koko ajan oli kotona ollu, niin miksi se sitte ei pidä puhelimia päällä kun kaikki varauskirjatkin on vieressä. Paavon mielestä meidän olis pitäny ajaa kokeilemaan ovikelloa ja kysymään saapumisaikaa henkilökohtasesti! Kun ihmeteltiin tätä koko hommaa, niin tää kaveri vaan sanoi, että "Minun täytyy kohdella kaikkia asiakkaita tasapuolisesti". Ilmeisesti kaikkia yhtä huonosti... Noh, onneks saatiin perjantaina noi asiat sumplittua, ja juhlat onnistui paremmin kun hyvin.

Mun kimppu maksaa noin 70 euroa. Pyöreä, lähinnä ruusuista kerätty kimppu, ja lisäksi germiiniä, vihreitä ja jos floristi haluaa niin vähän lisäksi jotain muutakin pienempää kukkaa. Kimppu sidotaan kahvaan, ja kahvaan myös kiinnitetään jotain karhunheinää tms. pitkäksi varreksi. Runsaat kukka-asetelmat maksaa noin 70 euroa kappale (näitä tulee kaksi), niihin tulee samoja kukkia kuin morsiuskimppuunkin. Vieheet maksaa kympin kappaleelta, ja kaason kimppu pari kymppiä.

Olikos se nyt jossain häälehdessä kun joku etikettituntijatäti sanoi, että on ihan ok laittaa pääsymaksu häihin. Kenen mielestä ok?! Ei varmaan ainakaan vieraiden...

Mä oon tästä kirjottanu jo aiemminkin, mutta mun mielestä vieraille voi olla vähän hankala tilanne jos ei pyydetä muuta kun rahaa. Asia voi olla eri, jos tiedetään, että kaikki vieraat on sen verran tuttuja ja varoissaan, että niiltä voikin pyytää. Jos on rahaa vähän vähemmän, on mun mielestä kivempi viedä joku toivottu pieni esine, vaikka kahvikuppipari, kuin antaa esimerkiks 15 euroa rahana. Vaikka siinä ei olis lahjan saajan mielestä mitään ihmeellistä, tulis mulle ainakin antajana semmonen olo, että voi vitsi sentään kun nolottaa antaa häälahjaks tommonen summa. Edes vaihtoehtona olis kiva olla jotain ostettavaa. Mulle tulee pelkästä rahan pyytämisestä semmonen olo, että sama kun lahjan sijaan keräis pääsymaksun.

Tietysti kaikki tekee niinkun haluaa. Kaikilla on silti oikeus omaan mielipiteeseensä, ja sen saa mun mielestä kertoa, henkilökohtasuuksiin ei tarvii silti mennä (esimerkiks sanoa, että "sä teet väärin kun teet noin"). Mun mielipide on, että rahan pyytäminen on tylyä. Ehkä munkin mielipide muuttuu ajan saatossa, mutta tällä hetkellä olen tätä mieltä. Jos tulis postiluukusta kutsu häihin, ja lahjatoiveena ei ole muuta kun rahaa, niin en varmaan osallistuis koko juhlaan.

Me pukeudutaan mieheni kanssa kampaamossa. Niillä on kuulemma jotku palaveritilat, jotka ei oo käytössä meidän hääpäivänä, joten me voidaan pukeutua kaikessa rauhassa siellä.

Mä yritin alunperin kans saada koemeikin ja kampauksen samalle päivälle, mutta suunnitelma meni mönkään. Elikkäs pakko meikata ja laittaa tukka ite.

Me oltiin kaks yötä Century Parkissa. Meijän mielestä ihana hotelli!!

Ainakin tuikkuja saa polttaa.

Meille tulee erikseen juomapöytä, jonne viinit tulee hanapakkauksissa. Vielä ei tiedetä, laitetaanko maito ja mehu juomapöydälle, mutta ainakin vesikannut tulee ruokapöytiin. Meillä ainakin pitopalvelu tekee ihan niinkun me halutaan, joko käyvät kaatamassa juomia vieraiden laseihin, laittavat ne karahveihin ja pöytiin, taikka kuten meille tulee, laittavat ne juomapöydälle.

Ihmeellistä kiristystä, että en tule jos ette liity kirkkoon tai ota edes avioliiton siunausta kirkossa!! Ihmetyttää, miten joku voi kuvitella voivansa sanella aikuiselle ihmiselle, mihin pitäis uskoa ja kuulua. Käsittämättömän lapsellista!!! >

Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen, että ne keillä on ollu japanilaista ruokana, miten on vieraille maistunu? Esimerkiks sushi taitaa jakaa aika paljon porukkaa kahteen leiriin, niihin jotka rakastaa, ja niihin jotka ei voi sietää. Ja sitte taitaa olla vielä se kolmas porukka, jotka ei suostu edes maistamaan...

Meillä on tällä viikolla palaveri meidän valokuvaajan kanssa (koko päivän kuvaus). Kyse ei siis ole valokuvaajan valinnasta, vaan erilaisten yksityiskohtien sopimisesta. Onkos vinkkejä mitä kannattaa kysyä ja mistä asioista sopia hyvissä ajoin? Varmasti ainakin se, mihin kuvaaja tulee aamulla ja mihin aikaan, sekä kuvausvinkkejä mistä ja minkä tyylisiä kuvia halutaan. Muuta?

Minä ajattelin omaan pukuuni tämmöstä koristenyöritystä. Täytyy vielä kuitenkin kysyä ompelijalta.

Häämeikki ja -kampaus maksaa yhteensä 180 euroa koeversioiden kanssa. Liike on Vantaan Eve.